Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Alexander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37
Alexander—Alkeishuovasto
38
seksi. A:n monista töistä mainittakoon: Sa
Maria da Carignanon kaupunkia vallitsevalle
paikalle pystytetty suuri kupolikirkko,
huomattavan yksinkertaisine sisustoilleen, mutta liian
pienine kupoleineen; Pal. Cataldi, A:n ja Castellon
yhteistyötä; 12:sta Strada Nuovan
kuuluisammasta palatsista ainoastaan rehevän mahdikas
Pal. Cambiaso ja Pai. Lercari-Palodi (nyttemmin
Casino) timanttiharkkoineen alakerrassa
todistettavasti ovat A:n käsialaa, jälellejääneistä, monin
kerroin uusituista (Pai. Spinola, Pal. Giorgio
Doria y. m.) 4 on A:n oppilaiden, 6:sta vain
tiedetään A:n suunnitelleen niihin pohjat;
huviloista Pai. Scassi mahtavine fasadeineen, Pai.
Sauli (hävitetty) ja Pai. Pallavicini kauniin
puiston keskellä; ulkopuolella Genovan Pai. Marino
(Municipio) Milanossa. U-o N.
Alexander [äligza’ndd]y Boyd (1873-1910),
engl. upseeri ja Afrikan-matkustaja. A. on
johtanut tieteellisiä tutkimusretkiä monessa osassa
Afrikkaa: Kap Verden saarilla, Guinean saarilla,
Sambesi-alueella, Nigeriassa, Kamerunissa ja
Sudanissa. Erityisesti hän on tutkinut Tsad-järveä.
Hänet surmasivat alkuasukkaat Abesrissä
Wa-daissa. Julkaissut: „From the Niger to the Nile"
(1907). M. E. H.
Alexandrette ks. I s k a n d e r u n, III Os.
Alfa-heinä ks. Esparto heinä, II Os.
Alf-alfa-heinä, sinimailanen 1. luserni
(Medi-cago sativa); nimitystä käytetään etenkin amer.
kirjallisuudessa.
Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja
sivistysrahasto ks. Kordelinin rahasto.
Alfthan. 1. Anton Edvard A. (s. 1856),
teknikko, liikemies, yliopp. 1873, fil. maist. 1877;
1882-84 Raivolan sahan isännöitsijänä, tuli 1884
Töölön sokeritehtaan teknilliseksi johtajaksi, 1911
sen isännöitsijäksi. A:n aloitteesta Töölön
sokeritehtaassa pantiin toimeen tärkeitä teknillisiä
uudistuksia ja tehdas laajeni hänen aikanaan
yhdeksi Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia;
ottanut huomattavaa osaa myöskin kaupungin
kunnalliseen elämään.
2. Max Teodor A. (1863-1914), edellisen
veli, sotilas, virkamies, maantieteilijä, tuli 1883
upseeriksi Suomen kaartiin, suoritti 1887-90
yleisesikunta-akatemian kurssin, tuli 1897 Suomen
r 7
sotaväen esikuntapäälliköksi ja 1898 everstiksi;
oli 1897-1902 ylisotaoikeuden jäsenenä ja
julkaisi 1895-1901 aikakauskirjaa „Finsk
militär-tidskrift". Erottuaan sotapalveluksesta 1902
toimi 1902-05 J. C. Frenckell & Poika
osakeyhtiön Tampereella olevan paperitehtaan
isännöitsijänä; 1905-10 Uudenmaan läänin
kuvernöörinä, josta toimesta luopui sen johdosta, että ei
tahtonut alistua kenraalikuvernööri Seynin
laitto m li n s p o 1 i t i i k k a a n. Julkaisuja: venäjänkielinen
sotilaallis-maantieteellinen katsaus
suomenmaalaiseen sotilaspiiriin (1896-1901); „Bidrag tili
känne-dom af Kymmene älf" („Fennia", 1908). A. oli
myöskin puheenjohtajana 1910 julkaistun
Suomen kartaston toimituskomiteassa.
Älfven [alvc’n], Hugo (s. 1872), ruots.
säveltäjä ja viulutaituri, opiskeli Tukholman
konser-vatorissa 1887-91, valtion stipendillä Saksassa,
Ranskassa ja Belgiassa 1896 ja 1899-1900.
