Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Adam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
\
15
Adolf Friedrich—Afrikka
16
nadssätt och utvecklingsstadier" (1906), ,,
lakt-tagelser öfver solitära getingar" (1907),
„Oriente-ringsförmågan hos steklar" (1909).
Yleistajuisista julkaisuista ovat huomattavimmat:
,,Myror-nas liv" (1913) ja „Grävsteklarnas liv" (1916).
K. J. V.
Adolf Friedrich (s. 1873), Mecklenburgin
herttua, palveli preussilaisena upseerina ja oli jonkun
aikaa Togon kuvernöörinä Afrikassa. V. 1918
häntä mainittiin Suomen kuningasehdokkaana;
puoliso Viktoria Feodora (s. 1889), Reussin
prinsessa.
*Adriano|H)li. Ensimäisessä Balkaninsodassa
valloittivat bulgaarialaiset ja serbialaiset A:n
maalisk. 26 p. 1912; toisessa Balkaninsodassa
valtasivat turkkilaiset A:n takaisin heinäk. 23 p.
1913. Suurvaltain sodan jälkeisessä rauhanteossa
1920 A. joutui Kreikalle. M. E. H.
Adsmir ks. A j m e r e, I Os.
Adventiivi (lat. advem’re=tulla), kasvit.,
jä-lestäpäin tuleva. Näin nimitetään elimiä, mitkä
kehittyvät lopulliseen tilaansa kehkeytyneistä
solukoista, ei kuten tavallista varren kärjessä
olevasta kasvusolukosta; a:ksi käsitetään sanan
laajemmassa merkityksessä yleensä elimiä, mitkä
syntyvät muihin paikkoihin kuin mihin
säännöllisesti syntyvät, esim. silmuja juuriin, lehtiin
y. m.
Adventiivisiluiu ks. Silmu, VIII Os.
Adventismi ks. Adventistit, I os.
Aedicula f-ir-J (lat.), pieni erillinen tai seinällä
nisiä muodostava pyhättö, jommoisessa vanhan ajan
kansat temppeleissään säilyttivät jumalain kuvia,
roomalaiset kodeissaan joko esivanhempainsa
vahaisia rintakuvia (imagines) tai kotijumaliaan
(läres et penates)\ a:n tapainen ikkunakehys tai
seinänisi (tavallisin muoto oli pienoistemppelin,
jossa etusivun päätyä kannatti kaksi pylvästä
tai pilasteria). Egyptiläisten temppelien perällä
a. (sekhos) usein oli yhdestä ainoasta
kivilohkareesta veistetty, Efeson Artemistemppelissä sen
mainitaan olleen siirrettävän. U-o N.
A. E. G.-turbiini on monijaksoinen n. s.
aktsioni-I. tasapainehöyryturbiini, s. o. sellainen turbiini,
jossa höyry,
kulkien toisinaan
vuoroin seuraavissa
kiinteissä
johto-pyörissä ja turbii-1
niakseliin
kiinnitetyissä pyörivissä
juoksupyörissä,en-
siksimainituissa
paisuu, jolloin
höyryn nopeus
kasvaa ja
jälkimäisissä pysyy
tasapai-neisena, nopeuden [-pienetessä,osahöy-ryn-]
{+pienetessä,osahöy-
ryn+} energiasta kun
siirtyy
juoksupyö-rään. A. on kahden [-turbiinijärjestel-män-]
{+turbiinijärjestel-
män+} yhdistelmä,
sillä kun näet
vasemmalla, heti
höyryn tuloaukon T
edessä, on
Curtis-pyörä C kaksine
nopeusjaksoineen ja siitä oikealle 9 kpl.
Zoelly-pyöräparia painejaksoineen; A ovat kiinteät
johtopyörät, B pyörivät juoksupyörät.
Käyttämällä useita johto- ja juoksupyöriä saadaan
kussakin pyöräparissa paine suhteellisesti
vähän laskemaan, joten akselin kierrosluku tulee
olemaan pienempi kuin se olisi, jos käytettäisiin
ainoastaan yhtä pyöräparia; se on kuitenkin n.
