- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 11. Täydennysosa /
189-190

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campagnola ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

189

Campagnola—Cantor

190

aiheita, jotka viivasävyyn ja valovaikutiikseen
nähden kilpailevat Renibrandtin kanssa;
1894-96 seurasi pohjois-it., 1897 ransk., 1899
lontoolainen, 1904 pariisilainen. 1907 belgialainen (10
lehteä) sarja; hänen mieliaiheinaan kumminkin
pysyivät Skotlannin vanhat linnat,
virtamai-sernat y. m. C:n jo itsessään suuressa arvossa
pidetyt etsaukset saavat, vain rajoitettuina
painoskappaleina julaistuina, lisäarvoa. Hänen
taulujaan on m. m. Dublinin, Liverpoolin,
Turun, Adelaiden museoissa. [Rinder, „Etchings
of D. Y. C."; Wedmore, „C:s itchings"
(1903).] U-o N.

Campagnola [kampanjo’la], Domenico (eli
vielä 1562), it. taidemaalari, vaski- ja
puupiir-täjä, toimi etupäässä Padovassa, jossa hänen
teoksiaan on säilyssä Scuola del Santossa, Scuola del
Carminessa, Museo Civicossa sekä myöskin
Venetsiassa ja Firenzessä. C:n taiteessa huomaa
varsinkin voimakasta Tizianin vaikutusta. F. L.

Campagnola [kampanjo’la], G i u 1 i o (s. 1482),
it. vaskipiirtäjä ja taidemaalari. Hän työskenteli
Ferrarassa, mutta hänen maalauksiaan, joiden
miniatyyrimäisen hienoa tekotapaa aikalaiset
ihailivat, ei ole säilynyt. Myöskin hänen
vaskipiirroksensa, luvultaan n. 20, ovat hyvin
harvinaisia. Niissä hän näyttää aihevalinnaltaan
liittyvän Giorgioneen sekä saaneen jonkunverran
vaikutelmia myöskin Düreriltä. Hän kehitti
omituisen pistemaneerin, joka hyvästi soveltui
henkilökuvien muovailuun. Tunnetuimpia piirroksia
ovat „Ganymedes" ja „Johannes Kastaja". F. L.

Campanan-kokoelma [-pä’~]t taidehartaan,
tietorikkaan it. markiisi Campanan suurilla
uhrauksilla, hienolla aistilla ja maulla luoma muinaisten
ja harvinaisten esineiden yksityiskokoelma.
Alussa maikiisi keskitti kokoojaintonsa
antiikkiin (terrakottia, reliefejä y. m.), mutta ulotti
sen sittemmin vähitellen käsittämään myöskin
keski- ja renesanssiaikaisia esineitä, kuten
majo-likoita, tauluja, veistoksia, huonekaluja y. m.
Olosuhteiden pakottamana maikiisi Campana myi
kokoelmansa 4,200,000 frangista Ranskan
valtiolle. Louvressa se muodosti „Napoleon 111:n
museon" aina keisarivallan loppuun sa?kka.
Sittemmin kokoelman huomattavimmat kappaleet
hajaantuivat Louvre-museon eri osastoihin,
toiset muutamiin Ranskan maaseutumuseoihin.
[„Catalogue des tabkaux, des sculptures de la
renaissance et des majoliques du Musee
Napoleon III" (1862).] U-o M.

Campbell [kämbdl], Alexander (1788-

1866), „disciples of Christ" („Kristuksen
opetuslapset") nimisen kirkkokunnan perustaja. C.,
joka oli syntynyt Irlannissa, tuli Yhdysvaltoihin
1809. Kun ei mikään olemassaoleva kirkkokunta
häntä tyydyttänyt, perusti hän oman
kirkkokunnan, joka omaksui yllämainitun nimen.
Pääkohdat lahkokunnan opissa ovat: 1) P. Henki
ei vaikuta välittömästi, vaan ainoastaan sanan
kautta; 2) uusi syntyminen tulee täydelliseksi
vasta veteen upottamisen kautta; 3) kasteessa
pestään synnit pois. V. 1826 C. julkaisi oman
raamatunkäännöksen ja 1827 kirkkokunta
järjestyi. V. 1908 kuului kirkkokuntaan 11,307
seurakuntaa ja 1,285,123 ehtoollisellakäviiää.

E. K-a.

Campbell [kämbjl], Reginald John (s.

