Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bergson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
149
Bergson—Bernhard
150
(1881) patsaat Kristiaaniassa. Hänen etevä
luonnoksensa Kristian IV:n patsasta varten jäi
toteuttamatta. F. L.
Bergson [bärkso’n], Henri (s. 1859), ransk.
filosofi. Päätettyään opintonsa „École normale’ssa
hän toimi
koulunopettajana Angers’issa
Länsi Ranskassa, sitten
Clermont-Ferrandissa
Auvergnessa, ollen
samalla ylimäär.
opettajana („charge de
confèrences") sikäläisessä
yliopistossa. V. 1889 hän
muutti Pariisiin, oli
opettajana parissa
sikäläisessä lyseossa,
v:sta 1898 École
normalessa ja v:sta 1900
professorina Collège de
Francessa. B. on aikaa
myöten voittanut yhä
suurempaa mainetta
henkevänä
ihanteellismielisenä ajattelijana. Viime vuosina hän on
kutsuttuna useita kertoja pitänyt esitelmiä ulkomailla,
Englannissa ja Ameriikassa. B. vastustaa
„intellektualismia", puhtaastaan ymmärryksenmukaista
maailmankäsitystä, väittäen, että sen rakentama
mekanistinen maailmankuva on hyödyllinen vain
keinotekoisena välineenä käytölIistä toimintaa
varten, mutta ei anna pätevää käsitystä olevaisesta.
Sisäinen henkinen kokemus eli „intuitsioni"
osoittaa, että todellinen olevainen on katkeamatonta
sielullista liikuntoa ja elämää, „luovaa
kehitystä". Näistä väitteistä lähtien hän rakentaa
viehättävän maailmankatsomuksen, jossa hän
puolustaa tahdonvapautta ja hengen
itsenäisyyttä, vastustaen oppia sielun ja ruumiin
toimitusten tarkasta rinnakkaisuudesta. B. on
julkaissut m. m.: „Essai sur les données
immédiates de la conscience" (1889), „Matiére et mémoire"
(1896), „Le rire" (1900, myös suom.), ,,L’évolution
créatrice" (1907). [Ruhe, „H. B.; tänkesättet
Bergson i dess grunddrag" (1914); Hoffditig,
„H. B:s filosofi" (1914); Gillouin, „La philosophie
de H. B." (1911); Ed. Le Roy, „Une philosophie
nouvelle, H. B." (1912); Benda, „Le Bergsonisme
ou une philosophie de la mobilité" (1912) sekä
„Sur le succès du Bergsonisme" (1914, —
kirjoittaja arvostelee ankarasti B:n aatteita).] A. Gr.
Bergstadi [bärjstä’di], Johan Reinhold
(1820-50), suom. kielentutkija. Tultuaan
ylioppilaaksi 1839 B. opiskeli yliopistossa sekä
klassillisia kieliä että suomea. Suoritettuaan
1844 fil. kand.-tutkinnon hän lähti yhdessä M. A.
Castrénin kanssa 1845 Siperiaan. Matkalla hän
käänsi Castrénin ostjaakkilaisen kieliopin latinaksi,
opiskeli jonkun verran ostjaakki-samojedilaisia
murteita sekä tutki itsenäisemmin
Jenisei-ostjaakkien kieltä. Hänen osuuttaan Castrénin
suorittamiin tutkimuksiin on mahdoton arvioida, koska
B:n m. m. Jenisei-ostjaakkeja koskevia tieteellisiä
käsikirjoituksia ei ole säilynyt, eikä Castrénkaan
hänen työstään, kumma kyllä, mitään mainitse.
Heikon terveytensä takia B. palasi Suomeen
1847, paluumatkalla jonkun aikaa opiskeltuaan
Kasaanissa. Syynä Castrénista eroamiseen oli
Henri Bergson.
osaksi, kirjeistä päättäen, se, etteivät he,
luonteiltaan erilaisina, oikein sopineet yhdessä
työskentelemään. B. toimi kotimaahan palattuaan
venäjän kielen opettajana; ryhtyi loppuiällään
valmistautumaan kreikan kielen dosentuuria
varten. Hän kuoli Turussa 29 v:n vanhana
Siperiassa saamansa vatsataudin murtamana.