3,000 minuutissa.
Kuvassa ovat turbiinin yläpuolella paine- ja
nopeusmuutokset graafillisesti esitetyt, käyrä 1
• i. 1 •• •• III* • • • • | •• • • •••li • ••• ••• f * j
esittää edellisiä, ja kayra 2 jälkimäisiä. Kuten
piirroksesta käy ilmi, laskee paine ensimäisessä
johtokojeessa melkein 80% alkuperäisestä
arvostaan ja sitten seuraavissa johtokojeissa alas
lauhdutuspaineeseen asti, edellisissä enemmän
kuin jälkimäisissä. Nopeus kasvaa ensimäisessä
johtokojeessa hyvin suuresti, laskeutuu sitten
Curtis-pyörän kahdessa jaksossa arvoon, joka
on jonkunverran korkeampi kuin se nopeus,
jolla se tulee turbiiniin, kasvaa taasen
seuraavassa johtokojeessa, laskeutuu juoksupyörässä
j. n. e. niin, että nopeus jokaisessa johtopyörässä
kasvaa yhtä paljon kuin se on laskeutunut
lähinnä edellisessä juoksupyörässä. E. S-a.
Aejmekvus [emelt’us], S a n f r i d August
(1845-1918), virkamies, lahjoittaja; vliopp. 1866,
1888-1906 protokollasihteerinä, 1906-09
esit-telijäsihteerinä senaatin
kirkollisasiaintoimituskun-nassa; testamenttasi suurimman osan
omaisuuttaan (n. 500,000 mk.) Suomalaisen kirjallisuuden
seuralle.
Aerogeenikaasu ks. Il m a k a a s u, Täyd.
Aerologia (kreik. aë’r = ilma, ja logos = oppi),
oppi korkeiden ilmakerrosten ilmiöistä, joita
tutkitaan ilmalaivamatkojen sekä ilmapallojen ja
leijojen avulla. Jälkimäisiin on sovitettu
itserekis-teröiviä ilmatieteellisiä kojeita, kuten ilmapuntari,
lämpömittari ja kosteusmittari. Aerologisia
tutkimuksia on viime aikoina alettu toimeenpanna
yltyleensä Euroopassa ja paikoittain Euroopan
ulkopuolellakin. Suonien aerologinen asema
„II-mala" sijaitsee Pasilassa lähellä Helsinkiä, vrt.
I 1 m a t i e d e, 111 Os. U. S:n.
Aerotoraksi (kreik. al’r — ilma, ja thörclx =
rintakehä) = pneumotoraksi (ks. t. V11
Os.).
Aetiolngia = etiologia (ks. t. 11 Os.).
Afcbriili (kreik. kielt, a, ja lat. febr/lis =
kuumeinen), kuumeeton (ks. K u u m e, V Os.).
*Afisi, myös = kuvailmoitus.
Afrikaatta (lat. ad = -Ile, ja iricä’re =
hangata), kaksoiskonsonantti, jonka edellisen osan
muodostaa klusiili (ks. Klusiilit, IV Os.) ja
jälkimäisen homorgaaninen spirantti (ks. S p
i-r a n t i t, VIII Os.), esim. ts, ts, dz.
*Afrikka. A:n korkeimmat vuoret kohoavat
itäisellä ylängöllä: Kilima Ndzaro n. 6,000 m,
Ruvenzori 5,800 m, Kenia 5,500 m.
Abessii-nian ylängön korkein huippu Ras Dasan kohoaa
4,600 m:n korkeuteen. Länsi-A:n korkein vuori
Kamerun on vain 4,075 m. — Geologiselta
rakenteeltaan on A. vielä suuressa määrin
tutkimatonta. Vuoriperustan tutkimista vaikeuttavat
vahvat rapautumiskerrokset. Suuripiirteisesti
katsottuna on A:IIe ominaista sekä
pintamuoto-jen että vuoriperustan yksitoikkoisuus laajoilla
alueilla. Koko muusta A:sta eroaa jyrkästi
Atlas-alue tertiäärisine poimuvuorineen, jotka liitty-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
