Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Balata-hihna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129
lialata-liiliiia—lialkaiiinsociut 1912-13
130
lii ii nähden tasoitettu; sen tulee myöskin olla
keskitasoonsa nähden tasapainoitettu niin, ettei
synny pyörää kiepauttavia, siis akselia
taivuttavia voimia.
Myös matkustajalaivoja tasapainotetaan
merenkäynnin aiheuttaman heilumisen estämiseksi.
Tällöin käytetään joko gyroskooppia tai laivan
poikki rakennettua U-muotoista säiliötä, jossa
vesi hitaudellaan saa laivan pysymään aallokossa
jäykkänä. — Tie-, rautatie- ja maarakennuksessa
tasata s. o. tasaus- 1. tasoitusviivalla profiiliin
merkitä tasaisen pinnan aikaansaamista varten
tarpeelliset leikkaukset ja täytteet. P-o P-o.
Balata-hilina, valmistetaan vartavasten
kudotusta lujasta pumpulikankaasta, joka tarpeen
mukaan taivutetaan 3-8-kertaiseksi. Kankaalle
levitetään balatasta, guttaperkasta ja kautsusta
bentsiiniin liuotettua seosta, joka liittää
kerrokset toisiinsa lujasti. Balata on hyydytettyä
«Sapota-sukuisen Mimusops globosa-puun
maito-nestettä. Puu kasvaa Etelä-Ameriikassa. B:t
ovat valmistuksen jälkeen venytettävät. Niitä
käytetään erikoisesti kosteissa paikoissa ja
ulkoilmassa. — B:oja valmistaa meillä Suomen
hihnatehdas o.-y. Tampereella. P-o P-o.
Balestrand ks. V a n g s n e s, X Os.
*Balfour, Arthur J a m e s, luopui marrask.
1911 vanhoillisen puolueen johdosta; tuli toukok.
1915 suurvaltain sodan johdosta muodostetussa
kokoomusministeristössä meriministeriksi, jouluk.
1916 Lloyd Georgen muodostamassa hallituksessa
ulkoasiainministeriksi, jääden tähän toimeen, kun
ministeristö muodostettiin uudestaan tammik.
1919; luopui sam. v. ulkoasiain hoidosta jääden
kuitenkin ministeristöön.
Balkaninsodat 1012-13. E n s i m ä i n e n
B a 1 k a n i n s o t a. Sen syynä olivat
Makedonian selkkaukset. Bulgaaria ja Serbia tekivät
toukok. 1912 liiton, johon myöhemmin yhtyivät
Kreikka ja Montenegro ja jonka yleisenä
päämääränä oli Turkin vallan lopettaminen Euroopassa.
Kullakin liittoutuneella oli kuitenkin omat
erikoiset päämääränsä. Bulgaaria tahtoi saada
valtaansa sekä Konstantinopolin että Saloniki’n,
Serbia suurimman osan Makedoniaa ja Saloniki’n,
Kreikka eteläisen Makedonian ja Saloniki’n sekä
Epeiroksen, Montenegro Novipasarin ja Skutari’n.
Albanian tulevaisuudesta ei voitu sopia. Näistä
erilaisista päämääristä oli seurauksena, että
suoranainen yhteistoiminta liittoutuneiden kesken ei
ollut mahdollinen, ja kun myöskin Turkin tämän
johdosta täytyi hajoittaa voimansa, käytiin
sotaa neljällä eri näyttämöllä.
Syysk. 30 p:nä 1912 Bulgaaria, Serbia, Kreikka
ja Montenegro ja seur. p:nä myöskin Turkki
panivat sotavoimansa liikekannalle. Lokak. 7
p:nä liittoutuneille annettiin Venäjän ja
Itävallan yhteinen nootti, joka tarkoitti sodan
estämistä ja jossa m. m. ilmoitettiin, että jos
liittoutuneet rikkoivat rauhan, ei sota tulisi
tuottamaan mitään tuloksia, koska suurvallat eivät
sallisi mitään alueellisia muutoksia. Tästä
varoituksesta huolimatta Montenegro jo seur.
päivänä, lokak. 8:na, ensimäisenä julisti sodan.
Montenegrolaisilla, joilla oli käytettävinään n.
40,000 miestä, oli aluksi menestystä, kunnes
heidän päävoimansa etenemisen pysähdytti
Skutari’n linnoitus. Heidän Novipasariin hyökännyt
osastonsa pääsi yhtymään serbialaisiin.
Täyd. 5. Painettu aa/,2 20.