Julkaisi 1850 Suomettaressa alkuosan
„Matkamuistelmia itäisiltä mailta". B:n suomen kieltä
koskevat käsikirjoitukset ovat Suom. kirjallisuuden
seuran hallussa. [J. O. I. Rancken, „M. A.
Castréns medarbetare J. R. B. biografiskt tecknad,
och dennes dagbok öfver resa tili östliga länder
1845-46" (1884).] K. D.
Bergstedt [bärjstet], Karl Anders
(1841-1915), lääkäri, lääkintäneuvos. B. valmistui
lääket. lisensiaatiksi 1873, minkä jälkeen hän
toimi lääkärinä useissa paikoin Suomea, kunnes
hänet 1896 kutsuttiin lääkintähallitukseen, jossa
hän toimi Iääkintäneuvoksena v:een 1902. B.
on tunnettu lääketieteellisenä kirjailijana. Hän
julkaisi sekä tieteellisiä että kansantajuisia teoksia
kiinnittäen etenkin huomiota alaansa koskevaan
lainsäädäntöön. Laajin hänen viimeksimainittua
kysymystä koskeva teoksensa on kokoelma
lääkärin toimintaa ja terveydenhoitoa koskevia
lakimääräyksiä: „Medicinalväsendet i Finland"
(2:nen pain. 1907). Hänen jälkeensäjättämä,
kielikiihkoisessa hengessä laadittu
jälkisäädöksensä herätti aikoinaan tuiman kiistan sekä
Suomen lääkäriseurassa että Suomalaisessa
lääkäriseurassa Duodecimissa. Y. K.
*Bergsøe, Vilhelm, kuoli 1911.
*Bergö. 810 as. (1917), harjoitetaan kalan,
erittäinkin silakan, ja hylkeen pyyntiä; Pärisgrundin
ja Bredhällanin satamapaikat, paloapuyhtiö
yhdessä Maalahden kanssa. [A. R. Hedberg, „Bilder
från Bergö" („Bilder från svenska bygder", 1912).]
*Berliini. 2,071,257 as. (1910). — V:sta 1912
on varsinainen B. lähimpine ympäristöineen ollut
yhdistetty eräänlaiseksi kunnalliseksi
yhdyskunnaksi eli pääkaupunkipiiriksi, jota on nimitetty
„Suur-B:ksi". Siihen ovat kuuluneet:
varsinainen B., Charlottenburg, Neukölln, Spandau,
B.-Schöneberg, B.-Wilmersdorf, B.-Lichtenberg
sekä maaseutukunnat Niederburnim ja Teltow.
Tämän Suur-B:n pinta-ala on 3,565 km2 ja
asukasluku 4,117,987 (1913). Sen yhteisiä asioita,
jotka koskevat etenkin liikennevälineitä, kuten
raitioteiden, rautateiden ja katujen laittoa ja
ylläpitoa, hoitaa 100-jäseninen hallituskunta.
V. 1914 valmistui B:n liike-elämälle
suurimerkityksellinen B.-Stettinin kanava eli Hohenzollern-kanava. Se on oikeastaan aikaisempien
vesiteiden ja kanavien laajennus. Se alkaa B:n
länsisatamasta, kulkee entistä Spandaun
kanavaa ja Havelia Pinnowiin, vanhaa Havelia
Lehnitzseehen ja siitä itään Oderille, johon se yhtyy
Hohensaathenin kohdalla. Kanavaa voivat
kulkea 600 tonnin alukset. M. E. H.
*Bern, Sveitsin kaupunki. 112,200 as. (1919).
*Berner, Albert Friedrich, kuoli 1907.
Bernhard [-hart], Ludwig (s. 1875), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1908 professorina Berliinin
yliopistossa. Teoksia: „Die Akkordarbeit in
Deutschland" (1903), „Handbuch der
Löhnungsmethoden" (1906), „Das polnische Gemeinwesen
im preussischen Staat. Die Polenfrage" (1907)
ja nykyaikaiseen sosiaalipolitiikkaan kriitilli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
