Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bergson ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
löi
Bernhardi—Betonialus
152
sesti suhtautuva „Die Zukunft der Sozialpolitik"
(1912). J. F.
Heriiliardi [-a’-], Friedrich von (s. 1849),
saks. sotilaskirjailija, tuli husaariupseeriksi 1869,
otti osaa vv:n 1870-71 sotaan ja tuli 1908
ratsu-väenkenraaliksi ja 7:nnen armeiakunnan
päälliköksi. B. on saavuttanut suuren kuuluisuuden
teoksellansa „Deutschland und der nächste
Krieg" (1912), jossa hän puolustaa tarmokasta
saks. sotapolitiikkaa. Muita teoksia: „Unsere
Kavalerie im nächsten Kriege" (1899). J. F.
*Bernheim, Ernst. Myöhempiä julkaisuja:
„Staatsbürgerkunde" (1912), „Mittelalterliche
Zeitanschauungen in ihrem Einfluss auf Politik
und Geschichtschreibung" (I, 1918).
Bernis
ni’J, Francois Joachim de
Pierres de (1715-94), kardinaali, runoilija,
tuli 1751 Ranskan lähettilääksi Venetsiaan, 1757
vähäksi aikaa ulkoasiainministeriksi, 1758 [-kardinaaliksi, 1764 arkkipiispaksi. Eli loppuikänsä
Roomassa ja vaikutti jesuiittamunkiston
lakkauttamiseen. B. oli valistunut, kirjallisuutta ja
taidetta suuresti harrastava henkilö ja on itsekin
esiintynyt aikoinaan kiitettynä runoilijana.
„Oeuvres complètes" julkaistiin 1797, ja hänen
runoelmiensa kokoelma „Poésies" 1882. K. G.
Berntsen, Klaus (s. 1844), tansk. politikko,
talonpojan poika Fyn-saarelta, perusti 1862
vapaakoulun ia oli 1882-89 kansanopiston
johtajana Særslevissa. Hän otti monella muullakin
tavalla, m. m. sanomalehtien julkaisijana ja
valtiollisena puhujana, osaa julkiseen elämään; oli
folketingetin jäsenenä ensin 1873-84 ja uudelleen
v:sta 1886 eteenpäin; syysk. 1908-lokak. 1909
sisäasiainministerinä, heinäk. 1910-kesäk. 1913
pääministerinä ja puolustusministerinä. J. F.
Berthoilet’n [bärtolt’n] suola, tavallisempi kem.
nimitys kaliumkloraatti (ks. t. IV Os.), jonka
valmistamiseksi C. L. Berthollet (vrt. t. I Os.)
ensiksi antoi ohjeet. H. R-r.
*Bertillon, Alphonse, kuoli 1914.
Beseler [btzdhr], Hans von (s. 1850), saks.
kenraali, • astui sotapalvelukseen 1868, otti osaa
vv:n 1870-71 sotaan, tuli 1907
jalkaväenkenraaliksi; toimi v:een 1911 insinööri- ja
pionieeri-kunnan päällikkönä ja linnoitusten
ylitarkastajana; valloitti lokak. 1914 Antverpenin, elok.
1915 Novogeorgievskin ja toimi myöhemmin
Idässä miehitettyjen alueiden
kenraalikuvernöörinä. J. F.
*Bessarabia ks. Romaania, Täyd.
Betlimaun-Hollweg [bëtman-ho’Ivlh],
Theobald von (s. 1856), saks. valtiomies; toimi
hallinnollisena virkamiehenä; tuli 1899
ylipresi-dentiksi Brandenburgin provinssiin ja 1905
Preussin sisäasiainministeriksi, kesäk. 1907
valtakunnan sisäasiainvaltiosihteeriksi ja heinäk. 1909
valtakunnankansleriksi ollen samalla
ulkoasiainministerinä helmikuuhun 1913. Suurvaltain
sodan aikana, jota sotaa B. tiettävästi oli
koettanut estää syntymästä, hän pysyi virassaan
heinäkuuhun 1917. Julkaissut „Betrachtungen
zum Weltkriege" (I, 1919). J. F.
Betonialus. Betoni- 1. oikeammin
rautabetoni-rakennustapaa aluksien tekoon käytti jo ransk.
Lambat rakentaen 1854 rautabetonisen veneen.
Rautabetonirakcnnustavan kehittyessä
vuosisadan vaihteessa sovellettiin sitä eri tahoilla myös
alusten rakennusalalle. Varsinkin proomuja ja
siltaponttoneja mutta myöskin höyrykoneen t.
moottorin avulla kulkevia kuorma-aluksia jopa
J y JP • • » • • •• mm m mmm • m mm
Kuva i. Gabellini-tyyppinen betonialus.
moottoriveneitäkin rakennettiin rautabetonista.
Erittäinkin on sodanaikainen ja-jälkeinen
rauta-aineen hinnankorotus edistänyt b:ten
rakentamista ja saattanut uusien rakennustapojen
keksimiseen. Vanhimpia rakennustapoja on
italialaisen toiminimen C. Gabellini’n käyttämä, jossa
aluksen n. 25 mm:n paksuiset laidat
muodostetaan useampikertaisella sementtirappauksella
rautalankaverkon ympärille, siis ilman kaavoja.
Laidat ovat kaksinkertaiset (kuva 1) ja alus
varsin tukeva, mutta raskas. Yleisemmin
rakennetaan alukset,kuten rautabetonirakenteet yleensä,
valamalla puusta tehtyihin muotteihin.
Raudoituksella saadaan erittäin vahva „emäpuu", johon
sekä poikittaiset kaaret ja väliseinämät että
pitkittäisiksi palkeiksi muodostetut laidat ja
kannet liittyvät muodostaen yhtenäisen jäykän ra-
Kuva 2. Hollantilainen rautabetonilot.ia
kenteen (kuva 2). Alusten suurta omaa painoa
koetetaan vähentää siroja rakenteita ja myös
joskus erikoisenlaatuista keveää betoniainetta
käyttämällä. Ameriikkalaiset rakentavat hyvinkin
suuria aluksia rautabetonista (7,900 tonnia),
kaaret usein jäykistä profiiliraudoista, joihin
rauta-betonilaidat liitty- /
Alfsen ^H
valaa aluksen
kumollaan (kuva 3)
tavallisesti
puu-kaavoihin, koska
niin on paljoa
mukavampi tehdä, ja
I • • • • i •• •• I Ä _ • •
kaantaa valmiin
aluksen
ilmasäiliöi-den avulla vasta
vedessä pystyyn.
Muitakin
erikoista-poja käytetään ja
kaikissa pyritään
Kuva 3. Käännettävän
rautabeto-nialuksen rakentaminen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
