Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Campagnola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
191
Cape Ann—Carrel
192
tyi muiden matemaatikkojen avustamana
toimittamaan suurenmoista matematiikan historian
kokonaisesitystä, johon hän suurella huolella ja
asiantuntemuksella on kerännyt uusimpien
tutkimuksien tulokset tällä alalla, niitä melkoisesti
laajentaen. Julkaisu 011 ilmestynyt nimellä
„Vorlesungen tiber die Geschichte der Mathematik",
josta neljä osaa on ilmestynyt. U. S:n.
Cape Ann [keip än] (,,K i i p i n niemi"),
niemi Yndysvalloissa, Massachusettsin
koillisosassa, suomalaisen asutuksen pääpaikka tässä
valtiossa. Niemellä on Rockportin ja
Lanes-villen pienet kaupungit sekä Pigeon Couen ja
Bay Kiewin kauppalat, joissa kaikissa on
runsaasti suomalaisia, erityisesti myöskin
ruotsinkielisiä. Pääammattialana ovat kivityöt.
*Cape Cod. V. 1914 avattiin kanava C. C:n
poikki edistämään Bostonin ja New Yorkin
välistä liikevhteyttä.
Capitonidæ ks. Partalinnut, VII Os.
Cappa ks. Kappa, Täyd.
Cappelen [ka-], Herman August
(1827-52), norj. maisemamaalari, sai ylioppilaaksi
tultuaan 1845 ohjausta piirustuksessa Gudelta
Kris-tiaaniassa ja matkusti sitten seur. v. yhdessä tämän
kanssa Diisseldorfiin, jossa sai opettajakseen prof.
Schirmerin. Käynti kotimaassa kesällä 1850 teki
hänestä itsenäisen taiteilijan, ja elämänsä kahden
viimeisen vuoden kuluessa hän loi useita
suurisuuntaisia romanttisia maisemia Norjasta.
Sellaisia ovat „Metsälampi", „Metsämaisema",
„Kuoleva aarniometsä" (Kristiaanian taidemuseossa)
sekä „Syysaamu". Hänen naturalistisen raikkaat,
värikäsittelyltään ansiokkaat
ulkoilmatutkiel-mansa osoittavat, että C:stä oli kehittymässä yksi
Norjan etevimpiä ja omintakeisimpia taiteilijoita,
kun ennenaikainen kuolema teki toiveet tyhjiksi.
- F. L.
♦Cappeller, Johann Wilhelm Karl.
Uudempia julkaisuja: „Kälidäsa’s C^akuntalä.
Kürzere Tekstform mit kritischen und
erläuternden Anmerkungen" (1909), „Bhcäravi’s Poem
Kirätarjumya" (käännös selityksineen, 1912),
„Bälamagha. Mägha’s Sisupälavadha im
Auszuge" (1915). Y. W.
Caprarola [-rö’-], it. kauppala, Rooman
provinssissa 12 km Viterbosta kaakkoon, Cimini’n
vuoristossa, lågo di Vicon rannalla, 5,538 as.
(1901). Kuuluisa C:n linna, Farneseja
varten rakennettu, Vignolan päätyö (1547-59), on
pohjaltaan 5-kolkkainen. pyöreine
kulmabastio-neineen, sisällä 2-kertainen arkadipihamaa.
Sisustaa koristavat Zuccaro-veljesten maalaukset.
Nykyään sen omistavat Napoli’n Frans II:n
perilliset. [Schöner, „Das Farneseschloss im
Cimi-nischen Walde" (1886).] U-o N.
Carbon [kabdn], hiilikaivantopaikka
Yhdysvalloissa, Wyomingin valtiossa, pacificradan
varrella. V:sta 1879 on C:ssa ollut huomattavassa
määrin suomalaisia. Af. E. H.
Carbonado, hiilikaivantopaikka Yhdysvalloissa,
Washingtonin valtiossa Rainier-vuoren juurella.
C. on länsivaltioiden huomattavimpia
suomalaisten asumaseutuja. M. E. H.
Carboraattori ks. K a r b o r a a 11 o r i, IV Os.
♦Carcharias, ks. Sini h ai, VIII Os.
