Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äkämätinktuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1901
Äkämätinktuuri—Ängelmä
1902
t&ma äkämä, jossa nähtävästi niinikään tapahtuu
vapaan typen yhteyttäminen.
Suomen luonnontieteellisellä alueella tavattavia
ä:iä, joiden luku voidaan arvioida vähintään
2,000 :ksi, on toistaiseksi hyvin vähän tutkittu.
[H. Ross, „Die Pflanzengallen" (1911); J. J.
Kief-ter, „Synopsis des Zooe6cidies d’Europe" (1901) ;
E. Kiister, „Die Gallen der Pflanzen" (1911);
C. Houard, ,,Les Zooc6cidies des plantes d’Europe
et du Bassin de la M6diterran«e" MII (1908-13).]
J. I. L.
Äkämätinktuuri (saks. Galliipfeltinktur), liuos,
loka saadaan, kun tammilajien pistiäisäkämiä (ks.
A k ä m ä t) uutetaan alkoholilla; sisältää
tannii-nia ja muita parkkiliappoja, käytetään musteen
valmistukseen y. m.
Äkäskero, 562 m yi. merenp. kohoava,
Ounas-selkään kuuluva tunturi Muonioniskan pitäjässä,
Äkäsjärven eteläpuolella, lähellä Kittilän rajaa;
suurenmoinen näköalapaikka. L. E-nen.
Älf [elv], Samuel (1727-99), ruots.
kirjailija ja pappi, tuli 1753 latinan dosentiksi
Upsalan yliopistoon, 1759 lehtoriksi Linköpingiin,
1791 tuomiorovastiksi. Ä. teki itsensä tunnetuksi
sekä tiedokkaana ja innokkaana opettajana että
latinaisena ja ruotsinkielisenä runoilijana (m. m.
on hän latinaksi sepittänyt runon Värälän
rauhanteon kunniaksi). Hän tuli teologian
tohtoriksi 1772, sai professorin arvon ja oli
sen-aikuisten ruots. kirjallisten seurojen jäsenenä.
— Myös hänen poikansa Erik Peter Ä.
(1765-93) on tunnettu ruots. runoilijana. K. G.
Älfkarleby (Ä 1 v k a r 1 e b y) [elvkurleby ],
putous Ruotsissa, Upsalan läänissä, Dal-joessa,
n. 9 km joen suusta ylöspäin, lähellä Alfkarleön
asemaa. A. on Ruotsin huomattavimpia
putouksia, 16 m korkea, 78 m leveä. Valtion
rakennuttama sähkövoima-asema kehittää 45,000
hevosv.; myös useat sahat ja rautatehtaat
käyttävät putouksen vesivoimaa
Älfsborg (E 1 f s b o r g) [elvsbo’rj], Gööteporia
suojeleva linnoitus sen sataman suulla.
Älfsborgs Iän (Ä 1 v s b o r g s 1.) [elvsbo’rjs
Iin], lääni Ruotsissa, Göötanmaassa; käsittää
koko Dal-maakunnan ja suurimman osan eteläistä
Länsi-Göötanmaata ja rajoittuu Norjaan,
Vermlannin, Skaraborgin, Jönköpingin, Ilallandin sekä
Gööteporin ja Bohus lääneihin; 12,730 km2, josta
vettä 1,052 km2, 295,806 as. (1917), 25 km2:llä.
Vv. 1865-1910 väkiluku siirtolaisuuden ja
muuttojen vuoksi säännöllisesti väheni, mutta on nyt
viimeisenä vuosikymmenenä lisääntynyt. —
Suurin ’osa Ä. l:iä, varsinkin eteläosa, jonne
Smä-landin ylängöltä ulkonee matalahkoja
vuori-selänteitä ja jossa on runsaasti harjuja, on
karua, kuivia kankaita ja nummimaita.
Ainoastaan Dal-maakunnan itä- ja eteläosat sekä
Gööta-|oen laakso ovat hedelmällistä maaperää. Maasta
on 19 % viljelysmaata, 4,5 % luonnonniittyjä ja
64 % metsämaata. Maatalous ja metsänkäyttö ovat
tärkeimmät elinkeinot. V. 1917 . oli sato:
100,275 ton. kauraa, 17,248 ton. ruista, 4,747 ton.
vehnää, 843 ton. ohraa, 2,360 ton. sekaviljaa.
127,033 ton. perunoita, 92,824 ton.
rehujuurikkaita, 702 ton. sokerijuurikasta ja 309 ton.
herneitä. Sam. v. oli 42,207 hevosta, 197,096
nautaa, 69,223 lammasta, 495 vuohta ja 62,163
sikaa. Meijereitä oli 1916 113. Vuorityö, joka
aikaisemmin tuotti vähin rautamalmia, on nyt-
temmin lakannut. Teollisuus on vilkastumassa.
