Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampumaketju ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
55
Anipuniakomento—A m punin oppi
56
sen tulen vaikutuksesta. Siirtyminen avoimesta
järjestyksestä suljettuun tapahtuu
kokoontumisella, jolloin miehet kokoontuvat ryhmiin
ruoduittani, joukkueet ryhmittäin, komppaniat
joukkueittain j. n. e. W. E. T.
Ampumakomento, komento tulen aloittamiseksi
vihollista vastaan.
Ampuniakuri ks. Ampumaopet u s, Täyd.
Ampuma matka ks. Ampumaoppi, Täyd.
Ampumaopetus jakautuu kahteen pääosaan:
valmistaviin harjoituksiin ilman kovia panoksia
ja ampumaharjoituksiin. Valmistavat
harjoitukset käsittävät aseen selittämisen, etäisyyden
arvioimisen, vapaa-, kivääri- ja telineliikkeet,
maalitaulujen selittämisen, tähtlämisharjoitukset
ja eri ampuma-asentojen opettamisen. Vasta
kun miehet ovat perinpohjaisesti tutustuneet
näihin seikkoihin, voidaan itse
ampumaharjoitukset alkaa. Ampumaharjoituksissa erotetaan
k o u 1 ii a m p n m i n e n ja taistelu nm
u-k a i n e n ampuminen. Kouluampumisen
tarkoitus on kehittää miehen ampum itaitoa eri
ampumaetäisyyksillä. Tällainen ampuminen
tapahtuu aina sitä varten erikoisesti rakennetuilla
ampumaradoilla. Radan pitää olla 400
m pitkä, noin 10 m leveä, sen toisessa päässä,
johon maalitaulu sijoitetaan, riittävän paksu ja
vähintään 10 m korkea suojusvalli. Estämään
sivulle ammuttuja luoteja lentämästä
kauemmaksi on pitkin rataa kummallekin puolelle
tehtävä valleja. Radalle merkitään etäisyydet
maalista kullekin 50 m:Ile. Maalitauluja on
useanlaisia. Tavallisin on n. s. rengastaulu,
valkoinen, 170 cm korkuinen ja 120 cm levyinen
taulu. Siinä on 12 rengasta, joka renkaan väli
5 cm, 10:s ja ll:s rengas ovat mustia. Toinen
maalitaulu on n. s. päärengastaulu, joka
on muuten samanlainen kuin edellinen, paitsi
että mustat renkaat puuttuvat, ja sen sijaan on
siihen maalattu miehen pään ja hartioiden hahmo.
— Taistelunmukaisessa ammunnassa tulevat
kysymykseen sekä ne seikat, jotka opitaan
koulu-ammunnassa, että ne, jotka opitaan
taisteluharjoituksissa. Tällainen ammunta tapahtuu
erikoisella, sitä varten määrätyllä kentällä.
Ampumataulut ovat tällöin miehen
rintakuvan malliset ia suuruiset sekä ryhmitetyt
ketjuihin, joihin myös muutamia konekiväärin
mallisia tauluja on pystytetty. Myös muutamia
kokonaiskuvatauluja käytetään. Samaten kuin
ampumaradalla pitää täälläkin olla tarpeellinen
määrä suojusvalleja. Taistelunmukainen
ampuminen muodostaa a:n loppuosan. Tällaisessa
ammunnassa johtajat saavat tilaisuuden
tarkastaa ampujien ampumakykyä ja
ampuma-kuria, s. o. heidän käyttäytymistään
ampuma-ketjussa. W. E. T.
Ampumaoppi käsittää tiedot niistä
periaatteista, joihin aseiden tehokas toiminta perustuu.
Tämä teho riippuu lentoradan muodosta, luodin
sisäisestä rakenteesta ja näiden molempien
vaikuttamasta aseiden tarkkuudesta.
Lentorata on luodin painopisteen ilmassa
muodostama tie. Sen muotoon vaikuttavat
nopeus ja suunta, jotka luodilla ovat
putken jättäessään, painovoima,
ilmanvas-t u s t u s ja luodin kiertoliike
pituusakselinsa ympäri. Näiden tekijäin vaikuttamana
muodostaa lentorata sivulta katsottuna käyrän
viivan, jonka korkein piste on likempänä
loppupäätä kuin alkua. Ylhäältä katsoen poikkeaa
lentorata luodin kierron johdosta jonkun verran
lähtösuunnasta sivulle.
Jotta saavutettaisiin jonkun määrätyn matkan
päässä oleva määrätty piste, täytyy putki
tähdätä tarkoitetun pisteen yläpuolelle saman
verran kuin luoti kysymyksessä olevalla m itkalla
alenee, ja sivulle niin paljon kuin luodin
lentorata samalla matkalla poikkeaa vastakkaiseen
suuntaan. Tämän aikaansaamiseksi on aseissa
tähtäyslaite, joka yksinkertaisimmassa
muodossaan muodostuu tähtäimestä ja jyvästä.
Seuraavat nimitykset tulevat kysymykseen
lentoradasta puhuttaessa (ks. kuvaa):
T tähtäin, 5 piipun suu, j jyvä, Sd sisusakseli.
Tähtäysviiva on ampujan silmästä
tähtäimen uurnan keskustan ja jyvän kärjen yli
ajateltu suora (ac).
Tähtäyspiste on piste, johon
tähtäys-viivan tulee olla kohdistettu (c).
Laukaisupiste on piste, johon
tähtäys-viiva aseen lauetessa oli todella kohdistettu.
Sattumapiste on piste, jossa luoti
maalin kohtaa (c, kuvassamme sama kuin
tähtäys-piste, jolloin laukausta nimitetään
tähtäin-laukaukseksi).
Lakipiste on lentoradan korkein piste
(b).
Lentokorkeus on lentoradan jonkun
pisteen kohtisuora etäisyys vaakasuorasta (bf).
Nouseva osa on se osa lentoradasta, joka
muodostuu matkalla piipun suusta
lakipisteeseen (sb).
Laskeva osa on se osa lentoradasta, joka
muodostuu loppumatkasta, siis matkasta
lakipisteestä sattumispisteeseen (bc).
A m p u m a m a t k a on piipun suusta
sattumispisteeseen vaakasuoralla mitattu etäisyys (sc).
Jos tähtäys- ja sattumispisteet lankeavat yhteen,
kuten kuvassamme (c), nimitetään
ampumamat-kaa tähtäinlaukausmatkaksi.
Lähtökulma on se kulma, jonka
sisus-akseli muodostaa tähtäysviivan kanssa.
Korkeuskulma on se kulma, jonka
tähtäysviiva muodostaa vaakasuoran kanssa.
N o u s u k u I m a on se kulma, jonka
sisus-akseli muodostaa vaakasuoran kanssa.
Tulokulma on se kulma, jonka lentorata,
luodin iskiessä maahan, muodostaa vaakasuoran
kanssa.
Luodin rakenne vaikuttaa suuresti
ampumatuloksiin. Nykyiset luotilajit ovat
ulkomuodoltaan lieriömäisiä, päättyen edessä enemmän tahi
vähemmän suippoon kärkeen; tällainen muoto
helpottaa luodille ilmanvastustuksen voittamista.
Jotta luodin taakse jäävä ilma paremmin virtaisi
yhteen on myös sen takaosa usein jonkun verran
suippeneva.
Aseen ampumasaavutus, s. o. sen tarkkuus,
riippuu, kuten alussa on mainittu, paitsi sen
omasta rakenteesta, sen luodin radan muodosta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
