Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ehrhardt-putket ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241
Ehrhardt-put ket—Eisner
242
11), ,,Die Familie in ihrer Bedeutung für das
Volksleben" (1916), ,,Alte und Junge über
Deutschlands Gegenwart und Zukunft" (1917).
Julkaisee vista 1907 sarjateosta „Landarbeit und
Kleinbesitz".
Ehrhardt-putket [erhört-] ovat saumattomia
putkia, joiia valmistetaan siten, että
neliskulmainen hehkuva rauta- tai teräskappale pannaan
liereään muottiin (matriisiin) ja siihen työnnetään
nestepaineella pitkä tuurna melkein läpi; muotin
pohjassa oleva ahtaampi aukko aukaistaan ja
tuurnaa työnnetään edelleen, jolloin muotissa
syntynyt paksuseinäinen putki ohenee. Muotin
takana on edelleen yhä ahtaampia reikiä, joiden
läpi tuuma putkineen työntyy, joten putki näin
samaa tietä ohenee kyllin ohueksi. — E:ia
sanotaan käytännössä „eheänä vedetyiksi". P-o P-o.
Elirle [erb], Franz (s. 1845), saks.
kirkko-historioitsija ja kirjastomies. V. 1861 E. meni
jesuiittain munkkikuntaan. Hänen teoksensa
„Historia bibliothecæ romanorum pontificum tum
bonifatiaræ tum avenionensis" (1890) tuotti
hänelle paikan Vatikaanin kirjaston
johtokunnassa; tuli tämän kirjaston prefektiksi 1895.
Muita julkaisuja: „Zur Geschichte des
Armenwesens" (1881), yhdessä H. Deniflen kanssa
„Archiv für Litteratur- und Kirchengeschichte
des Mittelalters" (1885-93).
♦Ehrlich, Paul, kuoli 1915.
♦Ehrnrooth, G u s t a f Robert, kuoli 1911.
♦Ehrnrooth, J o h a n Kasimir, kuoli 1913.
Ehrnrooth, Leo (s. 1877), sosiaalipolitikko;
tuli lakitiet. tohtoriksi 1906, ollut 1904-05
Helsingin kaupungin työväenasiainlautakunnan
sihteerinä, 1904-05 ja 1905-06 sääty valtiopäivillä
aateliston jäsenenä, v:sta 1907 kahdesti valittuna
yksikamarisen eduskunnan jäsenenä; toiminut
m. m. Suomen metalliteollisuustyönantajaliiton
asiamiehenä; Suomen kunnallisen keskustoimiston
johtajana 1912-17. Venäjän vallankumouksen
puhjettua maalisk. 1917 E. tuli kauppa- ja
teol-iisuustoimituskunnan päälliköksi, josta toimesta
luopui marrask. sam. v.; lähetystöneuvoksena
Berliinissä 1918. Keväällä 1919 hän oli jonkun
aikaa väliaikaisena ulkoasiainministerinä,
maalisk.-elok. 1920 kauppa- ja teollisuusministerinä, v:sta
1918 Suomen paperiteollisuuden keskustoimiston
johtaja. Julkaissut m. m.: „Arbetsreglementena
och deras rättsliga regiering" (1906), „Suomen
kunnallispolitiikkaa" (1915).
Ehrström [er-], Eric Otto Woldemar
(s. 1881), suom. taideteollisuudenharjoittaja,
harjoitteli ensin taiteellisia opintoja Helsingissä ja
opiskeli sitten Ruovedellä Akseli Gallén-Kallelan
johdolla, joka ohjasi hänet taideteollisuuden
alalle. V. 1901 hän lähti Pariisiin, missä
työskenteli hienotaeseppä Legrandin työpajassa
oppiakseen metallin taiteellista käsittelyä. Vv.
1905-06 hän teki opintomatkan Italiaan ja
Pariisiin ja on sen jälkeen työskennellyt kotimaassa.
Taiteellisten metalli- ja emaljitöiden alalla E.
on kieltämättä etevin meikäläisistä
taidcteolli-suudenharjoittajista; hänen suuremmista töistään
mainittakoon Kansallismuseon, Pohjoismaiden
osakepankin ja henkivakuutus-o.-y. Suomen
talojen pakotetut vaskiset pääovet. Myöskin
pie-noistaideteollisuuden, varsinkin naisten korujen,
sormusten, rintasolkien y. m. s. alalla hän on
vaikuttanut makua kehittävästi. Hänen emalji-
töistään on m. m. suurehko kuvalaatta „Uhri"
Antellin kokoelmissa taideteollisuusmuseossa.
