Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Äkämätinktuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1903
ja joenrannoilla,
kosteahkoilla, varsinkin
pensai-silla niityillä j. n. e.:
toisista seuduista kasvi
kokonaan puuttuu. K. L
Ängeslevänjoki, pieni
joki Oulujoen
eteläpuolella, Tyrnävänjoen,
Teni-uiesjoen ja Liminganjoen
poh joispuolella, laskee
Li-minganlahteen.
Änkyttäminen,
puhehäiriö, joka johtuu
ääni-elimen säännöttömästä
liermotuksesta, tätä
tahdonalaista elintä kun
tahdolla ei voida täysin
hallita. Ä. esiintyy
useimmiten lapsilla ja häviää tav. myöhemmin ijän
varttuessa ja tahdonalaisen hermoston
vakiintuessa. Ä. johtuu joko huonosta tottumuksesta,
matkimisesta tai puutteellisuudesta hermoston
toimintakyvyssä ja yhtyy silloin usein muihin
heikkoa hermostoa osoittaviin oireisiin. Se tulee
vaikeammaksi jos änkyttäjä samalla joutuu
hämilleen tai muuten hermostuu. Ä. voidaan useassa
tapauksessa parantaa järkiperäisellä ja
kestävällä harjoittelulla, puhevoimistelulla. Y. K.
Äpärälapsi ks. Avioton lapsi.
Äransgrund /«-/, matalikko, jolla
samanniminen majakkalaiva, Suomenlahdella
Helsingin ulkopuolella n. 12 km Gräharasta
etelälounaaseen. Ä:n uusi majakkalaiva rak. 1901
278,900 mk:n kustannuksella, aluksen pit. 30.» m,
lev. 6,93 m, kantavuus 198 rek.-tou. (netto),
näyttää välähtävää punaista valoa. Ä:n vanha
majakkalaiva rak. 1892 114,992 mk:n
kustannuksella, pit. 28,9, lev. 6,85 m, kantavuus 185
rek.-ton. (netto). L. Il-nen.
Ärsytyskynnys ks. K i i h o t u s k y n n y s.
Ärsytysliikkeet ks. Kasvi t, palsta 482.
Ärtyväisyys (irritabfliteetti). 1.
Hermostomme keskihakuisille hermoille ominainen
ilmiö. Sanotut hermot saavat kuitenkin
ärsytyksen tavallisesti jonkun ärsytystä
vastaanottamaan kehittyneen pääte-elimen välityksellä.
Tällaisia pääte-elimiä ovat aistinelimemme.
Kullakin aistinelimellä on kyky ottaa vastaan joku
määrätty ärsytys (irritamentti) kuten
ääniaalto-ien aikaansaama väreily, fysikaalinen ja
kemiallinen ärsytys maistettavassa aineessa,
kosketuksen aiheuttama mekaaninen puristus j. n. e. Eri
yksilöillä on hermoston ä. eri suuri. Se voi olla
sairaalloisesti alentunut tai kiihottunut.
Kummassakin tapauksessa vaikuttaa se häiriöllisesti
hermoston toimintaan. Y. K.
2. (kasvit.) Alkuliman kyky tuntea erilaisten
ulkonaisten voimain, ärsykkeiden, vaikutusta ja
solujen ja solukkojen ominaisuus tämän kyvyn
perustalla suhtautua ärsykkeisiin määrätyllä
tavalla toimien.
Ärviä (.1/ i/riophyllum),
Ilalorrhagidacece-hei-nioon kuuluvia vesikasveja, joilla on säteittäiset,
kampamaisesti parijakoiset lehdet ja pienet,
perättömät kukat ylempien lehtien hangoissa
sijaitsevissa kiehkuroissa. Meillä 3 lajia, joista
v u o r o k u k k a i n e n ä. (M. alterniflomm) on
useimmissa osissa maata yleinen järvissä, joissa
ja vesihaudoissa. K. L.
1904
Ätsäri 1. Ähtäri (ruots. Etseri).
