Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Adam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1o
O
Adam—Adler/
14
vän erotuksen uiko- ja sisäarkkitehtuurin välillä,
jossa „Adam-tyylille" määräävänä oli huoneen ja
sen sisustuksen välinen taiteellinen yhtenäisyys,
seinäpinnan saattaminen arvoonsa, liian suurien
pintajakojen välttäminen, niiden murtaminen
si-rosti koristelluilla hennoilla pilastereilla,
tiguuri-niseillä, vaaseilla ja antiikkisilla kolmijaloilla,
kuten Pompejin seinämaalauksissa kuviotaulut
koristavat merkkipaikoilla huonetta.
Huonekalut seuraavat monessa suhteessa samoja
pyrkimyksiä kuin samanaikaiset ranskalaiset:
profiileja lievennetään tai ne kokonaan poistetaan,
rokokon käyrät huonekalujalat suoristuvat
pyö-reiksi tai kulmikkaiksi kanneleilla koristetuiksi,
alaspäin kapeneviksi, koristuksena palmetit,
köynnökset, laakerioksat y. m. s.; lisäksi huolellinen
työ, harvinaisen arvokas aine ja puhtaasti engl.
piirteenä konstruktiivisten osain tavaton hentous
sekä useinkin kullankeltaisten, n. s.
satiini-faneeri-pintain monivärinen maalaus täydentävät
luonnekuvaa. Lukuisia palatseja ovat veljekset A.
Englannissa sisustaneet; luonnonomainen, tyyliä
edustava sisustus on esim. vieläkin Robert A:n
omassa talossa Lontoossa olemassa. Täysin
englantilaiseksi engl. huonekalutyylin kehittivät
Robert A:iä jonkinverran nuoremmat, hänen
aloitteitaan seuranneet Hepplevvhite ja Sheraton.
U-o N.
Adam [adä’J, Lucien (s. 1833), ratisk.
tuomari (v:sta 1883 Rennes’in appellatsionioikeuden
presidentti), joka erikoisesti on harrastanut
urali-altailaisten ja ameriikkalaisten kielten tutkimista.
Julkaissut m. m. ,,De rharmonie des voyelles
dans les langues ouralo-altaiques" (1874),
„Gram-maire de la langue mandchoue" (1873),
„Gram-maire de la langue tongouse" (1874), „Examen
grammatical comparé de seize langues
améri-caines" (1878) y. m.
*Adam, Paul, kuoli 1919.
Adamson, Amandus Heinrich (s. 1855),
vir. kuvanveistäjä, opiskeli 1871-79 Pietarin
taideakatemiassa ja myöhemmin Pariisissa;
nimitettiin 1907 mainitun akatemian jäseneksi. A.
on luonut suuren joukon teoksia kipsistä,
pronssista, marmorista ja puusta; varsinkin ovat hänen
pienet puuveistoksensa saavuttaneet mainetta.
Suuremmista teoksista ovat mainittavat
Tallinnassa oleva „Russalka" patsas (1901-02) ja
Kostroman kaupungin tilaama Romanov-suvun
suuri muistomerkki, johon piti tulla 25
jättiläis-patsasta (niistä 23 ehti valmistua 1912-17).
Muista töistä mainittakoon „Kalevipoeg ja
Sar-vik" (1895), „Laivan viimeinen hetki" (1899),
„Aaltojen hyrsky" (1900), „Sappho" (1902),
„Gladiaattorit" (1906) ja „Kiihkeä odotus" (1907).
Luonteenomaista A:n teoksille on niiden
jännittynyt keskittyneisyys ja suuri draamallisuus.
J. K-s.
Adainsoniu rengas, tulitorvikattilain sileiden
tulitorviosien liitoksessa käytetty litteä rengas.
Torviosien päät laipoitetaan ulospäin ja
laippojen väliin niitataan A. r. Liitos tulee joustava,
se on helppotekoinen ja mukavä tiivistää eikä
pääse palamaan; samalla se jäykistää torvea.
P-o P-o.
Adana„ samannimisen Vähän-Aasian vilajeetin
pääkaupunki Seihunin (muin. Saros) joen oikealla
rannalla ja Bagdadin radan varrella, on
muinaisajasta alkaen osoittautunut strateegisesti tärkeäksi,
koska se hallitsee Taurus-vuoren yli vievät tiet.
