Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Öljyhappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1961
Öljyhappo—Öljykakut
1962
peite on enemmän tai vähemmän yhtenäinen ja
joita sen vuoksi voidaan käyttää laituminakin.
Puut puuttuvat kokonaan eivätkä pensaatkaan
muodosta yhtenäisiä kasvustoja, vaan esiintyvät
hajallisina railoissa ja halkeamissa. Alvarien
kasvillisuudella on aivan erikoinen leimansa.
Kalkki-alustan kuivuuden ja lämpimvyden vuoksi voivat
vain kuivakkokasvit, kserofyytit, tulla sillä
toimeen. Useista lajeista on alvareilla syntynyt
erityinen kuivuussuosija- 1. kserofiilinen
muunnos. Samoin eläimistö on ominainen,
kserofiilinen. — Metsiä on ö:n pinta-alasta vain 5,5%,
josta n. kruununmetsiä. Pääelinkeinot ovat
maanviljelys ja karjanhoito. N. 37 maasta on
viljeltyä. Sekä viljaa, pääasiallisesti ruista ja
ohraa, että karjantuotteita riittää
ulosvietäviksi-kin. Vuorityönä louhitaan kalkkikiveä ja
aluna-liusketta, josta valmistetaan alunaa. Sitäpaitsi
harjoitetaan meriliikettä ja kalastusta. — Ö:n
ainoa kaupunki on Borgholm (ks. t.). Lähellä on
keskiaikaisen linnan rauniot. — Historia,
ö. on ollut asuttuna jo varhain esihistoriallisena
aikana. Kivikautisia löytöjä, hautoja ja linnoja
on lukuisasti. Aikaisin ovat asukkaat myös
olleet liikeyhteydessä muiden maiden kanssa,
m. m. on vanhoja roomalaisia hopearahoja
löydetty hyvin runsaasti. Ainakin jo 800-luvulla Ö.
kuului Svean valtakuntaan. Keskiajalla sitä usein
merirosvot hätyyttivät ja ryöstivät. V. 1361
Valdemar Atterdag hävitti maan. Unionisotien
aikana tanskalaiset useita kertoja miehittivät
saaren. Samoin tanskalaiset valtasivat sen
Kalmarin sodassa 1612-13 ja vielä 1677 he yhdessä
hollantilaisten kanssa tekivät hävitysretken sinne.
Kaarle XII:n sodissa autioitui ö. miltei
kokonaan, mutta sai sitten asutuksensa Smälandista.
m. e. h.
öljyhappo, e 1 a i i n i h a p p o, CisH^C^.
Gly-seriinin kanssa esteriksi (oleiiniksi) yhtyneenä
esiintyy ö. sekä kasvi- että eläinkunnan
rasvoissa, varsinkin rasvaöljyissä. Puhdas ö.
(puli-taimpana saadaan se saippuoittamalla
pellavan-siemenöljyä) on vesikirkas, hajuton, kankea
neste, joka sulamispisteen ollessa 14°, kylmässä
muuttuu kiteiseksi tahtaaksi. Ominaisp. O.sos
(14°:ssa C). Ilmassa se hapettuu pian muuttuen
keltaiseksi ja pahanhajuiseksi.
Teollisuudessa saadaan ö:oa paitsi oliivi- ja
manteliöljyistä myös sivutuotteena steariinin
valmistuksessa. Sitä käytetään saippuan, suovan ja
voiteiden valmistamiseen, sekä messingin
puhdistusaineena. ö:n kauppanimitys on o 1 e i i n i.
n. j. t.
öljykaasu. Erinäisistä kivennäis- ja
kasviöljyistä kuumentamalla saatua kaasua, jota
käytetään etupäässä valaistustarkoituksiin. ö :ua
valmistetaan valaistuspetroleumin ja voiteluöljyjen
väliin tislattaessa jäävästä vuoriöljyfraktsionista,
joka ominaisuuksiensa vuoksi ei sovellu
kumpaankaan edellämainittuun tarkoitukseen (ks.
V u o r i ö 1 j y) ; edelleen ruskohiilitervan ja
paraffiinin tislauksessa syntyvistä raskaista
öljyistä sekä muutamista kasvikunnasta
saatavista öljyistä. Valmistus tapahtuu tätä
tarkoitusta varten rakennetuissa retorteissa tai
generaattoreissa. Raakakaasu puhdistetaan kuten
kivihiili kaasukin.
