Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ampumapalvelus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
Viiipumapalvelus—Ampuinavaratäydennys
58
ja luodin sisäisestä rakenteesta. Luodin radan
edullisin muoto 011 erilainen eri aseille, riippuen
näiden tarkoituksesta; samaten luodin sisäinen
rakenne. Kaariammunta-aseille on
mahdollisimman paljon kaartuva Iuodinrata edullisin, koska
niiden on vaikutettava maaliinsa ylhäältä.
Kivääreille ja laaka-aminuntatykeille, joiden
luotien pitää vaikuttaa maaliinsa edestäpäin sekä
suurella nopeudella, on Iuodinrata sitä
edullisempi, mitä suorempi se on.
Ruutipanosten epätasaisuudesta ja aseen
epätäydellisyydestä johtuu, etteivät kaikki samalla
aseella ammutut luodit muodosta aivan
samanlaista rataa eivätkä maalissa satu samaan
pisteeseen. Tätä aseen ominaisuutta sanotaan
h ajoitukseksi ja sitä matkaa, jolla
lentorata ei kohoa maalin korkeuden yli, p y y
h-käisyalaksi. Samanlaisten eri aseiden
ha-joitus ei myöskään ole sama, jonka vuoksi y
h-teishajoitus tulee suuremmaksi kuin
yksityisen aseen hajoitus.
Ammuttaessa useilla samanlaisilla aseilla yhtä
maalia tai samalla etäisyydellä sijaitsevaa
pitkulaista maalia, syntyy 1 u o t i s u i h k u,
jolloin sattumat jakautuvat säännöllisesti
luoti-suihkun peittämälle alueelle. Keskimäisen
neljänneksen osalle tätä aluetta lankeaa noin puolet
sattumista ja keskimäisen puoliskon osalle neljä
viidesosaa.
Hajoituksessa erotetaan korkeus- ja s
y-vyyshajoitus. Edellinen on hajoitus
kohtisuoralla, jälkimäinen vaakasuoralla tasolla.
Kiväärinluodit vaikuttavat läpäisyvoimallaan.
Tykinluodit ja miinat vaikuttavat joko
läpäisy-voimallaan tai räjähtämällä, jolloin niistä lentää
sirpaleita tai kuulia tai myös ne levittävät
kaasua. Luotien sisäisestä rakenteesta ks. A m m u s,
Tävd., vrt. myös Ampuminen, Täyd.
W. E. T.
Ampumapalvelus ks. Ampumaopet u s,
Täyd.
Ampumarata ks. Ampumaopetu s, Täyd.
Ampumatarvejuna ks.
Ampumatarve-täydennys, Täyd.
Ampumatarvekolonna ks.
Ampumatarve-täydennys, Täyd.
Ämpumatarvekuormasto ks. A m p u m
a-tarvetäydennys, Täyd.
Ampumatarvetäydeunys. Tärkeä seikka
sodassa on, että etulinjassa olevilla joukoilla aina
on riittävästi ampumavaroja. Sen vuoksi täytyy
kaikkien johtajien huolehtia ampumavarojen
oikea-aikaisesta täydennyksestä. Tätä varten on
erikoisia a m p 11 m a t a r v e k o 1 o n n i a, jotka
kuljettavat ampumavaroja etappivarastoista
taisteleville joukoille. Joukkojen ampumavarat taas
kuljetetaan ampumatarvekuormastoi ssa. —
Ampumavarojen täydennys varastopaikoista
tapahtuu erikoisilla a m pumatarvejunill a.
W. E. T.
Ainpumataulut ks. Ampumaopet u s, Täyd.
Ampumaurheilu Suomessa. Viime vuosisadan
lopulla oli metsästys- ja ampumaseuroja joka
läänissä ja muutamissa parikin. Vuosittain
järjestivät nämä seurat ampumakilpailuja, joihin
usein kutsuttiin toisten seurojen edustajia
osanottajiksi. Sitä paitsi järjesti kukin seura
jäsenil-jeen kilpailuja Sporttiklubin rahapalkinnoista. V.