Otettiin 1903 sävellys- ja soitinnusopettajaksi
Tukholman konservatoriin, mutta luopui tästä
toimesta, ennenkuin oli opetukseen ryhtynyt.
Sävelteli 1905-06 yksityisen kannatuksen varassa,
i 1906-10 valtion säveltäjästipendin tukemana.
Toimii v:sta 1910 Upsalan yliopiston
musiikin-johtajana. Säveltänyt sinfonioja, kantaatteja,
sinfonisia runoelmia y. m. /. /<.
Alfving [alviy], Per (1739-1810),
maanmit-taustirehtööri, kotoisin Ruotsista, missä tuli
ylioppilaaksi Upsalassa 1757, insinööriksi
maanmittauskonttoriin 1770. V. 1777 A. nimitettiin
Suomen maanmittauksen tirehtööriksi ja sai 1782
ylitirehtöörin arvonimen; otti Suomen
talousseuran ensi vuosina huomattavaa osaa seuran
toimintaan; sai 1808 eron ja muutti takaisin
Ruotsiin. Julkaissut „Berättelse oin landtmäteriet
från dess inrättning tili närvarande tid" (1774).
J• F.
*Alger. 172,397 as. (1911). Rautatieyhteys
Algerian muiden suurempien kaupunkien kanssa.
*Algeria. 5,563,828 as., 10 km2:Ilä (1911).
Alkuasukkaita 4,768,306. — Rautateitä 3,546 km
(1918), sähkölennätinlinjojen pituus 15,640 km
(1917), maanteitä 3,650 km (1905). — Sekä
tuonnin että viennin arvo oli 1916 534 milj. mk.
Suurin on viinin vienti: 260 milj. mk. Muut
tärkeimmät vientitavarat ovat: puuvilla, vilja, eläimet,
paperi, tupakka, sokeri, hedelmät, kahvi,
rautamalmi, villat ja oliiviöljy. M. E. H.
Algolvärit, kyyppiväriaineita, joita pesu-,
happo-, alkali- ja valokestävyytensä takia
käytetään paljon puuvillan, pellavan ja tekosilkin
värjäyksessä. N. J. T.
Alikersantti ks. Aliupseerit, Täyd.
Aliinentatsioni (lat. alirne’ritum), elatus,
elatuksen apu.
Aliperämies, säädetyn meripalveluksen ja
me-renkulkukoulukurssin joko merenkulku- tai
ylemmässä merenkulkukoulussa suorittanut
alipääl-lystöön kuuluva merenkulkija, joka asetuksen
mukaisin rajoituksin on pätevä perämieheksi
konevoimalla kulkeviin Iyhytmatkaisiin
merilasti-aluksiin, rannikkolastialuksiin ja sisävesien
matkustaja-aluksiin ynnä Iyhytmatkaisiin
meripurje-aluksiin. F. W. L.
Alisykliset yhdistykset, ne orgaaniset
yhdistykset, joiden molekylissä on joku muu
hiiliatomeista muodostunut rengas kuin
bentsoli-rengas. Ominaisuuksiltaan nämä sykliset
yhdistykset muistuttavat etupäässä alifaattisia
yhdistyksiä.
*Aliupseerit muodostavat Suomen armeian
a 1 i p ä ä 1 1 y s t ö n. Ne jakautuvat kolmeen
arvoasteluokkaan, v ä ä p e 1 e i h i n,
kersant-teihin ja a 1 i k e r s a n 11 e i h i n. Tämä
jako astui voimaan maalisk. 10 p. 1919. Sitä
ennen armeian alipäällystössä oli neljä eri
aliupseeri Itiokkaa: vääpelit, varavääpelit, kersantit
ja aliupseerit.
Laivaston aliupseeriluokat ja niiden
nimitykset ovat samat kuin armeian, paitsi että
vääpe-Iinarvoisille on olemassa kaksi eri nimitystä:
v ä ä p e 1 i ja p u r s i m i e s. W. E. T.
Aliupseerivartio ks. Etuvartio, Täyd.
Alkalialbuminaatit, mietojen happojen ja
alkalien vaikutuksesta acidalbumiineihin syntyneitä
hydrolyysituloksia. Saostuvat happamesta ja
emäksisestä liuoksesta alkali- ja
maa-alkalimetal-lien neutraalisuolojen vaikutuksesta.
Alkeishuovasto, alkeisrihmasto, ks. N o k i s i
e-net, VI Os.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