Lokak. 17 p:nä Turkki julisti sodan
Bulgaa-riaa ja Serbiaa vastaan, ja Kreikka Turkkia
vastaan. Serbialaiset, joiden voimat
sodan alussa olivat 170,000 miestä, valtasivat jo
lokakuun kuluessa suurimman osan sandzakaattia,
melkein koko vanhan Serbian ja pienen osan
Pohjois-Albaniaakin; tärkeimmät vallatut
paikat olivat Pristina (22 p.), Novipasar (23 p.),
Yskyb (26 p.)r Istip (27 p.) ja Prisrend (30 p.).
Marrask. 18 p:nä he saivat haltuunsa Monastirin
ja tunkeutuivat Albaniassa meren rannalle asti
vallaten m. m. Durazzon. Sillävälin
kreikkalaiset, jotka panivat liikkeelle n. 70,000 miestä,
etenivät etelästä käsin ja marssivat marrask.
7:nä Salonikiin. Serbialaiset ja bulgaarialaiset,
jotka myöskin pyrkivät Salonikiin, saapuivat
liian myöhään.
Tärkeimmät taistelut tapahtuivat kuitenkin
itäisellä sotanäyttämöllä, missä bulgaarialaisilla
oli vaikein tehtävä suoritettavana. Heidän
nimellisenä ylipäällikkönään oli tsaari Ferdinand,
todellisena kenraali Savov. Lokak. 18 p:nä
bulgaarialaiset menivät rajan yli ja valloittivat
Mustapha-Pasan pyrkien osittain Adrianopolia
kohti saartaaksensa sen, osittain
Konstantinopolin ensimäistä puolustuslinjaa kohti, jonka avain
Kirk-Kilisse valloitettiin väkirynnäköllä jo lokak.
24 p:nä. Päivää aikaisemmin bulgaarialaiset
ryhtyivät piirittämään Adrianopolia, jota
turkkilaiset sitkeästi puolustivat. Sillä välin
bulgaaria-lainen itäarmeia jatkoi etenemistään
Konstantinopolia kohti karkoittaen suuressa Lyle Burgasin
taistelussa lokakuun viimeisinä päivinä
turkkilaiset heidän toiselta puolustuslinjaltaan
viimeiselle, Tsataldzan linjalle, 35 km:n päähän
Konstantinopolista. Jo lokak. 11 p:nä
bulgaarialaiset olivat valloittaneet Aigeian-meren
rannikolla olevan Rodoston ja Demotikan erottaen
Turkin itäarmeian lännessä olevien armeiain
yhteydestä. Marrask. 17-19 p:nä bulgaarialaiset
koettivat murtaa Tsataldza-Iinjan, mutta
torjuttiin takaisin.
Molemmin puolin alettiin nyt väsyä sotaan,
sitä enemmän kun kolera alkoi raivota
sotajoukoissa. Tarvittiin kuitenkin vielä suurvaltain
painostusta, ennenkuin jouluk. 3 p:nä saatiin
aikaan aselepo, johon Kreikka ja Montenegro
eivät yhtyneet. Jouluk. 16:na alkoivat
Lontoossa rauhanneuvottelut. Niiden pahimpana
loukkauskivenä tuli olemaan kysymys
Adrianopo-lin luovuttamisesta Bulgaarialle. Kun Turkin
hallitus vihdoin tammik. 22 p:nä suurvaltain
vaatimuksesta oli antanut siihen suostumuksensa,
tapahtui seur. p:nä Konstantinopolissa
vallankumous. Valtaan päässeet nuorturkkilaiset eivät
katsoneet olevansa sidottuja edellisen hallituksen
suostumukseen. Tammik. 28:na hajosi
konferenssi, ja helmik. 3:na alkoivat vihollisuudet
uudelleen. Turkkilaisten yritys lähettää edelleen
piiritetylle Adrianopolille apua Gallipoli’sta käsin
raukesi tyhjiin, ja bulgaarialaiset uhkasivat
tunkeutua Dardanellien linnoituksille. Maalisk. 6:na
antautui Janina kreikkalaisille, ja saman kuun
26:na bulgaarialaiset ja serbialaiset joukot
valloittivat Adrianopolin. Montenegrolaiset
lopettivat sotaliikkeet Skutari’n valtauksella.
Huhtikuun 16:na Turkki teki Bulgaarian kanssa
aselevon, johon myöskin Kreikka ja Serbia
yhtyivät. Lopullisessa rauhassa, joka tehtiin Lontoossa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
