Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asema ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
99
Ysemataistehi—Asetyleeni
100
taan. Sitäpaitsi rakennetaan suojuksia
konekiväärejä, valon- ja miinanheittäjiä ja
ampumatarpeita varten sekä a s u i n s u o j u k s i a.
Asuinsuojuksia rakennetaan etulinjaan vain
vartio-miehistöjä varten. Pääosa niistä rakennetaan
toiseen linjaan tai juuri sen taakse.
Esteiksi hautojen eteen laitetaan
piikkilankaesteitä. Ne rakennetaan useissa
riveissä noin 20 m:n välimatkoilla. Jokainen linja
noin 5-10 m leveä. Muita tavallisia esteitä ovat
n. s. espanjalaiset ratsastajat ja
oksaesteet.
Paitsi näitä linjoja rakennetaan näiden taakse
tykistöä varten vahvoja asemia.
Mitä aseihin tulee, niin on tavallisen kiväärin
arvo a:ssa alentunut. Tärkeimmät a.-aseet ovat
tykit, konekiväärit ja käsikranaatit. Tärkeitä
a.-aseita ovat myös miinan- ja kranaatinheittäjät
sekä liekkiruiskut. Suuri merkitys on myös
valonheittäjällä ja valopistoolilla. A:n uusimpia aseita
on myrkyllinen kaasu, joka joko puhaltamalla
erikoisista putkilaitoksista, k a asu pattereista
tai ampumalla kranaateissa tai kaasumiinoissa
johdetaan vihollisen puolelle. Puolustukseksi
kaasu-hyökkäyksiä vastaan on kaasunaamio tärkeä keino.
A:n tärkeimpiä aseita ovat myös tankit ja lentäjät.
A:n hyökkäystaktiikan perusteet: ensiksi
hävitetään tykeillä ja miinoilla vihollisen asemat ja
sen jälkeen murtaudutaan erikoisilla
syöksy-joukoilla vihollisen aseman läpi useammissa
paikoissa; kun siten on päästy vihollisen linjan
läpi, työnnetään pääjoukot kaikella tarmolla
aukkojen iäpi. Hyökkäys vihollisen asemaa vastaan
on mitä huolellisimmin valmistettava. Pienissä
ryhmissä (noin 8 miestä ryhmässä) hyökkäävät
syöksvjoukot vihollis-asemaa vastaan, huolellisesti
käyttäen pienimpiäkin suojapaikkoja hyväkseen,
varsinkin taistelukentällä runsaasti löytyviä
kra-naattikuoppia. Päästyään vihollisen
piikkilankaesteeseen saakka leikkaavat ne
piikkilankasak-sillaan esteeseen aukon ja työntyvät sen läpi.
Käsikranaatin avulla ne sitten „vyöryttävät"
vihollisen haudan. Samaan aikaan pääjoukot
työntyvät aukkojen läpi vihollisen toisia linjoja
vastaan. Tällaisissa hyökkäyksissä käyttävät
syök-syjoukot, paitsi käsikranaatteja, myös
liekkiruis-kuja. Kiivaisiin taisteluihin ottavat myös lentäjät
osaa siten, että ne ryhmissä lentelevät aivan
matalalla vihollisen ampumahautojen yläpuolella
ja ampuvat niitä konekivääreillä.
Puolustuksessa ovat konekiväärit ja tykit
tärkeimmät. Tykistö ampuu silloin n. s. s u I k
u-tulta siten, että määrätyt alueet omien
linjojen edessä otetaan tulen alaisiksi; sillä tavalla
viholliselta suljetaan tie.
Suurvaltain sodan viime aikoina sai a.
länsirintamalla yllä selitetystä jonkun verran
poikkeavan luonteen. Syystä että silloin oli
käytettävänä suunnattomat määrät tykkejä, eivät
enää mitkään ampumahaudat kestäneet, vaan
ensimäiset linjat muodostuivat kranaattikuopista
tavallisesti ilman piikkilankaesteitäkin. IV. E. T.
Asemataistela ks. Asemasota, Täyd.
Asemestari on useasti siviili virkailija armeiassa;
hänen tehtävänsä on valvoa aseiden korjaamista
ja hoitoa. Suomen armeiassa on joka
jalkaväki-ja ratsuväkirykmentissä yksi a.
