Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Aktsioni-turbiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
31
Ylakansakoulusemiuaari—Alankomaiden Intia
32
päättyvine oppimäärilleen antaisi yleisen
kansa-laissivistyksen välttämättömimmät edellytykset
ja jota laajemmalle ei vastainen
oppivelvollisuuskaan saisi ulottua.
V. 1907 valmistuneessa mietinnössä
oppivelvollisuudesta esitettiin, että maaseudulla yleensä
sama opettaja opettaisi sekä ala- että
yläkansakoulussa ja että a:n työaika käsittäisi
vähintään 10 viikkoa vuodessa. V:n 1910 eduskunta
asettui sille kannalle, että a:n tuli toimia
2-vuotisena 2-vuotisen seminaarin käyneen
opettajan johtamana etupäässä yläkansakoulun
veisto-tai luokkahuoneessa aikoina, milloin ne olivat
joutilaat. Lisätyönä tämä opettaja opettaisi
yläkansakoulussa käsitöitä, laulua ja voimistelua,
jotta yläkansakoulun opettajalle liikenisi aikaa ja
voimia jatko-opetuksen antamiseen. Samalle
pohjalle rakennettiin hallituksenkin ehdotus viita 1918.
Piispain kokous 1915 ryhtyi parantamaan
seurakunnallista alkuopetusta m. m. yleisellä
ohjesäännöllä, ja kirkollisia alkukouluja ruvettiin
avustamaan valtioavullakin, esim. 1918 600
markalla ja 1919 450 mk:l!a opettajaa kohti, mutta
yleisen mielipiteen kallistuminen kunnallisten a:jen
puoleen on vaikuttanut sen, että näitä on ruvettu
yhä runsaammin perustamaan. Syksyllä 1919
toimi niissä lopulle kuudettasataa opettajaa.
Eduskunta onkin näitä alkanut yhä auliimmin
avustaa. Niinpä oli esim. 1919 opettajain
valtio-palkka kaikkiaan 2,200 mk., ja muun
valtioavustuksen suhteen ovat kunnalliset a:t
kohoamassa aivan ylempien kansakoulujen rinnalle.
Samalla on kunnallisten a:jen sisäinen rakenne
muodostettu lapsen luonnon vaatimuksien mukaan.
Se ilmenee m. m. seuraavasta 1-opettajaisen
2-vuotisen a:n mallituntikaaviosta:
I os. II OS.
Ympäristöoppia ja siihen liittyvää askartelua 5 l/a 6 t.
Uskontoa ja sivevsopetusta........... V2 ,, 3li ,,
Äidinkieltä..................... "/a,, 16/2 ••
Laskentoa...................... 4/a »» f* m
Laulua ja leikkiä................. ®/2 ,. 7/a »•
Käsityötä.......................2 ,, 2 ,,
Yhteensä 201. 24 t.
^^ ë
Rinnan tämän kehityksen kanssa kulkee
a.-opettajain valmistuskin. Entisistä lukuisista
1-vuotisista yksityisistä seminaareista on
semmoisenaan jäljeliä vain kaksi. Valtio on
perustanut Suistamolle ja Hämeenlinnaan 2-vuotisen
suomenkielisen a.-seminaarin. Helsingin ja Vaasan
1-vuotiset yksityiset ruotsinkieliset seminaarit 011
runsailla valtion avustuksilla muutettu 2-vuotisiksi.
Viimemainittu otettiin kokonaan valtion huostaan
1920. Nykyään noudatetaan 2-vuotisissa
seminaareissa seuraavaa tuntikaaviota:
1 11
n
<
t/j ~
• •
Siveys- ynnä kasvatusoppi ja inetodioppi ... 4 4 6
Uskonto ja uskontojen historia......... 3 3 —
Äidinkieli...................... 6 4 —
Kotiseut. op. ynnä maantieto ja luonnontieto 3 2 —
Laskento ja mittausoppi............. 3 2 —
Kas i t j ot ^ <2
Ylimääräiset käsityöt............... (3) (3) —
Piirustus....................... 3 2 —
Kaunokirjoitus................... 1 1 —
Laulu ia soitto .................. 5 5 6
Voimistelu ja leikki ynnä terveysoppi..... 5 5 6
Kuuntelua...................... — 6 6
Opetusharjoituksia ja valmistusta niihin ... — — 12
Yhteensä 36 36 36
<39) (39J
1-vuotisen seminaarin suorittaneita varten on
järjestetty 2-kesäisiä täydennyskursseja.
