Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ääniala ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1919
Ääniluku—Äänioikeus
192U
Ääniluku ks. Ä ä n i m ä ä r ä.
Äänimäärä. Yksityisen äänioikeutetun ä. 1.
ääniluku tarkoittaa, äänioikeuden ollessa
erilainen, sitä lukumäärää ääniä, mikä
äänioikeutetulla on määrätyn perusteen mukaan; ä.
vaaleissa taas 011 luku, joka ilmaisee sen äänten
määrän, joka säädetyn ääniarvon ja muiden
noudatettavien perusteiden mukaan on luettava
määrätyn henkilön tai ryhmän hyväksi. s. o. p.
Ääninen =Äänisjärvi, ks. t.
Äänioikeus on yksilöllä ollessaan oikeutettu
määrätyllä tavalla tapahtuvalla tahdonilmaisulla,
äänestyksessä, ottamaan osaa jonkun
joukkopää-töksen tekoon. Äänestävällä ryhmällä voi olla
oikeus äänestyksessä välittömästi ratkaista
määrätty asiallinen kysymys tai ainoastaan valita
edustajia määrättyyn toimeen; jälkimäisessä
tapauksessa ryhmän jäsenillä sanotaan olevan
vaalioikeus, joka myös saattaa olla ainoastaan
välillinen (ks. Välillinen vaali). Ä. 011
yleinen, kun se kuuluu periaatteellisesti
kaikille yhteenliittymän toimiville jäsenille, mutta
rajoitettu, kun se on vain osalla jäseniä;
yhtäläinen on ä., joka tulee yhtä suuressa
määrässä kaikkien ä :ta nauttivien hyväksi,
erilainen taas vastakkaisessa tapauksessa.
Kansalaisten valtiosääntöön perustuva osanotto
valtiovallan harjoittamiseen tapahtuu valtiollista
ä:ta käyttämällä. välitön osanotto valtioasioihin
käy kuitenkin pl! .sä vain hyvin pienissä
valtioissa tai täytyy sen rajoittua jonkun
yksityisen kysymyksen ratkaisuun n. s.
kansanäänestyksessä (ks. Kansanäänestys ja
lv e f e r e n d u m) taikka joidenkin valtion
virkamiesten valintaan. Muuten kansa yleensä
käyttää valtiollista valtaansa ainoastaan välillisesti
valitsemiensa edustajien kautta, jonka vuoksi
valtiollisella ä:lla tavallisesti tarkoitetaankin vaali
oikeutta parlamenttivaaleissa.
Osallisuutta hallitukseen oli Ranskan suureen
vallankumoukseen saakka ollut ylimalkaan
ainoastaan säätyluokilla ja niistäkin etupäässä
ylemmillä säädyillä. Mutta sen jälkeen on kaikissa
sivistysmaissa pyritty hankkimaan yhä
laajemmille kansanaineksille vaikutusta valtio asioihin
pyrkimällä yleiseen ja yhtäläiseen ä:een. Sen
avulla 011 m. 111. katsottu valtiota voitavan yhä
enemmän johtaa enemmistön hyväksi ja vähentää
kansanluokkien välistä eroa. Yleinen ä. ei
tarkoita sitä, että kaikki maan asukkaat nauttivat
valtiollista äänioikeutta, vaan saattaa siitä olla
huomattaviakin poikkeuksia, jotka kuitenkaan
eivät estä käyttämästä sanontaa yleinen
äänioikeus. Sellaisia ä:n ehtoja ja sen menettämisen
syitä, joiden yleensä ei katsota olevan yleisen
äänioikeuden periaatteellisia rajoituksia, ovat
esim. sen maan kansalaisuus, jossa äänioikeutta
käytetään, määrätty ikäraja, joka vaihtelee
17-30 ikävuoden välillä, määräajan kestänyt
oleskelu paikkakunnalla tai vaalipiirissä;
vajavaltai-suus, johtuipa se sielullisista vioista tai
kykenemättömyydestä hoitamaan asioitaan, erinäiset
rikokset ja rangaistusseuraamukset, vakinainen
sotapalvelus, veronmaksun laiminlyöminen, vaivaisavun
nauttiminen ynnä eräät virat ja toimet.
