Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Asetyliselluloosa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
A sety Ilsellu loosa—Ashley
102
ilman kanssa ennen palamista. On myöskin
valmistettu lamppuja a.-hehkuvaloa varten.
Maailmansodan aiheuttaman petroleuminpuutteen
aikana tuli a:sta yleisin polttoöljyn korvausaine.
Erittäin laajan käytännön on a. saanut
teollisuudessa sen jälkeen kuin on alettu valmistaa
siitä n. s. d i s s o u s k a a s u a. Tätä kehittää
huokoisella massalla täytettyyn terässilinteriin
puristettu a:n asetoniliuos. Asetoni voi liuottaa
12-15 ilmakehän paineessa 300-kertaisen
tilavuutensa a:ia. Jos silinterissä 1.
kaasuakkumu-laattorissa painetta vähentää avaamalla hanan,
kehittyy yhtenäinen ja runsas a.-virta.
Dissous-kaasu on saanut sangen laajan käytännön
auto-geenisessa m etallie n käsittelyssä
(ks. t. Täyd.), moottorien käyttöaineena,
lämmityksessä, valaistuksessa y. m. Sitä valmistaa
pohjoismaissa tunnettu ruots. Aktiebolaget
Gas-accumulator (AGA-) yhtiö.
Kemiallisessa teollisuudessa valmistetaan a:sta
a.-klooriyhdistyksiä, asetaldehydia ja tästä joko
alkoholia tai etikkahappoa. H. R-r.
Asetyliselluloosa, jota selluloidin sijasta
käytetään erinäisiin teknillisiin tarkoituksiin,
norsunluun vastikkeeksi, keinotekoiseksi silkiksi y. m.
saadaan antamalla etikkahapon,
etikkahappoan-hydridin ja rikkihapon vaikuttaa selluloosaan.
N. /. T.
Aseupseeri ks. Asemestari ja
Asetarkastus, Täyd.
Asevelvollinen ks. Asevelvollisuus, I
Os. ja Täyd.
*Äsevelvollisuus. V. 1914 puhjenneen
suurvaltain sodan aikana otettiin a. useissa maissa
laajennetussa mitassa käytäntöön. Se saatettiin
voimaan myös Englannissa, niissä sitä ennen
ei yleistä a:ta ollut. — Suomessa alettiin
talvella 1918 sovelluttaa vanhaa a.-lakia silloin
puhjenneen kapinan kukistamisen yhteydessä; heinäk.
17 p. 1919 annetussa Suomen hallitusmuodon 75
§:ssä säädetään, että „jokainen Suomen
kansalainen on velvollinen olemaan osallisena isänmaan
puolustuksessa tai sitä avustamaan, niinkuin
siitä laissa säädetään". Ja samassa §:ssä
säädetään edelleen, että asevelvollinen on, jollei itse
muuta halua, mikäli mahdollista, luettava
semmoiseen joukko-osastoon, jonka miehistöllä on
sama äidinkieli, suomi tai ruotsi, kuin hänellä
itsellään, ja saava siinä opetuksensa sillä
kielellä sekä että sotaväen komennuskielenä on
suomen kieli. Sittemmin on Suomen
puolustuslaitos toistaiseksi lähemmin järjestetty helmik. 8
p. 1919 annetulla „Suomen valtakunnan
väliaikaisella asevelvollisuuslailla", sam. p. annetulla
lailla väliaikaisen a:n voimaanpanemisesta sekä
helmik. 25 p. 1919 annetulla asetuksella
Suomen väliaikaisen a:n sovelluttamisesta. Näiden
lakien mukaan on „isänmaan ja laillisen
yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi" jokainen
Suomen mies asevelvollinen. Sotavoimana on
armeia ja sotalaivasto. Armeiaan kuuluvat
vakinainen maaväki, armeian reservi ja
nos-toväki sekä laivastoon vakinainen meriväki ja
sotalaivaston reservi. Vakinaisen väen
täydentämiseksi toimitetaan vuosittain helmikuussa
kutsunta, johon tulee saapua niiden
nuorukaisten, jotka kutsuntavuonna täyttävät 20
vuotta. Reserviin (armeian ja laivaston)
kuuluvat ne asevelvolliset, jotka vakinaisen palveluk-
sen suoritettuaan ovat siihen siirretyt, ja
käytetään sitä vakinaisen väen lisäämiseen
liikekannallepanossa sekä saman väen lisäämiseen
tarpeelliseen rauhanajan lukumäärään sodan
päätyttyä. Nostoväen ensimäisenä luokkana ovat
ne asevelvolliset, jotka päätettyään
palvelusaikansa armeian tai laivaston reservissä ovat
nostoväkeen siirretyt. Toisena luokkana ovat
ne, jotka ovat olleet kutsunnan alaisina, mutta
eivät ole astuneet vakinaiseen palvelukseen, ja
kolmantena luokkana ne, jotka nuoruutensa
tähden eivät ole vielä olleet kutsunnan alaisina.