Kouluhallitus on 1920 esittänyt 2-vuot. seminaarin
kurssin pätevy/seh loksi a:n opettajavirkoihin.
A.-asiaa käsiteltiin viimeksi 1920 v:n
eduskunnassa yhdessä oppivelvollisuusasian kanssa.
Sivistysvaliokunta oli hallituksen esityksen (v:lta
1918) mukaisesti ehdottanut a:n 2-vuotiseksi ja
lakiehdotuksessaan kustannuksista varannut sille
runsasta taloudellista kannatusta. Raa.
Alakansakouluseminaari ks.
Alakansa-k o u I u, Täyd.
Ala-Karjalan rovastikunta käsittää Enon,
Ilomantsin, Tuupovaaran, Kesälahden, Kiteen,
Rääkkylän, Tohmajärven, Värtsilän, Kiihtelysvaaran
ja Pälkjärven seurakunnat Savonlinnan
hiippakuntaa.
Alanen, Otto Joseph (1885-1920), suom.
taidemaalari. Käytyään kansakoulun A. lähti
15-vuotiaana Tukholmaan työskennellen kone- ja
sähköalalla sekä harjoittaen omin päin
piirtämistä ja maalausta. Kotimaahan palattuaan hän
kävi Tampereen teollisuuskoulun sekä jatkoi
taiteellisia opintojaan kotimaassa Kaarlo Vuoren
johdolla ja myöhemmin (1906-10) Tukholmassa,
Dresdenissä ja Berliinissä m. m. Dahlin ja Louis
Corinthin opastamana. Omintakeisissa
maalauksissaan A. on käsitellyt pääasiallisesti Kalevalan
aiheita tavoitellen niiden sekä viiva- että
väri-sommittelussa voimakkaasti tyyliteltyä
koristeellista ilmaisumuotoa. Hänen muista teoksistaan
ansaitsevat suurikokoinen kolmiosainen ,,Elinan
surma" ja seinämaalaus Tampereen
Kansallisosakepankin talossa mainitsemista. Vv. 1910-16
A. toimi piirustuksen ja väriopin opettajana
Tampereen käsityöseminaarissa sekä samoihin
aikoihin „Aamulehden" avustajana ja
taidearvostelijana. F. L.
♦Alankomaat. 6,778,6 9 as. (1918), 198 km2:llä.
Historia. V. 1908 muodostui,
vapaamielisen ministeristön luovuttua. Heemskerkin
vanhoillinen kabinetti, joka 1913 saattoi voimaan
pakollisen vanhuus- ja
työkyvyttömyysvakuutuksen ja jonka sijaan heinäk. sam. v. tuli
parla-menttipiirien ulkopuolelta kokoonpantu van der
Lindenin ministeristö. Sam. v. ruvettiin
linnoittamaan Vlissingeniä. Kesäk. 1914
hyväksyttiin yleinen tulovero. Suurvaltain sodan
aikana A. pysyivät puolueettomina, mutta
niiden kauppa ja merenkulku kärsi paljon
Englannin ja Saksan välisestä saartosodasta. Heinäk.
1918 tapahtuneissa toisen kamarin vaaleissa,
joihin naiset ensi kerran saivat ottaa osaa,
vasemmisto ja oikeisto saavuttivat yhtä monta
edustajapaikkaa (yhteensä 100). Syysk. sam. v.
katolisten johtaja Ruvs de Beerenbrouck muodosti
ministeristön. Kun vallankumous oli
puhjennut Saksassa, koetettiin Aissakin kukistaa
monarkia, mikä yritys kuitenkin raukesi tyhjiin.
* Alankomaiden Intia. Jaava ja Madura
36,035,435 as. (1912), ulommat siirtomaat
11,846,179 as. (1912). — Maanviljelys on tärkein
elinkeino. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat sokeri,
tupakka, kahvi, tee, riissi, pippuri. V. 1914
vietiin sokeria 1,488 milj. kg, kopraa 264 milj. kg,
tupakkaa 67 milj. kg, riissiä 56 milj. kg,
rottinkia 41 milj. kg, kahvia 32 milj. kg, teetä 32
milj. kg, pippuria 16 milj. kg. Varemmin oli
indigo tärkeä tuote. Koko viennin arvo oli 1914
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