ö. sisältää runsaasti raskaita hiilivetyjä,
minkä vuoksi sen valaistusvoima on 3-4 kertaa
korkeampi kuin kivihiilikaasun. Hyvin
palaak-seen se tarvitsee polttimon, jossa on pieni
kaasu-aukko ja runsas ilmansaanti. Puristettuna
käytetään ö:ua rautatievaunujen lämmitykseenkin.
Myös käytetään sitä kivihiilikaasun ja
vesikaa-sun karbureeraukseen sekä joskus moottorien
polttoaineena. V. I. S.
Öljykakut, kotieläinten ruokintaa varten
valmistettuja öljyteollisuuden sivutuotteita.
Pusertaessa öljyä öljykasvien siemenistä muovaillaan
näiden jätteet kiinteään kakkumuotoon, joka eri
lajien mukaan jonkun verran vaihtelee.
Tavallisin muoto suorakaide tai kiekko, paksuus
n. 1,5-2 cm; tehdastuotteet säännöllisempiä kuin
kotitekoiset. Siemenet käytetään joko kuorineen
tai kuorittuina ja siitä riippuu kakuksi
valmistetun tavaran ravintoarvo, kun kuoret sisältävät
pääasiallisesti raakoja kasvinsyitä. öljy
puserretaan joko kylmältään, jolloin se tulee parasta
ja ö. arvokkaampia, tahi kuumana, jolloin se
tarkemmin eroaa siemenistä, mutta kakut tulevat
tummemman värisiä ja ravinnoksi vaikeammin
sulavia kuin edelliset. Myöskin liuotusnesteillä,
kuten bentsiinillä ja hiilivedyllä erotetaan
tehtaissa öljyä siemenistä, jotka sitä ennen
hienonnetaan. Liuottamalla saadaan jätteet jauhoina,
joissa on ainoastaan n. 1-2% rasvaa; kuumana
pusertamalla jää rasvaa n. 3-6 ja kylmänä
n. 6-9%. Erilaisilla ö:11a on kauppanimi tav.
sen siemenen nimen mukaan, josta se on
valmistettu. Hyvien ö:n tulee olla
alkuperäissiemen-massan värisiä, puhtaita, raikasmakuisia ja
vierailla aineilla väärentämättömiä. Väärennetyissä
ö:ssa tavataan usein rikkaruohonsiemeniä,
hiekkaa, suolaa, rautakappaleita, sahajauhoa jopa
lasisirujakin y. m. ö:n hyvyys arvostellaan
hajusta, mausta ja ulkonäössä ilmenevistä
merkeistä. Ne on säilytettävä kuivassa paikassa,
etteivät homehtuisi ja eltaantuisi. Siksi eivät
ne mvös saa sisältää vettä enempää kuin
12-13
Ö:n ravintoarvo on yleensä suuri; niiden
käyttöarvon määrää ensisijassa
munanvalkuaisen-pitoisuus, niin että maapähkinä-,
puuvillasiemen-ja soijakakut ovat parhaita sisältäen mainittua
ainetta n. 40-45 sitten päivänkukan-, rapsin-,
pellavan- y. m. s. kakut n. 30 % sekä kookos-,
palmu-, maissi-, hampunsiemen- j. n. e. kakut
n. 16-20 %. Tosin öljy ja hiilihydraatit niissä
ovat myöskin oivallisia ravinnoksi, mutta
toisarvoisessa asemassa, kun niitä saadaan tarpeeksi
muistakin kotikasvuisista rehuista. Ö:ja
valittaessa tulee kiinnittää huomio niiden
erikoisvai-kutukseen, mikä niitä käyttäessä ilmenee joko
eläinten terveyteen tahi tuotettavan maidon ja
lihan laatuun, sekä hintaan ja niiden rehujen
ominaisuuksiin, joiden ohella ö. on aiottu
syötettäviksi.
ö. sopivat parhaiten lypsy- ja lihakarjalle sekä
vähemmässä määrin lampaille, sioille ja hevosille.
Käyttöä varten ne jauhetaan ja joskus
liotetaan puuroksi. Runsaan munanvalkuaissisältönsä
vuoksi on niillä helppo tasata eri rehujen
ravintoaineiden keskinäiset suhteet eikä niitä
sen vuoksi saisi puuttua järkiperäisestä
lypsykarjan ruokinnasta. ö:n avulla siten voidaan
varsinkin runsaan juurikasvisyötön ohella
saavuttaa parhaat taloudelliset tulokset, kun
ravintoaineiden tuhlaus vältetään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