♦Cardiff. Suomen merimieslähetyksen työ
aloitettiin täällä ja lähetystyöntekijä lähetettiin
1916. Oma kirkko seur. v. T. W-ri.
Carnot’n kiertokulku.
♦Carnegie, Andrew, kuoli 1919.
Carnot’n kiertokulku on yhdistetty
adiabaatti-sista (ks. t. I Os.) ja isotermisistä (ks. t. Täyd.)
tilannemuutoksista. — Kaasun lämpötilan ja
tilavuuden vaihtelut aiheuttavat mekaanisen työn
suoritusta tai menetystä. Työtä voidaan
aikaansaada, kuten Carnot on toteennäyttänyt, vain
sillä tavoin, että lämpöä siirtyy lämpöisemmästä
kappaleesta kylmempään. Esim. höyrykoneen
höyryllä on korkean lämpötilansa nojalla kyky
voimakkaasti laajeta ja työntää edestään mäntä,
siis kyky suorittaa työtä, mutta samalla sen
lämpötila vastaavasti alenee. C. k:ssa ajatellaan
lämpöenergian muuttuminen mekaaniseksi työksi
toimivan kaasun välityksellä tapahtuvan neljässä
vaiheessa seuraavalla
tavalla: 1) Kaasua
puristetaan ensin kokoon
adia-baattisesti niin, että sen
lämpötila kohoaa esim.
tjistä /2:een. Lämpöä ei
saa johtua kaasuun, eikä
siitä pois. 2) Kaasu saa
laajeta isotermisesti
vakinaisessa lämpötilassa f2.
Jotta sen lämpötila ei
alenisi, on siihen johdettava
lämpöä jostakin
lämmönlähteestä. 3) Nyt saa kaasu adiabaattisesti laajeta
niin paljon, että sen lämpötila jälleen alenee f^een.
4) Kaasu saa puristua kokoon isotermisesti
vakinaisessa lämpötilassa tv Puristuslämpö siirtyy
johonkin lauhduttajaan. — Suoritetun työn suuruus
ei riipu lämpöä kuljettavan kappaleen laadusta.
C. k. voi tapahtua vastakkaisessa
järjestyksessäkin, se on siis n. s. r e v e r s i b e I i- 1. k ä ä
n-teisprosessi. — C. k:ua esitetään
graafisesti kuten kuva näyttää. Abskissat (ks. K o’ o
r-d i n a a 11 i, IV Ös.) esittävät tilavuuksia ja
ordinaatat vastaavia paineita. Ensimäistä
adia-baattista vaihetta esittää viiva DA, toista
iso-termistä vaihetta viiva AB, kolmatta
adiabaat-tista vaihetta käyrä BC sekä neljättä
isoter-mistä vaihetta käyrä CD. Kiertokulku alkaa
sitten samalla tavalla uudestaan. Höyry- ja
polttomoottorit piirtävät tämän n. s. i n d i k a a
t-tori diagrammi n (ks. Indikaattori,
III Os.) automaattisesti. Käyrien rajoittama
pinta ilmaisee suoritetun työn suuruuden.
Hyödyllinen teho (ks. t. IX Os.) on mahdollisimman
suuri C. k:ssa saadussa diagrammissa. U. S:n.
♦Carol I, Romaanian kuningas, kuoli 1914.
Carrel [kare’l], Alexis (s. 1873), alkuaan
ransk. lääkäri, New Yorkin Rockefeller-opiston
professori, on nykyajan tunnetuimpia
kokeellisen kirurgian tutkijoita. Hänen uraa uurtava
keksintönsä on menettelytapa verisuonien
yhdistämiseksi toisiinsa (1903). Tämä tapahtuu siten,
että verisuonen päät varustetaan
kiinnipitorih-moilla, vastaavat osat vedetään vierekkäin ja
neulotaan ohuella parafinoidulla pumpulilangalla;
tuloksena on verenkierron pysyvä säilyminen.
Keksintö on käytettävissä valtimoiden
vioittu-missa ja eräissä muissa tautitiloissa. C:n
eläinkokeet koskevat varsinkin kudosten elävinä
säilyttämistä, elinten ja kokonaisten ruumiinosien
siirtoa, yleensä käyttämällä hyödyksi
suonen-ompelemista. Maailmansodan aikana on C.
toiminut Ranskassa hoitaen menestyksellisesti so-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
