Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alaska ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
Alaska—Albrecht
34
n. 1,360 mi Ii. mk. ja tuonnin arvo 854 milj. mk.
Karjanhoito tuottaa jonkun verran nahkoja ja
vuorityö tinaa ja petroleumia. — Tärkeimmät
kaupungit ovat: pääkaupunki Batavia, Surabaja
ja Surakarta Jaavalla, Palembang Sumatralla ja
Bandjermassin Borneolla. M. E. H.
*Aiaska. 1,530,327 km2, n. 45,000 as. (1918).
Asukkaista on lähes puolet intiaaneja ja eskimoja.
Maahan, varsinkin kultalöytöjen (1896) jälkeen,
muuttaneista vieraista kansallisuuksista oli 1900
suomalaisia n. 600. Enimmän on englantilaisia
ja irlantilaisia, saksalaisia ja skandinaavialaisia.
Kiinalaisiakin on A:ssa 3,100 (1910). —
Alkuasukkaat harjoittavat metsästystä, kalastusta ja
turkiskauppaa. Kalastuksen tuotannonarvo oli
1914 113 milj. mk. Maahan muuttaneet taas
ovat suurimmaksi osaksi vuorityöläisiä. V. 1867
-1911 oli kivennäisviennin arvo n. 962 milj. mk.
Vielä 1915 kaivettiin kultaa 90 milj., vaskea
76 milj. ja hopeaa yli 2 milj. mk:n arvosta. Koko
mineraalituotanto arvioitiin 1915 175 milj. mk:ksi.
Viime vuosikymmenenä on alettu menestyksellä
harjoittaa poronhoitoa. — Liikenneoloja on viime
vuosina suuresti parannettu. Rautateitä oli 1911
670 km. — A:n pääkaupunki on v:sta 1906
Ju-neau. Sitä ennen oli pääkaupunkina Sitka.
M. E. H.
*Alastaro. 4,680 as. (1917); kansakouluja 5,
vaivaistalo, paloapuyhdistys yhteinen Loimaan
ja Metsämaan kanssa, osuuskauppa, jolla 2
haara-myymälää, Hanhijoen osuuskassa;
teollisuuslaitoksia: 4 sahaa, 7 myllyä, Lounais-Suomen
sähkö-o.-y:n sähkötehdas. J. A. W.
*Alatau. Useita tämännimisiä vuoriryhmiä
Venäjän Keski-Aasiassa. 1. Dzungarian A. Ili-joen
pohjoispuolella. — 2. Ilintakainen A.
Issyk-kul-järven pohjoispuolella. — 3. Terskei-A.
Issyk-kuljärven eteläpuolella. — 4. Kuznetskin A., Obin
ja Jenisein välillä, Tom-joen latva-alueella
kohoava, Altaihin rajoittuva vuorimaa. Sen
keskustassa on Kuznetskin kaupunki. M. E. H.
*Alatornio. 9,719 as. (1917); kansakouluja 11,
kansanopisto (per. 1901), paloapuyhdistys, 1
osuuskauppa, 1 osuuskassa, Röytän ja Kuusiluodon
lastauspaikat, Tornion asema, Kyläjoen ja
Kaa-kamon pysäkit; teollisuuslaitoksia: 2 sahaa,
sähkölaitos, Mäsellin mylly, A:n meijeri o.-y., O.-y.
Kalkkimaan kalkkilouhos Ruotsalossa,
toiminimi „Mustakallio Granit"in dioriittilouhos
Laiva-niemessä, kotiteollisuutta: kenkien, kulkusien,
loimien, työrekien, puuastioitten valmistusta
Kaa-kamossa, lohenkalastusta. — Kirkko kivestä, rak.
1400-luvulla, alttaritaulu „Vapahtaja ristillä"
Strömbäckin maalaama. /. A. W.
Ala-Tunguska (ven. Niznaja Tunguska),
Jenisein oik. lisäjoki, n. 2,100 km pitkä, josta 750 km
Iaivakululle sopiva.
*AIaveteli. 2,464 as. (1917); oma palo- ja
eläin-vakuutusyhdistys; teollisuuslaitoksia: 4
nahkatehdasta, Tastin mylly ja sähkölaitos, Kaitforssin
saha ja mylly, kotiteollisuutena karstanlautojen
ja rekien valmistusta. J. A. W.
^Alavieska. 3,697 as. (1917); kansakouluja 2,
säästöpankki, pao- ja eläinvakuutusyhdistys,
osuuskauppa, osuusmeijeri, osuuskassa;
teollisuuslaitoksia: Tikkakosken ja Haapakosken saha a
mylly. — Kirkko paloi toukok. 1916; sen
alttarin-puoleinen päätyseinä oli koristeltu maalauksilla.
