Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1959
Öhman—Ölanti
1960
den ensinmainitun kanssa
nimellä ,,Nordiske digte".
Tyytymättömänä
kotimaassaan saavuttamaansa
menestykseen 0. käänsi
useita teoksiaan saksaksi
ja sepitti saksankielisen
murhenäytelmän
„Correg-gio" toivoen voivansa
toimia myös saks.
kirjailijana ja saavuttavansa
suuremman lukijapiirin.
V. 1809 0. palasi
Tanskaan ja nimitettiin s. v.
estetiikan professoriksi.
Seur. vuosikymmenen
aikana hän sepitti
joukon erinomaisia runoja,
KoKoeiman romansseja, itämaisen tarinan
„Aly og Gulhyndy" (1811), romanssin „Helge"
(1814), murhenäytelmät „Yrsa" (s. v.) ja
„Hag-barth og Signe" (1815), itämaisaiheisen
näytelmän ,,Fiskeren" (1816), „Hroars saga" (1817).
„Nordens guder" (1819) sekä murhenäytelmän
„Erik og Abel" (1820). Näiden teosten ohella 0.
sepitti koko joukon vähäpätöisiäkin teoksia, jotka
aiheuttivat ankaran ja kiivaan kirjallisen kiistan
Baggesenin ja 0:n ihailijoiden välillä. Tosin
Bag-gesen oli runomittaisessa kirjeessä „Nureddin til
Aladdin" (1806) ilmilausunut 0:lle ihailunsa,
joka, niinkuin hän sanoi, omisti runouden
ihme-lampun, mutta hän ei silti voinut sulattaa sitä,
että nuorempi kirjailija asetti hänet itsensä
varjoon. Baggesenin arvostelu oli kyllä oikeutettu,
mutta hänen ivallinen tyylinsä, sekä se seikka,
ettei hän antanut tunnustusta 0:n samoihin
aikoihin julkaisemille arvokkaille teoksille,
sa-moinkuia hänen persoonalliset hyökkäyksensä
ihailtua runoilijaa kohtaan herättivät yleistä
paheksumista. 0. ei itse suuresti ottanut
taisteluun osaa, mutta se loukkasi hänen
itserakkauttansa, ja sovinto saatiin aikaan vasta
Baggesenin kuollessa, 1826, jolloin 0. sepitti kauniin
epilogin teatterin muistojuhlaan. V. 1827
ilmestyi „Vseringerne i Miklagaard", ja silloin
Hei-berg nerokkaalla kritiikillään sytytti kiistan
jälleen ilmiliekkiin, ankarasti arvostellen 0:iä
draamallisena kirjailijana, mutta antaen hänelle
täyden tunnustuksen lyyrikkona ja
romaanin-kirjoittajana. Loistavan hyvityksen sai 0., kun
Tegnör maisterinpromotsionissa Lundissa 1829
seppelöitsi hänet ..pohjoismaiseksi
laulukunin-kaaksi". V. 1828 ilmestyi sankariruno ..Hrolf
Krake". Sen jälkeen on 0:n runoudessa
huomattavissa tuntuva alaspäiumeno, vain jotkut
yksityiset teokset, niinkuin murhenäytelmät
„Dron-ning Margareta" (1833), ..Landet fundet og
for-svundet" (1845) ja „0rvarodds saga" (1841)
todistavat entistä suuruutta. Hänen tuotantonsa
viimeiset ovat opetusruno ..Digtekunsten" ja
sankariruno „Regnar Lodbrog" (1849). 0:n
vaikutus tanskalaiseen kirjallisuuteen on ollut
erittäin suuri, sillä häntä se suureksi osaksi saa
kiittää sekä kielen että aiheiden käsittelyn
kehityksestä; hän se ensinnä myös käänsi yleisön
huomion muinaisaikaan ja skandinaavilaisiin
jumaltaruihin. Useimmat 0:n teokset ovat
vieraille kielille käännetyt. Elämänvaiheitaan on 0.
kuvannut teoksessansa ,,Erindringer" (4 nid.
1850-51). [Arentzen, ..Baggesen og Ohlenschlseger"
(1870-78) ja „Adam Ohlensehlseger" (1879) ;
V. Andersen, „0hlenschla:ger, et livs poesi"
(1899-1900) ; Georg Brandes, „Samlede skrifter" I, siv.