A. on paikkakunnan vilja- ja puuvillakaupan
keskusta, josta vie rautatie Tarsuksen kautta
Mersinan satamaan. Asukkaista (n. 50,000) on
kolmasosa arineenialaisia. Järjestämällä Seihunin
ja Dzihanin jokien tulvia on A:n tienoilla
ryhdytty valmistelemaan 500,000 ha:ksi arvioitua
alaa puuvillanviljelykseen kelpaavaksi. K. T-t.
Ad arm a! (Iat.), aseisiin!
Adas-koje ks. Höyrykattilain 1 ä m m
i-t y s, Täyd.
Adduktsioui (lat. addu’ctio), liike, joka
lähentää raajaa ruumiiseen päin tai sormia tai
varpaita käden tai jalan keskiviivaan päin.
Päinvastaisen liikkeen nimi on abduktsioni (ks. t.
I Os.).
* Adelaide. Asukasluku 235,751 (1918). — A.
harjoittaa villa-, tärkkelys-, saippua- ja
koneteollisuutta sekä melkoista kauppaa.
Sähkö-lennätinyhteys mantereen poikki Port Darvviniin.
M. E. H.
*Adelsköld, K 1 a s A d o I f (1824-1907), ruots.
insinööri, sai sotilaskasvatuksen, mutta siirtyi
teknilliselle alalle. Suunnitteli ja rakensi
1849-75 suuren joukon Ruotsin sekä valtion- että
varsinkin yksityisratoja; oli suurtilojen omistaja
ja viljelijä, huomattava valtiopäivien l:sen
kamarin jäsen (1875-93), tiedeakatemian jäsen v:sta
1870 ja esimies v:sta 1891, kirjailija, säveltäjä
ja maalari. Hänen toimestaan pystytettiin
muistopatsaita Ruotsin tekniikan suurmiehille, m. m.
John ja Nils Ericsonille. Julkaisi mainittujen
Ericson-veljesten mestarillisesti kirjoitetut
elämäkerrat, myös „Utdrag ur mitt dagsverks- och pro
diverse-konto", „Karl XII och svenskarna", y. m.
J. C-én.
Adeniini, 6-amiinopuriini, C5H3(NH2)N4,
muodostuu yleensä kuumennettaessa eläinten ja
kasvien kudoksissa esiintyvää nukleiinia miedon
rikkihapon kanssa. Esiintyy haimassa,
painohii-vassa ja tee-uutteessa.
Aderbeidzan ks. A s e r b e i d z a n, I Os., ja
Kaukaasi a, Täyd.
Adhuc sub judice Iis est (lat.), riita-asia on
vielä tuomarin käsiteltävänä, s. o. asia on vielä
ratkaisematta.
* Adler, Victor, valittiin 1907 Itävallan
valtakunnanneuvostoon; oli maailmansodan loputtua
syksyllä 1918 vähän aikaa saksalaisen Itävallan
ulkoasiainministerinä. Kuoli 1918.
Adlerz [-rts], G o 11 f rid Agaton (1858-1913),
ruots. eläintieteilijä, hyönteisbiologi, v:sta 1889
eläintieteen dosenttina Tukholman korkeakoulussa,
v:sta 1894 luonnonhistorian ja kemian lehtorina
Sundsvallissa. Tutkinut varsinkin pistiäisten eri
mukautumisilmiöitä ja sielunelämää. Julkaisuja:
„Myrmekologiska studier" (4 os., 1884-1902),
„Om digestionssekretionen och några andra
där-med sammanhängande fenomen hos insekter och
myriopoder" (1890), „I hvilken ordning tager
djurvärlden en ur hafvet uppdykande ö i
besitt-ning" (1893), „Stridulationsorgan och
Ijudförnim-melser hos myror" (1896), „Cereopales maculata,
en parasitisk pompilid" (1902), „Periodische
Massenvermehrung als Evolutionsfaktor" (1902), „La
froie de Methoca ichneumonides Latr." (1903),
„Lefnadsförhållanden och instinkter inom
famil-jerna Pompilidæ och Sphegidæ" (4 os„
1903-11), „Methoca ichneumonides Latr., dess lef-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
