Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Behring ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
143
Heilbad Benois
144
Pelko, ettei B:n puolueettomuutta pidettäisi
pyhänä, osoittautui pian oikeutetuksi. Heti
suurvaltain sodan sytyttyä 1914 B. joutui sen
jalkoihin. Elok. 2 p:nä Saksa antoi B:lle
ultimaatumin vaatien saks. joukoille vapaata
läpikulkua B:n kautta, ja samana päivänä
saksalaiset marssivat Luxemburgiin. Kun B. luottaen
Ranskan ja Englannin apuun ei alistunut Saksan
vaatimukseen, tunkeutui jo elok. 4 p:nä
saksalaisia joukkoja B:aan kolmesta eri kohdasta.
B:n kansa oli yksimielinen siitä, että sen oli
puolustauduttava, ja hallituksen vahvistamiseksi
kutsuttiin sosialisti Vandervelde ministeristöön.
Saksalaisten yritys vallata Liège yllätyksellä ei
onnistunut, mutta vähitellen elokuun kuluessa
saksalaiset kuitenkin tykistöllään hävittivät Liègen
linnoitukset. Elok. 17:nä B:n hallituksen
täytyi poistua Brysselistä Antverpeniin; saman kuun
20:nä saksalaiset miehittivät Brysselin ja B:n
armeia peräytyi Antverpeniin. Elokuun 22:na
saksalaiset valloittivat Namurin linnoitukset.
Antverpenistä B:n armeia teki useita onnellisia
hyökkäyksiä saksalaisia vastaan, joiden sen vuoksi
täytyi pidättää B:ssa suuria sotavoimia.
Syyskuussa saksalaiset voimakkaamman tykistönsä
turvissa alkoivat edetä Antverpenia kohti, jonka
he valloittivat lokak. 10:nä. Albert kuningas
pääsi ennen antautumista pois kaupungista
mukanaan suurin osa sotajoukkoaan, joka nyt yhtyi
ransk. ja engl. joukkoihin ja tarmokkaasti otti
osaa niihin verisiin taisteluihin, joita tämän
jälkeen käytiin Flanderissa. Suurin osa B:aa
joutui näin heti sodan alussa saksalaisten valtaan
ja hallitus, johon sodan sytyttyä oli astunut
myöskin kaksi vapaamielistä ja yksi sosialisti,
Vandervelde, siirtyi Le Havreen Ranskan alueelle.
B:n kenraalikuvernööriksi nimitettiin v. Bissing,
joka määräsi belgialaisten maksettavaksi
sotaveroa 40 miljoonaa frangia kuukaudessa.
Saksan hallitus suosi kaikin tavoin flaamilaisten
kansallisuuspyrkimyksiä. M. m. se lokak. 1916
avasi Gentissä flaamilaisen yliopiston ja
suunnitteli Belgian valtiollista kahtiajakamista
kielellisellä pohjalla. Nämä suunnittelut raukesivat
Saksan kukistuessa. — Versaillesin rauhassa B.
sai Saksalta Moresnet’n ja kansan äänestyksen
jälkeen (1920) Eupenin ja Malmedyn piirikunnat.
— Marrask. 1919 toimitettujen vaalien johdosta
klerikaalit menettivät v:sta 1884 säilyttämänsä
vallan. J. F.
*Belgrad. 90,890 as. (1911).
Bellecristi (ransk. belles-lettres =
kaunokirjallisuus), kaunokirjailija, kaunokirjallisuuden
harrastaja.
*Beloch, Julius Alwin, v:sta 1912
professorina Leipzigissä.
*Below, Georg von. Uudempia julkaisuja:
„Der deutsche Staat des Mittelalters" (I, 1914),
„Die deutsche Geschichtschreibung von den
Befreiungskriegen bis zu unsern Tagen" (1916),
„Mittelalterliche Stadtwirtschaft und
gegenwärtige Kriegswirtschaft" (1917) ja „Die Ursachen
der Reformation" (1917).
*Belsheim, Johannes, kuoli 1909.
Beltrami [-a’-], Luca (s. 1854), it. arkkitehti.