1. Kunta, Vaasan 1., Kuortaneen kihlak.,
Vir-tain-Ätsärin nimismiesp.; kirkolle Ostolan
rautatieasemalta 2 km. Pinta-ala 642,i km2, josta
viljeltyä maata (1910) 3,853 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 817 ha). Manttaalimäärä 1817/72.
talonsavuja 207, torpansavuja 225 ja muita
savuja 308 (1907). 7,646 as. (1915); 1,177
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona
575 :llä, teollisuus 366:11a (1901). 550 hevosta,
1,970 nautaa (1914). — Kansakouluja 6 (1917).
Tuomarniemen metsänvartijakoulu. Ätsärin
kotitalouskoulu. Säästöpankki. —
Kansallisosakepankin haarakonttori. Kunnanlääkäri.
Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Inhan rautatehdas
ja saha; Vääräkosken paperitehdas ja mylly;
Ryötön puuhiomo ja paperitehdas; Ostolan
höyrysaha. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Porvoon hiippak., Ruoveden rovastik.; per. 1657
Ruoveden emäseurakuntaan kuuluvaksi
kappeliksi, määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi
khra-kunnaksi keis. käskykirj. 14 p:ltä maalisk. 1859,
mikä toteutui 1 p. toukok. 1893. Kirkko puusta,
rak. 1846. L. H-nen.
Ätsärinjärvi, 32 km pitkä, 2-4 km leveä järvi
Ätsärin ja Lehtimäen pitäjien alueella, pinta
n. 155 m yi. merenp., suurin mitattu syvyys 16 m.
Ä:n eteläpäästä (Välivedestä) laskevat A:n vedet
Hankaveteen (vrt. Ätsärin reitti).
Ätsärin reitti, läntisin Kokemäenjoen
vesistön latvareiteistä, alkaa Suomenselän ja Hämeen
selän vedenjakajien kulmauksesta Livonlähteestä.
josta pieni joki virtaa Ätsärinjär
veen (ks. t.), joka laskee pienen kannaksen
poikki Hankaveteen; tässä yhtyvät ä. r:n
päävesiin koillisesta Niemisjärven vedet.
Hankavesi laskee Inhankosken kautta
Ouluveteen, joka Hyväistenkoskea
myöten laskee P ä r ä n n e j ä r v e e n, sekä siitä
monien koskien ja pikkujärvien kautta
Toisveteen. Toisvesi laskee Herraistenkoskea
myöten Vaski-veteen, joka taas Visu veden
kautta virtaa T a r j a n n e v e t e e n; täällä
Ä. r:iin pohjoisesta yhtyvät Pihlajaveden reitin
vedet. Tarjannevesi yhtyy etelää kohti Ruo
veden pohjoisiin selkiin, joihin myös idästä
(Vilppulan kosken kautta) laskevat Keuruun
reitin vedet. L. 77-jien.
Ätt (w.tt) [et], „suku", oli muinaisskand. yhteis
kuntalaitoksen pohjana; sen jäsenet muodostivat
kokonaisuuden, joka oli velvollinen keskinäiseen
avunantoon ja, jos joku suvun jäsen surmattiin,
verikostoon; myöhemmin se päätti
sovitussakko-jen („settarbot") vastaanottamisesta ja
jakamisesta. Suvun jäsenet taistelivat sotarintamassa
yhdessä ja joukko sukuja muodosti suuremman
kokonaisuuden, kihlakunnan („luerad" 1.
„hun-dari"). Maanomistus oli tosin jaettuna
yksityisille, mutta suvun jäsenillä oli sitä myytäessä
lunastusoikeus. K. G.
Äyri (isl. eyrir, ruots. öre, kesk. lat. ora 1.
Iioru). 1. Alkuaan anglosaksilaisilla ja
ruotsalaisilla painona, 1/s markkaa, sittemmin Ruot
sisj-a rahana. Ensimäiset äyrinrahat leimautti
Kustaa Vaasa 1522 Tukholmassa, Upsalassa ja
Arbogassa: eräässä vanhassa rahasopimuksessa,
joka lienee v:lta 1524, määrätään 48 äyriä
lyötäväksi yhdestä markasta 5-luotista hopeata, joten
ä:n painoksi tuli 4,38 g. -4r. 77.
Ängeslevänjoli i—Äyri
Angelmii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
