Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•97
Asema—Ase masota
98
jossa on kolme pilttuuta ja vesitorni. Pohja- ja
leikkauspiirroksissa näkyvät kääntöpöytä ja
raiteet sekä pilttuissa pesukuopat ja niiden rakenne.
Tavaramakasiineissa (kuva 21) on — pienimpiä
lukuunottamatta — sekä kylmä että lämmin
2: ntn asema
C 4 a
ntn asc*>a
dc b a
Kuva 28.
Kuva 27.
•osasto, toimisto ja odotushuone sekä katolliset
laiturit kummallakin sivulla. Raiteenpuolinen
laituri on pienissä makasiineissa suora, mutta
suuremmissa ja varsinkin menevän tavaran
puolella hammaslaitainen (kuva 27) t. kielekkeinen
<kuva 28). Edellisessä työnnetään vaunut
laiturin ääreen
haara-raiteita pitkin,
jälkimäisessä ne kääri-
i •• •• |m|im i •• ••
topoydallakaanne-
1 •• •• • 1 1 •• •
taan paittain
makasiinia vasten ja
Iaiturikielekkeen
ääreen, vrt.
Asema, I Os. liitekuva
I ja kuvia ,9-12
suurista
tavara-arista, joista
kuvassa 9 on hammaslaituri, kuvassa 10 samoin,
vaikka katettu, ja kuvassa 12 kielilaittiri.
Tavaramakasiinin toiselle puolelle säästetään tilaa
kadulle (kuva 11) sekä kärryjen lavan korkuiselle
ja leveällä räystäskatolla suojatulle laiturille.
Paitsi Viipurin asemaa, jossa rata on
asema-talon toisen kerroksen korkeudella ja jossa siis
alakerroksen käytävistä voidaan portaita pitkin
nousta raiteiden välissä toisessa kerroksessa
oleviin odotussaleihin ja asemasilloille, on Seinäjoen
asemalle (kuva 15) rakennettu raiteiden alitse
poikittain kulkeva tunneli (kuva 23)
asemasilloille johtavine portaineen. Asematalon
puoleiset porrasaukot ovat suojatut pienillä
umpinaisilla suojuksilla, ja toisen pään portaat
avautuvat keskisillalla olevan katoksen alle. Kun tie
tai katu a:n luona on vietävä rautatien alitse tai
ylitse, jotta liike kummallakin voisi käydä
häiriytymättä, rakennetaan pengerpaikalla
rautatielle silta tien yli (kuva 13 Seinäjoen ratapihan
pohjoispäästä) ja, rautatien ollessa notkossa t.
leikkauksessa, maantielle silta raudasta t.
betonista rautatien yli (kuva 14). ks. R a u t a t i e,
VII Os. ja Signaali, VIII Os. J. C-én.
♦Asema, sotii., tarkoittaa miehitettyä paikkaa
tai linjaa, ks. Asemasota, Täyd.
Asemakomendantti on henkilö, jota sota-aikana
käytetään tärkeimmillä asemilla
sotilaskuljetuksen järjestelyä varten. W. E. T.
Asemanvaihto tehdään, kun tykki tai
konekivääri viedään jostakin asemasta uuteen asemaan,
mistä paremmin voi ampua vihollista. W. E. T.
Asemasota. Ennen suurvaltain sotaa luultiin,
että uudenaikainen sotatekniikka tekisi
pitkällisen sodan mahdottomaksi. Luultiin ratkaisun
tapahtuvan liikuntasodassa. Kokemus on
kuitenkin täydellisesti kumonnut tämän ajatuksen
ja näyttänyt, että sota helposti muuttuu a:ksi.
Nykyiselle a:lle luonteenomaista on a m p"u m a-
Täyd. 4. Painettu 31/ia 20.
Vi hoiti ntn.
Kuva 1.
</=tukikohta
^=sulkuasema
/"=yhdistyshauta.
h a u t a j ä r j e s t e 1 m ä. Tämä järjestelmä
käsittää tavallisesti kaksi tai kolme eri a s
e-maa (kuva 1), joiden tulee olla niin kaukana
toisistaan, ettei vihollinen voi tehokkaasti
pommittaa yhtaikaa molempia asemia (etäisyys noin
3-10 km). Asemien valinta riippuu myös
seudun luonteesta. Jos asemien välillä on puute
luonnonesteistä, kuten järvistä, soista y. m.,
rakennetaan n. s. s u 1 k u a s e m i a, jotka
kulkevat ensi asemasta toiseen. Tarkoitus näillä
sulku-asemilla on välttää, ettei, vihollisen murtauduttua
ensi aseman läpi, liian suuria rintamanosia ensi
asemasta annettaisi alttiiksi. Samaa tarkoitusta
varten varustetaan myös kaikki asemien välissä
olevat puolustukseen sopivat paikat, kuten
kukkulat, kylät, metsiköt y. m.
Jokainen näistä asemista taas jakautuu eri
puolustuslinjoihin, kahteen tai
kolmeen ampumahautaan, joiden etäisyys
toisistaan on, riippuen seudun luonteesta, 150-300
fl=i:nen linja
£=2:nen ,,
c=3:s
</=vhdistyshauU
^=-sulkulmja
[-=piikki-lankaeste-]
{+=piikki-
lankaeste+}
Kuva 2.
in (kuva 2). Näiden linjojen välisen
yhteyden täytyy aina olla taattu, jonka vuoksi niiden
väliin kaivetaan lukuisia yhdistys h autoja.
Samaten kuin asemiinkin nähden täytyy myös
linjojen väliin rakentaa sulku linjoja (kuva
2), jotka estävät vihollista, sittenkun se on
tunkeutunut etumaisen linjan läpi, ottamasta
suurempia tämän linjan osia haltuunsa.
Kuvassa 1 näemme tästä
ampumahauta-jär-jestelmästä kaavakuvan.
Linjat muodostuvat ampumahaudoista (ks. t.
Täyd.) suojuksilleen ja esteineen. Jos
maan-laatu vain sallii, kaivetaan ampumahaudat
täydellisesti maan pinnan alle. Missä tämä ei ole
mahdollista, kuten soisilla ja vuorisitla seuduilla,
täytyy ampumahauta rakentaa kokonaan
maanpinnalle.
Suojaksi vihollisen tykkitulta vastaan
rakennetaan hautoihin n. s. suojuksia. Heikompien
suojusten, n. s. suojakatoksien tarkoitus
on suojella srapnellin täyteluodeilta ja
kranaatin-siruilta, vahvemmat, n. s. pommisuoj
ukset, antavat suojaa järeämpää tykkitulta vas-
t
UUDESTA A ti
KUORMATTAVA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