1906 teki Hämeen läänin metsästysseura ehdotuk-
sen yhteisten luokkamerkki- ja
mestaruuskilpailujen järjestämisestä, ja 1907 pidettiin Suomen
cnsimäiset luokkamerkki- ja mestaruuskilpailut
Hämeenlinnassa. II luokan arvosta oli
ammuttava 100 m:n matkalla 15 laukausta
30-renkai-seen sentimetritauluun ja tuloksen piti olla
vähintään 330 cm. I luokkaan pyrkijän piti saada
150 m:n matkalla 300 cm. Mestaruusarvosta
ammuttiin 15 laukausta 300 rn:n matkalla
60-renkaiseen sentimetritauluun.
Tämän kilpailun yhteydessä pidettiin ampujain
kokous ja siinä valittiin valtuuskunta hoitamaan
yhteisiä asioita ja huolehtimaan seuraavista
mestaruuskilpailuista. Tämä valtuuskunta on sitten
hoitanut Suomen ampumaolojen kehitystä v:een
1919 asti, ja tällä ajalla on toimeenpantu
seuraavat mestaruuskilpailut: 1908 Tampereella, 1909
Helsingissä, 1910 Mikkelissä, 1911 Jyväskylässä,
1912 Turussa, 1913 Helsingissä, 1914
Hämeenlinnassa. Vv. 1915-17 ei saatu järjestää
kilpailuja, mutta syksyllä 1918 pidettiin kilpailut
Helsingissä.
V:sta 1910 lähtien on 300 m:n mestaruus
ratkaistu ampumalla 60 laukausta kansainväliseen
10-renkaiseen tauluun. Liikkuvaan tauluun
ampumisessa on jaettu mestaruusarvo v:sta 1911
alkaen. V. 1918 otettiin siinäkin käytäntöön
kansainvälinen taulu n. s. hirvi. Samana vuonna
pantiin ensi kertaa toimeen mestaruuskilpailut
150 m:n matkalla ja pistoolilla ampumisessa
50 m:n matkalla.
Syksyllä 1918 pidetyssä ampujain kokouksessa
päätettiin muodostaa ampujainliitto,
johon kuuluisivat kaikki ampumaurheilua
harjoittavat seurat ja suojeluskunnat. ,,Suomen
ampujainliitto" perustettiin 19 p. tammik. 1919,
säännöt vahvistettiin 2 p. syysk. 1919. Nyt kuuluu
Suomen ampujainliittoon jo 44 seuraa ja
jäsenmäärä on yli 13,000.
Kilpailuissa käytetään 300 m:n matkalla
kansainvälistä 10-renkaista 1 m:n levyistä taulua,
150 m:llä on taulu 1/2 ja 100 m:llä 1/3 300 m:n
taulusta. Luokkamerkkivaatimukset ovat
järjestetyt uudestaan.
IV luokan arvosta kilpailevat koululaiset 50
m:n matkalla 15 laukauksella, joista ammutaan
5 joka asennosta. Taulu on uusi 100 m:n taulu
ja on vaatimuksena 75 pistettä. III luokan
arvosta ammutaan 100 m:n matkalla edellisten
sääntöjen mukaan. Vaatimus 60 pist. II luokan
kilpailussa 150 m:n matkalla täytyy saada 80
pist. ja I luokan kilpailussa 300 m:n matkalla
100 pist. — V. 1919 Suomen ampujainliitto
toimeenpani Helsingissä mestaruuskilpailut 300 m:llä,
150 m:llä, hirveenampumisessa ja
pistooliampumi-sessa 50 m:n matkalla.
Tärkeänä puolena Suomen ampujainliiton
toiminnassa on aseiden ja ampumatarpeiden
hankkiminen liittoon kuuluville seuroille, ja on
Suomen ampujainliitto sitä varten ruvennut
yhteistoimintaan ,,Suomen osuuskauppojen
keskusosuus-kunnan" kanssa. A-nen.
Ampumavarat muodostavat eri aseiden
ammukset. Niitä on patruunia,
kranaatteja (sekä tykkejä että kranaatinheittäjiä
varten), srapnelleja ja miinoja. ks.
Ammus. W. E. T.
Ampumavaratävdennys. Joukon, jonka tulen
kestävyydestä taistelun tulos riippuu, täytyy yhä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