1867), englantilainen kongregatsionalistinen pappi,

v:sta 1903 saarnaajana Lontoon City Templessä,
jossa kuulijoina on etupäässä sivistyneitä.
Pääteos: „The new theology" (1907). ’ E. K-a.

♦Canalejas y Mendez, J o s é, tuli 1910
pääministeriksi ja kävi ankaraa „kulttuuritaistelua"
katolista kirkkoa vastaan hankkien
ei-katoli-sillekin tunnustuksellisia oikeuksia; kuoli marrask.
1912 salamurhaajan ampumana.

• Canberra ks. Y a s s-C a n b e r r a, X Os.

Caneelli/"-///s£’-y (lat., = aitaus), parru-1.
puomi-kaide, erittäinkin tuomareille varatun tilan ja
yleisön välinen rintanoja pakanallisessa
tuomio-basilikassa; vanhoissa kirkoissa kuoriaitaus, jeka
muinaiskristillisellä ajalla sulki molemmat
am-bonit (esim. S. Clemente Roomassa), myöhemmin
saarnatuolin. C:t olivat tähän aikaan
säännöllisesti kivestä ja lävistettyä työtä. 1200-luvulla
nämä aitaukset enemmän etenevinä sulkivat
piiriinsä kohotetun lavan, jolla oli lukupulpetti
(lectorium) ja tilaa kuorilaulajille.
Renesanssi-aikaan c:ien tilalle tulivat melkoisesti
korotettuina rautaiset ja messinkiset kuoriaitaukset.

U-o N.

Caneroidi, eräs syövän (cancer 1. carcinoma)
muoto, n. s. „sarveissyöpä", jolle ominaista on
sen solujen taipumus sarveutua ja muodostaa
n. s. epitelihelmiä. C. on yleensä lievempi kuin
monet muut syöpämuodot.

Candy-suodatin, Frank Candyn keksimä
vesijohtoveden suodatinlaite, jossa ilma itsetoimisesti
puristetaan veden kautta kulkemaan, jolloin
ilman happi hapettaa vedessä olevan raudan,
tappaapa bakteereitakin j. n. e. Vesi
suodatetaan sitten laskemalla suodatinkerroksen läpi,
jonka ylä- ja alaosassa on hiekkaa ja keskellä
erikoista vulkaanista mineraaliainetta,
„oksidiu-mia". Tämä kestää suodatuksen liukenematta
ja murenematta. Suodattimen puhdistus käy
nopeasti, antamalla veden virrata sen läpi
vastakkaiseen suuntaan, siis alhaalta ylöspäin.

P-o P-o.

♦Cannelin, Knut Leopold. Julkaisuja:
„Kieliopas" (1916), „Vierasperäiset sanat"
(yhdessä Martti Airilan kanssa, 1920).

♦Cannizzaro, S t a n i s 1 a o, kuoli 1910.

♦Canth, Ulrika V i 1 h e 1 m i n a (Minna).
Kootut teokset alkoivat ilmestyä 1918. [Lucina
Hagman, „Minna Canthin elämäkerta" II (1911);
Eliel Aspelin-Haapkylä, „Suomalaisen teatterin
historia" III-IV (1909-10).]

Cantbarus ks. K a n t h a r o s, Täyd.

Cantor, Georg Ferdinand Ludwig
Philip (1845-1918), saks. matemaatikko,
matematiikan professorina Haliessa v:sta 1879. C.
on äärettömien suureiden matematiikalle
erinomaisen tärkeän joukkoteorian perustaja. Tästä
teoriasta hän on m. m. kirjoittanut teoksen:
„Grundlagen einer allgemeinen
Mannigfaltigkeitslehre" (1883). U. S:n.

♦Cantor, Moritz (s. 1829), saks.
matemaatikko, nimitettiin 1863 matematiikan ylim.
professoriksi Heidelbergiin ja 1877 saman yliopiston
kunniaprofessoriksi. C. on pääasiallisesti
tutkinut matematiikan historiaa suurella
perusteellisuudella ja itsenäisyydellä. Hän on julkaissut
teokset /.Mathematische Beiträge zum
Cultur-leben der Volker" (1863) ja „Die römischen
Agri-mensoren und ihre Stellung in der Geschichte
der Feldmesskunst" (1875)/ Sittemmin C. ryh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:54:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/11/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free