Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aberdeen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
n
Ab urbe condita—Adam
12
(Apomasar, Albuinasar), (k. n. 886), kuuluisa
arab. tähtitieteilijä ja astrologi, kotoisin
Ko-rasanin Balkhi’sta. Hänen teoksistaan on
käsikirjoituksina säilynyt m. m. ,.AImudkhaI
alka-bir" niminen astrologian johdanto, joka
keskiajan kirjallisuudessa esiintyy niinellä „
Introducto-rium maius". K. T-t.
Ab urbo eondita = Post u r b e m
con-di tarn (ks. t. VII Os.).
Aceadèinia del Cimento [akkadl’mia del [-tsi-me’nto]-] {+tsi-
me’nto]+} (,,KoKeideti akatemia"), it.
tiedeakatemia, perustettu 1657 Firenzessä fysikaalisia
tutkimuksia varten. Akatemian töihin ottivat osaa
Italian senaikuisten kuuluisimpien fyysikkojen
valiojoukko, jossa eli tuulahdus Galilei ’n
mahtavaa henkeä. Kaikki jäsenet suorittivat ja
julkaisivat työnsä ainoastaan akatemian nimessä, minkä
tähden jälestäpäin on ollut mahdotonta päästä
selvyyteen, kenenkä ansioksi mikin keksintö on
luettava. Fysiikan historiassa niin aikaisemmin
kuin myöhemminkin tuntemattomalla
yksimielisyydellä ja innostuksella he ajattelivat vain
tie-teensä kehittämistä, vapautuneina
henkilökohtaisista pyyteistä. Tutkimustapa oli kauttaaltaan
kokeellinen ja hyvin perusteellinen. Monta
kaunista ja laajakantoista koetta ennätti akatemia
lyhyellä, vain kymmenvuotisella
toiminta-ajal-laan suorittaa. Tulokset painatettiin ensiksi
,,Saggi di naturali sperienze fatte neil’ Accadèmia
del Cimento" nimiseen julkaisuun 1667.
Parannettu ja laajennettu painos ilmestyi Targione
Tozetti’n toimenpiteestä 1780, ja vielä
myöhemmin 1841 suurherttua Leopold II toimitutti
uuden painoksen siitä omalla kustannuksellaan.
,,Saggi"ssa tapaamme alkuunpanijoilleen suurta
kunniaa tuottavia yrityksiä saada kokeellista
tietä vastauksia senaikuisen fysiikan
tärkeimpiin kysymyksiin. Se sisältää kaikkiaan 13 lukua,
joissa m. m. selostetaan mittauskojeiden, kuten
lämpömittarin, ilmapuntarin ja hygrometrin
rakenne ja käyttö, esitetään tutkimuksia
ilmanpaineesta sekä ilmatyhjiöstä ja veden
laajenemisesta sep jäätyessä. Ensimäiseen säteilevää
lämpöä koskevaan havaintoon johtivat kokeet
luonnollisesta jäästä. Havaintoja tehtiin
metallien ja muiden kappaleiden laajenemisesta,
magneetista, sähköstä, äänen leviämisnopeudesta j.n.e.
Akatemian hedelmälliseen toimintaan nähden on
suuresti valitettava, että se, Roomassa
vallinneiden kirkollisten näkökohtien vuoksi
taloudelliseen ahdinkotilaan joutuen, hajautui. U. S:n.
Aclielis [aht’-], Ernst Christian
(1838-1912), saks. evankelinen teologi. A., joka
vaikutti jumaluusopin professorina Marburgissa,
julkaisi huomattavan ja paljon luetun
käytännöllisen jumaluusopin oppikirjan, „Lehrbuch der
prakt. Theologie" (1890-91, 3:s pain. 1911-12),
sitäpaitsi „Grundriss der praktischen Theologie"
(6:s pain. 1912). E. K-a.
A ehe n [ah-], Georg Nikolai (1860-1912),
tansk. taidemaalari, sai ensi opetuksensa Chr.
Kierkegaardilta sekä sitten 1877-83
Kööpenhaminan taideakatemiassa ja parisen vuotta myöskin
Kroyerin johdolla. Pantuaan v:sta 1882
näytteille useita maisemia ja henkilömaalauksia, hän
sai- 1889 Pariisin salongin kunniamaininian
teoksestaan ,,Sairaita P. Helenan haudalla", sekä
seur. v. Tanskan akatemian mitalin eräästä
muotokuvasta. Muotokuvamaalaajana saavutti
hän myöhemminkin (suosiota sekä kuti- että
ulkomaalla hienon muoto- ja värikäsittelynsä
vuoksi. F. L.