Opiskeltuaan kotikaupungissaan Milanossa, sitten
Pariisin École-des-beaux-arts’issa B:sta tuli
Milanon taideakatemiaan arkkitehtuurin professori
(1880); Lombardian muinaismuistokokoelmain johtaja (1891), Milanon tuomiokirkon arkkitehti
(1907). On paitsi useita Pohjois-Italian
renesanssityyliin rakentamiaan uutisrakennuksia m. m.
uusinnellut Pavian Certosan, Monzan
tuomiokirkon fasadin ja ottanut osaa Venetsian S. Marcon
kampanilen uudestapystyttämiseen. Milanon nyk.
museo, entinen Sforza-suvun kastelli, jonka B.
niin etevästi on osittain uudestaan rakentanut
vanhain piirustusten mukaan, osaksi uuteen
tarkoitukseensa mukaillut, on B:n uusintelutöistä
tärkein, Milanon tuomiokirkon fasadin
uusinteluehdotuksen toistaiseksi jäätyä suorittamatta.
Tutkijana B. on julkaissut useita Lombardian
renesanssitaidetta käsitteleviä arkkitehtonisia ja
taidehistoriallisia lähdeteoksia. U-o N.
*Benavente [venave’-], Jacinto, on liikkunut
suurella menestyksellä sekä vakavan että
koomillisen näytelmän alalla, varsinkin jälkimäisen,
jossa herättää huomiota sattuva, eloisa
vuoropuhelu ja uudenaikaisten espanjalaisten tyyppien
erinomainen kuvaus. Ennen mainittujen
näytelmien (ks. I Os.) lisäksi mainittakoon vielä:
„La gobernadora" (1901), „Los malhechores del
bien" (1905) ja „Los intereses creados" (1907).
Kootut näytelmät ovat alkaneet ilmestyä
nimellä „Teatro".
Benczur, Gyula [bäntsur djula] (1844-1920),
unk. taidemaalari, müncheniläisen Pilotyn
oppilas, on maalannut opettajansa edustamaan
tyyliin joukon teoksia, joiden aiheet ovat Unkarin
historiasta. Myöhemmin, 1890-luvulla, hänestä
tuli erittäin suosittu ylhäisten piirien
muotokuvamaalaaja. Hänen voimakas koloristinen
käsittelynsä hankki hänelle Unkarin taiteilijoitten
kesken paljon kannattajia ja oppilaita. F. L.
*Beneden, Édouard van, kuoli 1910.
*Benedictsson, Victoria Maria. [Helmi
Krohn, „Siipirikko. Ernst Ahlgren kirjailijana
ja ihmisenä" (1915).]
Benedictus XV (s. 1854), paavi v:sta 1914;
alkuperäinen nimi Giacomo della Chiesa; opiskeli
ensin lakitiedettä ja saavutti lainopintohtorin
arvon, ennenkuin rupesi papiksi. Paavin
Madridissa olevan nuntiuksen, myöhemmän
kardinaali Rampollan yksityissihteerinä hän joutui
diplomaattiselle uralle. B. kohosi sittemmin
alivaltiosihteeriksi ja Bolognan arkkipiispaksi.
Tultuaan toukok. 1914 kardinaaliksi hänet syysk.
3 p:nä 1914 valittiin paaviksi Pius X:n jälkeen.
Maailmansodan aikana hän on koettanut toimia
rauhan hyväksi. J. F.
Benevento ks. Beneventum, I Os.
*Ben Ghasi joutui sodan kautta Italialle 1912.
Benois [bdnuä’ ], Aleksandr Nikolaevitš
(s. 1870), ven. taidemaalari ja taidehistorioitsija,
tunnettu etenkin rokoko-aiheita, varsinkin Ludvik
XIV:n hovia käsittelevien vesivärimaalaustensa
vuoksi. Hänen väreistään ja sommitteluistaan
puuttuu kumminkin jotain rokoko-ajan leikkivästä
keveydestä. B:n koristeellinen kyky tuleekin
paremmin näkyviin hänen graafillisissa töissään ia
teatteriluonnoksissaan kuin varsinaisissa
maalauksissaan. — Taidekirjailijana B. on julkaissut
sangen mielenkiintoisia, joskin arvosteluissaan
jotenkin subjektiivisia tutkimuksia Venäjän taiteesta;
sellaisia ovat hänen laajat teoksensa „Venäjän
maalaustaiteen historia 19. vuosisadalla" (1902)
ja „Venäläinen maalaajakoulu" (1904;
molemmat venäjäksi). F. L.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