V. 1915 oli teollisuustyöpaikkoja 462 ja
työläisiä 21,836, sekä teollisuustuotteiden myyntiarvo
n. 190 milj. mk. Tärkeimmät teollisuushaarat ovat
kutoma-, paperi- ja puumassateollisuus. Suurin
teollisuuskaupunki on Boräs. Pääkaupunki on
Vänersborg. Muut kaupungit ovat: Alingsaas,
Ulricehamn ja Am&l. M. E. E.
Ämmä, entinen rautatehdas, laadultaan n. s.
harkkohytti, Suomussalmella, Kiannanjoen 1.
Emäjoen niskassa; tehtaan perustamislupa
annettiin rovasti J. Wegeliukselle 1841. V. 1858
saivat kauppaneuvokset F. Granberg ja F. J.
Franzen luvan masuunin, kankirautapajan ja
liieno-taepajan rakentamiseen Ä :n harkkohytin
yhteyteen. Tehdas lakkautettiin 1878.
Ämmäkoski. 1. Koski Kajaaninjoessa,
Sot-kamonreitin laskussa Oulujärveen, Kajaanin
kaupungin kohdalla Koivukosken alapuolella,
putous-korkeus 4,s m, pituus 225 m, jolla matkalla muun
kosken lisäksi on mahtava putous; 8,760
hevosvoimaa keskiveden aikaan (19,740 hevosv.
korkean ja 7,860 hevosv. matalan veden aikaan) ;
kuuluisa luonnonkauneudestaan (vrt. Kajaani).
Ä:n sivulla sijaitsee tervaveneliikennettä
varten rakennettu kanava, jossa aikoinaan on
ollut vilkas liikenne, mutta nykyjään se on
melkein loppunut. Kanava ja sulku puusta, rak.
1837-46. V. 1850 kulki sulun kautta 851 suurta
ja 21 pientä venettä, lastinaan 7,892 tynnyriä
tervaa, 305 V2 tynnyriä viljaa, 215 tynnyriä
suoloja, 5 1/2 tynnyriil suolakalaa, 57 tynnyriä sysiä,
126 tynnyriä sekatavaraa, 193 leiviskää voita,
949 leiviskää sekatavaraa y. m. Vielä 1900 kulki
kanavan kautta 2,060 venettä, mutta 1906 enää
vain S17 venettä ja 1914 ainoastaan ,278.
2. Koski Varkauden tehtaitten lähistössä
Unnukan laskureitin vasemmassa haarassa (vrt.
Varkaus), putouskorkeus 4,« m,
hevosvoima-määrä keskiveden aikaan 8,341 (korkeanveden
aikaan 14,291 lievosv., matalan veden aikaan
3,250 hevosv.). • L. E-nen.
Ämmän ruukki ks. A 111 m ä.
Ämmän virta 1. akan virta, koskessa tai
joessa pyörteen vaikutuksesta vasten virtaa
kääntyvä ja vasten joen kulkusuuntaa juokseva
virran osa.
Ängel [erjrjclJ, mahtava keskiaikainen,
vaakunansa mukaan nimensä saanut ruots.
aatelissuku, jonka huomattavin jäsen on Upsalan
arkkipiispa (1267-77) Folke 1. Fulco; hän johti
tarmolla uuden tuomiokirkon rakennusta, niiu
että Eerik Pyhän jäännökset 1273 voitiin sinne
siirtää, kruunautti Maunu Ladonlukon 1276 ja
oli sam. v. Ruotsin edustajana
sovittelukokouk-sessa Tanskan ja Norjan kanssa Göta-joen suulla.
Maunu kuninkaalta liän hankki lupauksen, että
tämä vapauttaisi kirkon maaomaisuuden kaikista
veroista, minkä lupauksen kuningas sitten
vv. 1279 ja 1281 annetuilla kirjeillä vahvisti.
Suku sammui jo 1300-luvulla. K. G.
Ängelmä (Thalictrum), kasvisuku
Ranuncu-lacece-heimossa; keskikokoisia t. korkeita ruohoja,
joilla on kerrotut lehdet ja pienenlaiset,
terttu-maisessa t. huiskilomaisessa kukinnossa
sijaitsevat kukat, joissa kehä on vähäpätöinen, pian
variseva ja heteet hyvin pitkäpalhoisia; hedelmänä
011 pähkylä. Meillä 6 lajia, joista k e 11 a-ä. (T.
fla-rurn) on useissa osissa maatamme yleinen puron-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