Achenbach [ähmbafi], And r e a s (1815-1910),
saks. maisema- ja merimaalari, sai taiteellisen
kasvatuksensa Düsseldorfin akatemiassa ja on
n. s. düsseldorfilaisen koulun huomattavimpia
taiteilijoita. Käytyään 1835 Tanskassa ja
Norjassa hän maalasi siitä lähtien joukon norj.
maisemia, joiden silloisen käsityksen mukaan
realistinen esitystapa herätti suurta huomiota. A. oli
hyvin tuottelias; hänen teoksiaan onkin
jokaisessa saks. taidegalleriassa. Toimiessaan
Düsseldorfin akatemiassa opettajana vaikutti hän
huomattavasti useihin pohjoismaalaisiin, m. m.
suomalaisiinkin maalaajiin. F. L.
Acidalbuniiinit (lat. acidum = happo, ja
alba’-men = munanvalkuainen), ne ensimäiset
hajaan-tumistulokset, jotka muodostuvat mahanesteen
pepsiinin vaikuttaessa ruuassa oleviin
munanval-kuaisaineisiin. Eivät liukene veteen, vaan
mietoon soodaliuokseen ja suolahappoon; saostuvat
happamesta liuoksesta alkali- ja
maa-alkalimetal-lien vaikutuksesta. N. J. T.
Acrocinus longimanus ks. H a p s e n k a k k
i-a i s e t, III Os.
Actio libera iii causa, lakitieteessä käytetty
nimitys, joka ilmaisee, että henkilö tahallaan
tahi tuotta.nuksellisesti on saattanut itsensä
syyntakeettomuuden tilaan, voidaksensa sitten
syyntakeettomana ollessaan tehdä rikoksen.
M. R. P.
Actor, syyttäjä (ks. t. IX Os.).
Adad ks. H a d a d, Täyd.
Ada-Kaleh, n. 2 km pitkä ja 1/2 km leveä saari
Tonavassa, Unkarin, Serbian ja Komaanian ent.
rajojen yhtymäkohdassa. Saari kuului vuoteen 1878
Turkkiin. Berliinin kongressissa unohdettiin sen
omistusoikeudesta tehdä mitään päätöstä, joten
saari edelleen jäi nimellisesti Turkille. V. 1913
Unkari, peläten sen Balkanin-liiton ja Turkin
välisen rauhansopimuksen perusteella joutuvan
Serbialle, julisti saaren yhdistetyksi Unkariin. —
Saaren muhammedinuskoiset asukkaat, n. 500, ovat
veroista ja asevelvollisuudesta vapaina elätelleet
itseään etupäässä salakuljetuksella. M. E. H.
Adaliini, bromdietylasetylvirtsa-aine(C2H6)2C Br.
CO. NH. CO. NH2, muodostaa värittömiä,
melkein mauttomia kiteitä, sulamisp. 115-116°.
Käytetään rauhoittavana unilääkkeenä, ks.
Unilääkkeet, X Os. N. J. T.
Adam [ädäm], 4 veljestä, joista etenkin
arkkitehdit Robert (1728-92) ja James
40-vuo-tisen toimintansa kestäessä vallitsivat engl.
taidemakua sisustustaiteen alalla. A:ien edustama,
rokokon vastapainoksi noussut engl.
uusklassil-lisuus, jolle palladiolaisuus Englannissa oli
valmistanut kiitollista maaperää, Herculanumin ja
Pompejin löydöt lähinnä olevan yllykkeen, sai
ensimäisen perustavaa laatua olevan teoksensa,
kun nämä veljekset, Robertin palattua Italian
matkalta (1758), julkaisivat teoksen ,,A book of
ceilings composed in the style of the antique
grotesque" (1776), mutta jo heidän ensi
töissään-kin (n. 1765) klassilliset pyrkimykset ovat
ilmeiset. Kulkien rinnatusten ransk. Louis-Seize
tyylin kanssa, jonka kanssa sillä on yhteistä
harvinainen sirous, ,,Adam-tyyli" liittyy lähemmin
roomal. antiikin malleihin (Piranesi), tekee sei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