J. A. W.
Täyd. 2. Painettu 20/12 20.
*AIavus. 10,753 as. (1917); kansakouluja 10,
vaivaistalo, naisten keuhkotautiparantola,
kunnanlääkäri yhteinen Töysän ja Kuortaneen kanssa,
piirieläinlääkäri; palo- ja eläinvakuutusyhdistys;
3 sahaa, Pukkilan kärry- ja rekitehdas. — Uusi
kirkko rak. tiilestä 1914 K- S. Kallion
piirustusten mukaan, alttaritaulu Oskari Paatelan
maalaama: „Ristiltä laskeminen". J. A. W.
*Albacka 1. A h 1 b a c k a. Kartanon
päärakennus 7 km Hämeenlinnan ja Parolan asemilta,
l/2 km Vanajaveden rannassa olevasta
Poransaa-ren laivasillasta. Käsittää Eerolan ja Katilan
ratsutilat sekä Seppä’än ja Perttulan verotilat,
yhteensä 1,01 7,oö ha, josta viljelyksessä 225 ha.
Päärakennus n. 100 v:n vanha, rakennettu
herraskartanotyyliin. Oltuaan aikaisemmin
Florin-suvulla A. senjälkeen on ollut Nordensvaneilla
yli 50 v. Nykyinen omistaja leskirouva Elin
Nordensvan, synt. Enckell. A. on tunnettu
hyvästä avrshirekarjakannastaan. J. A. VV.
* Albania. Balkanin sotien jälkeen tuli A. 1913
itsenäiseksi ruhtinaskunnaksi, jonka pinta-ala oli
n. 29,600 km2 ja asukasluku n. 800r000.
Ruhtinaaksi valittiin Wiedin prinssi Wilhelm. Häntä
vastaan noustiin kuitenkin pian kapinaan.
Kapinalliset valloittivat pääkaupungin Durazzon ja
ruhtinaan oli syysk. 1914 luopuminen
kruunustaan. Uudeksi hallitsijaksi valitsivat
albanialaiset sulttaani Abdul Hamidin pojan Mehmed
Burhan-Eddin Effendin. Tällöin oli A. kuitenkin
jo sotkeutunut suurvaltain sodan jalkoihin. Se
joutui osittain Italian, osittain Itävalta-Unkarin
miehittämäksi. V. 1920 A. Italian ja A:n
välisen sopimuksen mukaan joutui Italian
suojelus-herruuden alaiseksi. M. E. H.
*Alberga. 1. Kartano Espoon pitäjässä,
päärakennukset Helsingin-Karjan radan
eteläpuolella, A:n pysäkin läheisyydessä, vanha v:lta
1802, nykyinen v:Ita 1875, rakennettu länsi-intial.
pinjasta (raakasokerikirstujen laudoista), maita
alkuaan 792,67 ha, 2,2500 manttaalia, nykyään
345 ,501 ha, 1 ,2978 manttaalia O.-y. Leppävaaran
ostettua osan kartanosta; omistajia: 1600-luvulla
Gyldenär-, 1700-luvun alussa von Numers-, v:sta
1746 Tersmeden-, v:sta 1770 von Zansen-sukujen
jäsenet, v:sta 1855 F. Kiseleff, hänen leskensä,
tämän sisar rouva Emma Ehrström sekä tämän
tytär Aina Slöör, Slöör-suvun jäsenet,
myöhemmin Alberga-o.-y. ja O.-y. Stenius. —2.
Huvilayhdyskunta, syntynyt v:n 1906 jäikeen A:n,
1915 perustetun O.-y. Leppävaaran, Mäkkylän
kruununvirkatalon ja Bergansin tilojen maille n.
400 ha:n alalle, n. 1,200 asukasta (1920),
huviloita ja palstatiloja n. 250, suom. ja ruots.
kansakoulu, pukimotehdas, nelisen suurempaa
kauppaliikettä, puhelinkeskus, paikallisjunayhteys
Helsinkiin; huomattavia rakennuksia ovat A:n kartanon
päärakennukset, „Kotiseudun ystävien" (Hcmbyg
dens vänner) ja työväenyhdistyksen talot.
Maailmansodan aikana rakennettuja suurenmoisia
linnoitustöitä. Seurakunnallisesti ja kunnallisesti
yhdyskunta kuuluu Espooseen. — 3. R a u t
a-tien pysäkki Helsingin-Karjan radalla 11 km
Helsingistä länteen, 5 km Grankullasta.
J. A. W.
Albrecht, Theodor (1843-1915), saks.
geodeetti ja tähtitieteilijä, v:sta 1866 Potsdamin
geodeettisen laitoksen havaitsijana ja sittemmin
osastonpäällikkönä. A:n työt koskevat pääasial-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
