Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eduskunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
239
Egypti-Elbenberg
240
maisessa tapauksessa merkitykseen liittyy
eetil-listä paheksumista. Z. C.
♦Egypti. 12,750,918 as. (1917). — H i s t o r i a.
Englannin valta on edelleen lujittunut E:ssä.
Englantilaiset ovat panneet toimeen suuren
muutoksen E:n kansantaloudessa. Kun E:ssä
viljelty puuvilla on laadultaan erittäin hyvää, ovat
he yhä suuremmassa määrässä vähentäneet
veh-nänviljelystä, niin että E:n täytyy ostaa runsaasti
elintarpeita muualta; jo 1910 oli likimain neljäs
osa koko viljelysalasta varattu puuvillan
viljelykselle. Maan opetuslaitoksen ovat
englantilaiset laiminlyöneet. Nuorturkkilaisten
toimeenpaneman vallankumouksen jälkeen alkoi maan
vähälukuinen sivistynyt luokka entistä
kiivaammin vaatia reformeja ja pyrkiä kansalliseen
itsenäisyyteen. V:een 1907 oli nuoregyptiläisen
liikkeen johtajana Mustafa Kåmil, hänen kuoltuaan
Muhammed Bey Farid ja Abdel-Asis Sauis.
Cro-merin jälkeen johti maan asioita Englannin
ken-raalikonsulina 1907-11 Sir Eldon Gorst, joka
ryhtyi kuristamaan kansallista sanomalehdistöä.
Turhaan egyptiläiset vaativat vapaata
valtiosääntöä. V. 1913 julkaistiin kyllä laki
eräänlaisen osaksi hallituksen nimittämistä, osaksi
kansan valitsemista jäsenistä muodostettavan
lakiasäätävän neuvoston kokoon kutsumisesta, mutta
sen tehtävä rajoitettiin lausuntojen antamiseen
uusista lakiehdotuksista. Vv. 1911-14 oli
ken-raalikonsulina lordi Kitchener, joka kyllä edisti
maan taloudellista vaurastumista, mutta samalla
piti sitä kovan valtiollisen painostuksen alaisena.
Suurvaltain sodan sytyttyä Englanti ilmoitti
E:n liittyneen keskusvaltani vihollisiin; kediivi
Abbas Hilmin hallitusvalta julistettiin
toistaiseksi lakkautetuksi ja asiain johto siirrettiin
kenraali Maxwellin käsiin. Kediivi, joka silloin
oleskeli Konstantinopolissa, sai käskyn poistua
sieltä, mutta kieltäytyi noudattamasta sitä. Kun
sitten Turkki lokak. 1914 liittyi keskusvaltoihin,
julisti Englanti Turkin esivaltiuden Egyptissä
päättyneeksi, erotti lopullisesti jouluk. sam. v.
kediivi Abbas Hilrnin ja asetti hänen sijallensa
hänen sukulaisensa Hussein Kiamilin (sulttaanin
nimisenä). Samalla E. muutettiin Englannin
suojelusvaltioksi. Lokak. 1917 kuoli sulttaani
Hussein Kiamil, ja hänen seuraajakseen asetettiin
hänen veljensä Ahmed Fuad. Yhä edelleen oli
egyptiläisten tyytymättömyys Englannin
ylivaltaan suuri. V. 1920 Englanti muodollisesti
tunnusti E:n itsenäisyyden. Mitä tämä tunnustus
todellisuudessa merkitsee, siitä ei tätä
kirjoitettaessa vielä ole tietoa. J. F.
♦Ehdollinen tuomio. Ehdolliset
rangaistus-tuomiot on nyttemmin otettu Suomessakin
käytäntöön kesäk. 20 p:nä 1918 annetulla lailla.
Sen mukaan voi tuomioistuin, tuomitessaan
jonkun vapausrangaistukseen enintään yhdeksi
vuodeksi tai sakkoon, määrätä, että yleistä lajia
olevan rangaistuksen täytäntöönpano on
lykkäytyvä tuomioistuimen määräämän koetusajan,
vähintään kaksi ja enintään viisi vuotta, ja että
tuomitun käytöksestä sinä aikana jää riippumaan,
onko rangaistus täytäntöönpantava. Ehdollinen
rangaistustuomio tulee kysymykseen, jos
rikoksentekijän aikaisempaan elämään sekä rikoksen
vaikuttimiin ja sen teossa ilmaantuneisiin
asianhaaroihin nähden voidaan olettaa, että hän ottaa
ojentuakseen, vaikka rangaistusta ei pantaisi-
kaan täytäntöön. Tällöin on myös otettava
huomioon rikoksentekijän käytös tekonsa jälkeen
ja erittäin hänen auliutensa kykynsä mukaan
korvata sen kautta aikaansaamansa vahinko.