Katsantotavan muutokset ovat kuitenkin jatkuvasti
laajentaneet yleisen ä:n käsitettä ja siirtäneet
monia ennen yleisenä pidetyn ä:n muotoja
rajoitetun ä:n piiriin; ylimalkaan on vaikeata
esittää pätevää määritelmää yleisen ä:n
käsitteelle, jonka muodostajaksi useimmiten jää
yksinomaan yleineu mielipide. Esim. määritelmää, että
ä. on yleinen kun se riippumatta sensuksesta eli
määrätystä veronalaisesta tulosta sekä erityisistä
ehdoista on kaikilla hyvämaineisilla,
täysivaltaisilla ja määrättyyn ikään tulleilla miehillä,
saatetaan ehkä nyttemmin, kun naisten äänioikeus
on jo monin paikoin valtiosäännöissä
tunnustettu ja muutenkin saanut enenevää kannatusta,
pitää liian ahtaana.
Mitä eri sivistysvaltioihin tulee, ovat yleisen
ja yhtäläisen naisten ä:n edelläkävijämaina
olleet eräät Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain
valtiot, Austraalia, Ulisi Seelanti, Suomi v:sta 1906
ja Norja v:sta 1907. Yleinen ja yhtäläinen
miesten ä. on ollut Ranskassa v:n 1848
vallankumouksesta, Saksan valtakunnassa v:sta 1871,
Tanskassa, Sveitsissä, Pohjois-Ameriikan
Yhdysvalloissa, Kreikassa ja Bulgaariassa. Yleinen
mutta erilainen äänioikeus on näihin aikoihin
asti ollut Belgiassa, Espanjassa, Preussissa ja
Itävallassa. Eri lajisten sensusten rajoittama 011
ä. ollut Ruotsissa, Suur-Britanniassa,
Alankomaissa, Italiassa, Unkarissa, Romaaniassa ja
Serbiassa.
Valtiollinen ä. Suomessa käsittää
vaalioikeuden eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa.
Oikeutettu valitsemaan edusta jia on jokainen ennen
vaalivuotta 24 v. täyttänyt Suomen kansalainen,
paitsi se, joka on vakinaisessa sotapalveluksessa,
holhuunalaisena, ei ole kolmena edellisenä vuonna
ollut maassa hengillepantuna, on muun syyn
kuin todistetun varattomuuden tähden jättänyt
suorittamatta kahden edellisen vuoden
kruunun-verot tai nauttii vakinaista vaivaisapua; joka
konkurssitilaan jouduttuaan ei vielä ole
pesäluet-teloaan valalla vahvistanut; irtolaisuudesta
yleiseen työhön tuomittu kolmannen vuoden loppuun
työlaitoksesta päästyään; tuomion nojalla hyvää
mainetta vailla oleva tai kelvoton maan
palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan sekä
kansan-eilustajavaalissa harjoittamastaan ääntenostosta
ja -myynnistä tai sen yrityksestä, vaalipetoksesta
tahi vaalivapauden häiritsemisestä tuomittu
kuudennen kalenterivuoden loppuun lopullisen
tuomion antamisesta.
Kunnallinen ä. on kulttuurimaissa samoin
käynyt yleistyttämistä ja yhtäläistyttämistä
kohden. Kuitenkin on siihen nähden, että
kuntien tehtävät ovat pääasiallisesti taloudellisia ja
jär jestysluontoisia. käsittäen suurelta osalta
kunnan veronmaksajain varojen käyttämistä, paljon
vastustettu kunnallisen ä:n myöntämistä muille
kuin kunnan verovelvollisille mies- ja
naisjäsenille. Kunnallinen ä. 011 Suomessa nykyään
yleinen ja yhtäläinen. Se sisältää vaalioikeuden
kunnanvaltuutettujen vaalissa ja sen ohessa
kaupungissa oikeuden ottaa osaa
pormestarin. neuvosmiehen ja maistraatinsihteerin
raastuvankokouksessa toimitettavaan vaaliin.
Milloin kirkollisilla yhdyskunnilla 011
itsehallinto, puhutaan myös kirkollisesta ä:sta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
eduskuntaan. kirkolliskokoukseen, 011 vaalioikeus osittain
välillinen ja rajoitettu; yksityisissä
seurakunnissa, joissa päätösvaltaa käyttää pienemmissä
seurakunnissa kirkonkokous ja suuremmissa
seurakunnan taloutta ja seurakunnan määräämis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
