Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bentsiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
145
Bentsiini—Bergenhusin amti
146
*Bentsiini, petroli-b., se osa raa’asta
petrolista, joka tislaantuu pois, ennenkuin lämpötila
on noussut n. 150°:seen. Tämä n. s. raaka-b.
hajoitetaan vielä useampaan fraktsioniin, joista
70°-120°:ssa kiehuvaa sanotaan b:ksi
varsinaisessa merkityksessä. Tämän om.-p. on n. O,7, se
on väritön, haihtuva ja väkevänhajuinen neste,
joka liuottaa kautsua, guttaperkkaa ja rasvaa,
liukenee alkoholiin ia eetteriin, mutta ei veteen,
syttyy helposti, räjähtää ja palaa kirkkaalla,
nokeavalla liekillä. Sisältää erilaisia hiilivetyjä
riippuen siitä, mistä raaka-aineena käytetty
petroli on peräisin. Amer. petrolista valmistettu
b. sisältää pääasiassa kyllästettyjä hiilivetyjä,
pentaania, heksaania ja heptaania, ven. b.
varsinkin n. s. nafteeneja. Tekniikassa b:iä
käytetään suurimmat määrät polttoaineena
räjähdysmoottoreissa, automobiileissa, lentokoneissa,
veneissä. Huomattava tässä yhteydessä on b:n
korkea energianpitoisuus — 1 kg b:iä antaa
täydellisesti palaessaan n. 11,500-12,000 kg-kaloria
—, että palaminen sopivan ilmamäärän
yhteydessä on täydelleen noeton ja että b:n
kaasuttaminen ja ilman kanssa sekoittaminen räjähtäväksi
seokseksi on erittäin helppoa. Myös käytetään
b:iä rasvan erottamiseen luista, villoista,
siemenistä. Myös b:n käyttäminen tahrojen
poistamiseen vaatteista perustuu sen rasvaa
liuentaviin ominaisuuksiin. „Kemiallisessa pesussa"
b. kuitenkin on osoittautunut erittäin
vaaralliseksi tulenarkuutensa vuoksi. Valaistuksessa
b:iä käytetään m. m. polttoaineena
hiilikaivoslampuissa, jonkunverran myös tavallisissa
huonelampuissa, joihin b:iä käyttäessä voi saada
hyvin kirkkaan valon hehkusukan avulla. E. E. R.
Benzon, Carl Otto Valdemar (s. 1856),
tansk. kirjailija, tullut tunnetuksi huvinäytelmien
kirjoittajana. Hänen teoksistaan mainittakoon
„Surrogater" (1881), „Tilfældigheder" (1886), „En
Skandale" (1884), „Sportsmænd" (1891), „Foraar
og efteraar" (1914). B:n teoksista on osa keveitä
komedioja ja proverbeja, osa yhteiskuntasatiireja.
Bérain, Jean, „vanhempi" (1638 tai
1639-1711), ransk. maalaaja, koristetaiteilija ja
kaivertaja. „Kuninkaan kabinetin piirtäjäksi"
nimitettynä (1674) B. sai asunnon ja työpajan
Louvressa (1677) lähellä kuuluisaa Boule’a, jonka
huonekaluihin hän sommitteli koristuksia. B.
oli Lebrun’in oppilaita ja pääavustajia
koristamassa m. m. Louvren Apollogalleriaa ja
Versailles’n, Sceaux’n, S. Germain’in y. m.
kuninkaallisia linnoja. Kaikkinaisissa koristeluasioissa
B. oli aikanaan melkeinpä itsevaltias
„makuoraakkeli", samalla teatterinäytösten ja pukujen
sommittelijana, juhlahautajaisten järjestäjänä,
gobeliinien piirtäjänä ja sisustustaiteilijanakin
ahkeraan käytetty. Vasituista merkitystä B:lle
kumminkin antavat hänen
ornamenttikaiverruksensa. Kekseliäänä ja tuotteliaana hän näissä
ymmärsi taitavasti ajan makuun muovailla ja
yhteensulattaa edeltäjäinsä, 1500-luvun ransk.