Asevelvollinen kuuluu nostoväkeen siitä asti kun
hän on täyttänyt 17 v. aina siihen asti kun hän
on tullut 45 v:n ikään, jollei hän ole vakinaisessa
palveluksessa tai kuulu reserviin. Vakinaiseen
palvelukseen astuvan asevelvollisen palvelusaika oli
lain mukaan rauhanaikana 11/2 v., minkä perästä
hän 5 v. kuuluu reserviin; sen jälkeen hänet
siirretään nostoväkeen. Reservissäoloaikanaankin
voidaan asevelvollinen kutsua olemaan harjoituksissa
yhteensä enintään 63 päivää. Niinikään voidaan
ensimäisen luokan nostomiehiä, ennenkuin ovat
täyttäneet 40 vuotta, pitää harjoituksissa kaksi
kertaa, ensi kerralla 21 ja toisella kerralla 14
päivää. — Mainitun 11/2 v:n palvelusajan
vakinaisessa väessä eduskunta, a.-lakia käsitellessään,
piti välttämättömänä vain toistaiseksi, minkä
vuoksi laki nimitettiinkin „väliaikaiseksi".
Eduskunta näet katsoi, että „maailmanrauhan
palattua Suomen puolustus voidaan turvata
lyhyemmällä kuin yhden vuoden ja kuuden
kuukauden palvelusajalla vakinaisessa väessä sekä
pienemmällä ja halvemmalla sotavoimalla kuin
nyt tässä väliaikaisessa a.-Iaissa on edellytetty".
Sen mukaisesti eduskunta lain hyväksyessään
päätti samalla „anoa, että hallitus tahtoisi niin
pian kuin olosuhteet suinkin sallivat, antaa
eduskunnalle esityksen pysyväiseksi laiksi
puolustuslaitoksesta, jossa sotilastaakka rajoitetaan
mahdollisimman pieneksi ja, jos yleinen
asevelvollisuus pysytetään, palvelusaika vakinaisessa väessä
säädetään mahdollisimman lyhyeksi eikä vuotta
pitemmäksi". Sillä välin kuin esitystä
puolustuslaitoksen pysyväisestä järjestämisestä
valmistellaan, on heinäk. 15 p. 1920 annetulla lailla
erinäisistä helpotuksista a:n suorittamisessa
säädett\, että lain voimaantulemisen jälkeen
vv. 1920 ja 1921 palvelukseen astuvien
asevelvollisten palvelusaika vakinaisessa väessä on
korkeintaan yksi vuosi, että lain
voimaanastumisen aikana asevelvollisuutta suorittamassa
olevat asevelvolliset voidaan kotiuttaa tasavallan
presidentin määräyksestä, ennenkuin 1 1/2 v:n
palvelusaika on loppuun kulunut, ja että
tasavallan presidentti määrää, minä aikoina
kutsutut asevelvolliset astuvat palvelukseen ja missä
järjestyksessä heidät kotiutetaan. O. K:nen.
Asevelvollisuusikä ks. A s e v e 1 v o 1 1 i s u u s,
I Os. ja Täyd.
Asevelvollisuuskutsunta ks. Kutsunta, I Os.
ja Täyd.
Asfyktinen, asfyksiassa (ks. t. I Os.) oleva.
Ashley [äsli], William James (s. 1860),
engl. taloustieteilijä, oli 1888-92 professorina
Kanadan Torontossa, sittemmin
Harvard-yliopistossa, ja v:sta 1902 Birminghamissa. A. on
varsinkin Englannin taloushistorian ja
kauppapolitiikan erinomainen tuntija. Teoksia: „An intro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