F. L.
Eichhorn [äihh-], H ermann von
(1848-1918), saks. sotapäällikkö; tuli upseeriksi 1866;
oli mukana vv. 1866 ja 1870-71 sodissa; tuli
komentavaksi kenraaliksi 1904, seur. v.
jalkaväenkenraaliksi. Suurvaltain sodan puhjettua
hän elok. 1914 johti Hindenburgin armeian
pohjoista sivustaa Masurin järvien taistelussa.
Talvella 1915-16 hän taisteli Kuurinmaalla; tuli
1917 sotamarsalkaksi. Huhtik. 1918 hän sai
johdettavakseen sen retkikunnan, jonka Saksa
lähetti Ukrainaan turvaamaan tämän maan
itsenäisyyttä; heinäk. 1918 hänet murhasi Kiovassa
ven. sosialistivallankumouksellinen.
Eikonogeeni, kern, nimi natrium-amido-
J-naf-tolimonosulfaatti, yhdistys, jota yleisesti
käytetään nopeana ja „pehmeästi" vaikuttavana
kehittäjänä valokuvauksessa. E. on valkoista
kiteistä pulveria, joka vaikeasti liukenee kylmään
veteen, helposti alkoholiin.
Eiuein/äindin], K a r 1 von (s. 1853), saks.
kenraali; meni sotapalvelukseen v:n 1870 sodan
alkaessa, oli 1903-09 Preussin sotaministerinä,
tuli 1907 ratsuväenkenraaliksi, 1909
armeiakunnan päälliköksi, syysk. 1914 3:nnen armeian
päällikkönä Champagnen rintamaosalla.
Einstein [äinstäin], Albert (s. 1879),
saks.-sveits. teoreettinen fyysikko, juutal.
syntyperää, fil. toht. 1905, ylimääräinen professori
Ziirichissä 1909, Praagin saks. yliopiston
professori 1911; toimittuaan välillä Ziirichissä
poly-teknikumin professorina E. kutsuttiin Keisari
Wilhelmin laitokseen Berliinin Dahlemiin 1914.
E-n tutkimukset, joilla on käänteentekevä
merkitys teoreettisen fysiikan alalla, todistavat
nerokkuutta, joka on kyennyt näkemään totuuden
siellä, missä muut eivät ole keksineet sitä hakea.
Hänen tärkein luomansa on relativiteettiteoria
(ks. t. Tävd.) ja siihen perustuva
gravitatsioni-teoria. Mainehikkaat ovat myös kokeet, joilla
hän osoitti Ampèren molekylivirtaukset raudassa.
Tärktimmät julkaisut: „Zur Elektrodynamik
bewegter Körper" (Annale der Physik, Bd. 17,
1905), „Entwurf einer verallgemeinerten
Relativitätstheorie und einer Theorie der Gravitation"
(Zeitschr. f. Math. u. Pliys., Bd. 62, 1913), „Die
Feldgleichungen der Gravitation" (Sitzungsber.
d. Preuss. Akad. d. Wissensch., 1915), „Die
Grundlage der allgemeinen Relativitätstheorie’’
(Annalen d. Phys., Bd. 49, 1916). G. N-m.
Eisler [äisbr], Rudolf (s. 1873), itäv.
sosiologi, Wienin sosiologisen seuran sihteeri. Teoksia:
„Katechismus der Soziologie" (1903),
„Allgemeine Kulturgeschichte" (1904), „Geschichte der
Wissenschaften" (1906), „Geschichte des
Monismus" (1909). Julkaisee v:sta 1908 sarjaa
„Philosophisch-soziologische Bücherei".
Eisner [äismr], Kurt (1867-1919), saks.
sosialisti, juutal. sukuperää, alkuperäinen nimi
Kosmanowski; tuli syksyllä 1918 Saksassa
tapahtuneen vallankumouksen jälkeen Baierin
pääministeriksi. E., joka kuului
riippumattomiin sosialisteihin, koetti erottaa Baierin muusta
Saksasta, minkä vuoksi hänen toimintansa
herätti suurta suuttumusta; murhattiin helmik.
1919 Münchenissä. E. oli aikaisemmin tullut
tunnetuksi sanomalehtimiehenä ja kirjailijana.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