Kuitenkaan ei ehdollista rangaistustuomiota saa
käyttää, jos syytetty rikosta lähinnä kymmenen
vuoden kuluessa on tuomittu kuritushuoneeseen
tai pitemmäksi ajaksi kuin kuudeksi
kuukaudeksi vankeuteen tahi samana aikana on
kärsinyt aikaisemmasta rikoksesta tällaista
vapausrangaistusta, eikä myöskään virkarikoksista. Jos
ehdollisella rangaistustuomiolla tuomittu ei ole,
sen mukaan kuin kysymyksessä olevassa laissa
lähemmin säädetään, ennen koetusajan
päättymistä menettänyt oikeuttaan rangaistuksen
lyk-käytymiseen, on rangaistus rauennut. Jos hänet
oli tuomittu kansalaisluottamuksen menettäneeksi
tai olemaan todistajaksi kelpaamattomana,
lakkaa tämäkin seuraamus. — Erityisellä,
mainittuna kesäk. 20 p:nä 1918 annetulla lailla
säädettiin, poikkeukseksi edellämainitusta laista, että,
jos joku julistetaan syypääksi rangaistavaan
tekoon, johon sisältyy myötävaikutus v. 1918
laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan nostettuun
kapinaan, ehdollista rangaistustuomiota saatiin
sellaiseen rikokseen nähden käyttää, jos rikos oli
tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa ja
rikollista ei tuomittu kovempaan yleistä lajia
olevaan rangaistukseen kuin kolmeksi vuodeksi
kuritushuoneeseen. O. K:nen.
♦Ehdonalainen vapaus. Paljoa laajemmassa
mitassa kuin muihin vankeihin nähden on e:een
v:een laskemista sovellutettu niihin
henkilöihin nähden, jotka valtiorikosoikeudet ovat
tuominneet osallisuudesta 1918 puhjenneeseen
kapinaan. Niinpä jo heinäk. 16 p:nä 1918
valtiorikosoikeuksien tuomitsemain
rangaistusten täytäntöönpanosta annetussa laissa
säädettiin, että sellaisesta rikoksesta tuomittu vanki,
joka oli kärsinyt puolet rangaistusajastaan,
kuitenkin vähintään vuoden tai elinkaudeksi
tuomittu vähintään kahdeksan vuotta, voitiin
rangaistuksen loppuajaksi asettaa valvonnan
alaiseksi vankeuslaitoksen ulkopuolelle, niinkuin siitä
erittäin säädettiin. Ja sittemmin on e:een v:een
laskemista neljä kertaa laajennettu, viimeksi
tammikuun 30 p:nä 1920 annetulla lailla sekä
samana päivänä sanotun lain soveltamisesta
annetulla hallinnollisella asetuksella. Tämän lain
mukaan oli ensiksikin e:een v:een heti laskettava
ne henkilöt, joiden rangaistuksia valtionhoitajan
kesäkuun 19 p:nä 1919 antamalla
armahduspää-töksellä oli lievennetty ilman että heitä oli e:een
v:een laskettu. Edelleen oli e:een v:een päästettävä
ne valtiorikosoikeuksien tuomitsemat henkilöt, joita
ei oltu tuomittu murhasta, taposta, murhapoltosta,
yksityiseksi hyödyksi tehdystä ryöstöstä,
kiristyksestä, varkaudesta taikka varastetun tavaran
kätkemisestä taikka yllyttämisestä, avunannosta
tahi rangaistavasta yrityksestä näihin rikoksiin,
tai jotka eivät olleet kapinan johtajia taikka
eivät olleet rangaistukseen tuomittuina
rangaistuslaitoksesta karanneet ja maasta poistuneet.
Laissa ja sen soveltamisesta annetussa
asetuksessa on myös lähempiä määräyksiä siitä,
minkälaisia henkilöitä on pidettävä kapinan johtajina.
O. K:nen.
♦Ehrenberg, Richard. Uudempia teoksia:
„Gegen den Kathedersozialismus" (I-III, 1909-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