215-265.J ’ IJ. Kr-n.
Öhman /o-/. 1. Johan Edvard ö.
(1809-56), koulu- ja sanomalehtimies; toimi
v :sta 1836 apulaisena, v:sta 1838 lehtorina
Porvoon lukiossa; toimitti 1838-45 sanomalehteä
,,Borgä Tidning"; julkaissut m. m. ,,Historik
öfver staden Borgä" (1846).
2. Alexander Constantin ö. (1816-48),
kirjainkustantaja, edellisen veli; perusti 1839
kirjakaupan Porvooseen, 1848 haaraosaston
Helsinkiin; kustansi useita huomattavia
isänmaallisia teoksia, ,,Finland framstäldt i teckningar"
(1845-52), Runebergin runoelmat ..Hanna" ja
,,Kung Fjalar", suomen kielen oppikirjoja, y. m.
Öhrnberg /örnbärj], Carl Adolf (1813-77),
virkamies, valtiopäivämies; yliopp. 1830, lakit,
kand. 1853; tuli 1874 Helsingin kunnallis- ja
1875 oikeuspormestariksi; oli Helsingin
edustajana tammikuunvaliokunnassa, porvarissäädyn
jäsenenä vv:n 1863-64, 1867, 1872 ja 1877
valtiopäivillä, vaikuttaen paljon säädyn päätöksiin;
viimeksimainituilla valtiopäivillä säädyn
varapuhemiehenä; valittiin saman säädyn
pankki-valtuusmieheksi 1867 ja 1872.
öland ks. ölanti.
ölanti 1. Öölanti (ruots. öland), saari
Etelä-Ruotsin itärannikolla, Kalmarin salmen
mantereesta erottama. Ö. on pienin Ruotsin
maakunnista ja kuuluu Kalmarin lääniin; 1,345 km2,
josta vain 6 km2 vesiä; 27.946 as. (1916),
21 km2:llä. Väkiluku on viimeisinä
vuosikymmeninä vähentynyt, esim. 1892 se oli 33,274. Pituus
137 km ja suurin leveys 16 km. Maa on alavaa
ja viettää loivasti lännestä itään. Pohjoinen osa
on korkeintaan 30 m yi. merenp. ja eteläpuoliskon
korkein kohta on 51 m yi. merenp.
Länsirannikon pohjoisosa on jyrkkää töyryrannikkoa (n. s.
viisi ra landhorgenI, mutta keski- ja eteläosassa
on tämän töyryn eli entisen rantapenkereu ja
rannan välissä matala rantatasanko, joka on
sangen hedelmällistä. Myöskin pitkin
itärannikkoa kulkee jonkun matkaa rantaviivan
yläpuolella muinainen rautapenger (n. s. Östra
landhorgen). ö:n tasaisuus johtuu siitä, että
vuoriperus-tan muodostavat kerrostuneet vuorilaadut, joiden
kerrokset kallistuvat loivasti itää kohden.
Alemmat kerrokset, joiden poikkileikkaukset tulevat
näkyviin länsirannan töyryssä, ovat kambrista
hiekkakiveä ja saviliusketta, päällimmäiset
kerrokset siluurista, punertavaa tai harmaata
ortoceras-kalkkia. Saviliuske sisältää runsaasti
fossiileina trilobiitteja ja kalkkikivi
ortoeeratiit-teja. Pohjoispuolislcossa peittää vuoriperustaa
kvartääriset irtaimet maalajit, mutta
eteläpuoliskossa on kalkkinen vuoriperusta laajalti aivan
paljaana. Näitä kalkkialueita nimitetään
sivareiksi (ruots. alfvar 1. allvar). Suurin
yhtenäinen alvari on 42 km pitkä ja keskimäärin
7-8 km leveä. Pienempiä ai väreitä on ö:n
pohjoisosassakin. Alvarit ovat viljelykseen
kelpaamattomia eivätkä laajimmat alvarit. n. s.
alvari-arot niukan kasvillisuutensa vuoksi kelpaa laidun- *
maiksikaan. Pienemmillä aloilla, missä
rapautuminen on muodostanut jonkun verran irtainta
maata, vallitsevat u. s. alvariniityt, joiden kasvi-
y
A. G. Ohlenschlaeger.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