Tykistömuo-dostelmissa hoitaa tämän tehtävän yksi
ase-upseeri. W. E. T.
Asenne, rnus., l:nen, 2:nen, j. n. e., vasemman
käden eri asennot viulunsoitossa (lähempänä ja
kauempana, pitkin viulunkieliä). /. K.
Asento, komennussana Suomen sotaväen
harjoitusohjesäännössä. Komennolla a. asettuu
sotilas perusasentoon ja seisoo siinä liikahtamatta.
Asentoaisti 1. liikuntoaisti, luultavasti
joukko yksityisaisteja (modaliteetteja), joiden
avulla saamme käsityksen eri ruumiinosiemme
keskinäisestä asennosta ja niiden liikkeiden
suunnasta. Nämä jäävät meiltä tavallisesti
huomaamatta, sillä käytämme alinomaa näkö- ja
tuntoaistiamme niiden apuna. Myös lämpö-, kipu- ja
paineaistimukset tekevät niiden havaitsemisen
epämääräiseksi. Että ne kuitenkin ovat eri
aisteja, sen huomaamme silloin, kun emme esim.
liikkeissämme voi muita aistejamme käyttää
(esim. sukeltaessamme vedessä silmät ummessa
tunnemme mikä on ylös- mikä alaspäin; sokea
tuntee kättään liikuttaessaan, milloin hän vie
sen eteen- milloin taapäin). — Ennen luultiin,
että nämä aistimukset tapahtuivat lihaksissa
(lihasaisti), mutta kokeet ovat osoittaneet, että
niiden välittäjinä toimivatkin nivelissä ja niitä
lähinnä ympäröivissä kudoksissa (nivelsiteissä)
olevat isot aistinnystyrät. A:eihin liittyy myös
n. s. tasapainoaisti (ks. t. IX Os.). K. J. V.
Asepalvelus ks. Asevelvollisuus.
Aseptiikka ks. Asepsis, I Os.
♦Aserbeidzan ks. Kaukaasi a, Täyd.
Asetarkastus. Erittäin tärkeää armeian
sota-kelpoisuuden ylläpitämiseksi on, että aseet aina
ovat kunnossa. Senvuoksi panevat joukkojen
komentajat säännöllisesti toimeen a:ia. Joka
pataljoonaan on komennettu n. s. aseupseeri.
Jalka- ja ratsuväkirykmentin määrävahvuuteen
kuuluu yksi asemestari, tykistössä yksi
aseupseeri, joiden tehtävä on valvoa aseiden hoitoa.
Joka päivä, kun aseita on käytetty harjoituksissa
ulkona, toimitetaan joukko-osastoissa illalla
aseen-puhdistus, jonka jälkeen aseet tarkastetaan.
W. E. T.
Asetetikkaesteri, nykyään yksinomaan käytetty
nimitys „asetetikkaeetterin" sijasta.
Asetiini, seos glyseriinin mono-, di- ja
tri-etikkahappoisia estereitä, liuottaa helposti
emäksisiä väriaineita; sitä käytetään sentakia
kart-tuuninvärjäyksessä. N. J. T.
Asetiinisininen, eräs emäksinen atsiiniväriaine,
jota käytetään etupäässä sinipainossa
indigo-vastikkeena, koska se on hyvin saippuan- ja
va-lonkestävää. N. J. T.
Asetinruuvi, ruuvi, jonka tarkoituksena on
jonkin kojeen tai koneosan asennon määrääminen.
♦Asetyleeni on viime vuosina saanut entistä
suuremman käytännön sekä kotitaloudessa
va-laistusaineena että teollisuudessa erilaisiin
tarkoituksiin. Tavallisimmin a:ia valmistetaan
kal-siumkarbidista hajoittamalla se vedellä. Yhdestä
kilosta karbidia kehittyy noin 300 I. kaasua.
Kaasun kehittämiseksi on käytäntöön tullut kolme
eri menettelytapaa, nim. se, jossa vesi tippuu
karbidin päälle tai sitten karbidipalasia putoilee
veteen tai kun vesi ja karbidi joutuvat
aika-ajoittain toistensa kanssa kosketuksiin.
A.-latnpuissa on käytännössä ensin- tai
viimeksimainittu valmistustapa. A. poltetaan erityisissä
polttimissa, jotka ovat tehdyt joko niin, että
kaasu palaa semmoisenaan tai että se sekoittuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