ornamentistin ja etenkin Rafaelin groteskeja,
mieliaiheinaan käyttäen Ludvik XIV:n aikaisen,
myöhemmän barokin nauha- ja
nauha-akantti-koristetta, jonka leviämiseen ja täten maun
yhtenäistyttämiseen hänen ja Marot’n
kaiverrukset ovat vaikuttaneet. Suurin osa näistä
ilmestyi vasta B:n kuoltua, sekin osaltaan
todistaen hänen suurta jatkuvaa vaikutustaan ulkomaillakin. Saksassa esim. n. s. Laub- und
Bandelwerk-ornamentiikka on suorastaan B:n
kaiverrusten inno ttamaa, mutta kultasepän ammattiin
ja taidetakeisiinkin tämä barokin ja rokokon
välinen, akateemisen kireästi rakennettu, mutta
siro ja leikkisän kepeä ornamentiikka on
jättänyt tuntuvia jälkiä. Kaivertajana B. ensi kerran
esiintyi „Diverses pièces de serrurerie, inventées
par Hugues Brisville" nimisellä kokoelmalla;
„Oeuvres de Jean Bérain, contenants des
ornaments d’architecture" ilmestyi Pariisissa 1711,
foliona. — Hänen veljensä Claude (k. 1726)
oli huomattu kaivertaja, hänen poikansa Jean
(B. „nuorempi") jatkoi isänsä töitä ja toimia. U-o N.
Berchtold [berjht-], Leopold (s. 1863), kreivi,
itäv. diplomaatti; rupesi diplomaattiselle uralle
1893, oli 1907-11 lähettiläänä Pietarissa ja tuli
helmik. 1912 Ährenthalin jälkeen ja tämän
osoituksesta ulkoasiainministeriksi. Balkaninsodan
aikana B. jyrkästi vastusti Serbian pyrkimystä
päästä Adrianmerelle ja kannatti itsenäisen
Albanian valtion perustamista. Jo kesällä 1913
hän halusi ryhtyä Serbiaa vastaan sotaan, johon
Itävalta sitten heinäk. 1914 sai aiheen
perintöruhtinas Frans Ferdinandin murhasta ja joka
tuli olemaan alkuna maailmansodan syttymiseen.
Tammik. 1915 B. luopui virastaan. J. F.
*Beresford, Charles William De la
Poer, kuoli 1919.
Berg [bärj], Gustaf Ruben G:s on (s.
1876), ruots. kielimies ja kirjallisuushistorioitsija,
v:sta 1906 stilistiikan ja kirjallisuushistorian
dosenttina Tukholman korkeakoulussa. Teoksia:
„Svenska skalder från nittitalet" (1906), „Gustaf
Fröding" (1910) y. m. Perusti 1901
aikakauskirjan „Språk och stil", jonka päätoimittajia.
Julkaissut m. m. „Vänrikki Stoolin tarinat"
johdantoineen ja selityksineen.
*Berg [bärj], Johan Fridtjuv, oli
opetusasiainministerinä Staaffin toisessa
ministeristössä lokak. 1911-helmik. 1914, ajaen perille
useita tärkeitä uudistuksia, m. m. erityisen
kansakouluylihallituksen perustamisen ja
perinpohjaisen seminaariuudistuksen. Kuoli 1916.
Berg: [bärj], Karl Emil (s. 1869), suom.
sotilas, alkoi sotilasuransa Suomen kadettikoulussa
ja yleisesikunta-akatemiassa Pietarissa.
Nimitettiin 1906 Helsingin poliisimestariksi laillisten
olojen palattua sortovuosien jälkeen. Vapaussodan
aikana esikuntapäällikkönä, saavuttaen
kenraalimajurin arvon. Sotaministerinä elok.
1919-maalisk. 1920.
*Berg, Olavi ks. Vuorinen, Olli, X Os.
*Bergen. 90,733 as. (1918). Tammikuussa
1916 paloi kaupungin keskustassa n. 400
rakennusta. Vahingot arvioitiin n. 100 milj. kruunuksi.—
V. 1919 oli B:llä 264 kauppalaivaa, 379,991 ton.
*Bergendal, David, kuoli 1908.
*Bergenhusin amti 1. Pohjoinen B. a.
käsittää Sognevuonon ja Pohjoisvuonon väliset
tienoot; 18,480 km2, 90,040 as. (1910). Se on mitä
luonteenomaisinta vuono- ja vuoristomaata ja
sitä pidetäänkin Norjan luonnonkauneimpana
lääninä. Siihen kuuluu m. m. Jostedalsbrän
lumiaavikko. — Asutus ja viljelys rajoittuu kapeihin
kaistaleisiin vuonojen rantamilla. Vain 2,1 %
pinta-alasta on viljelty. Karjanhoito ja kalastus
ovat tärkeimmät elinkeinot. — 2. Eteläinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
