Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Eridu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265
Eridu—Eros
206
Eridu ks. Abu S a li r e i n, I Os.
Erikoisjoukot, erikoisaseilla varustetut ja
erikoistehtäviä suorittavat joukot, kuten
konekivää-riosastot, miinanheittäjäosastot, tankki-osastot,
syöksyjoukot.
Eriksen [e-], Alfred (s. 1864), norj. pappi ja
sosiaalipolitikko, vista 1910 pappina
Kristiaa-niassa. V. 1902 E. perusti Tromsan anitin
työväenyhdistyksen ja julkaisi 1902-11 sosialistista
lehteä „Nordlys"; oli 1903-12 edustajana
suur-käräjillä, missä pian tuli sosialistien ryhmän
johtajaksi, mutta oli liian itsenäinen voidakseen
kauan pysyä tässä asemassa; 1912 hän
erotettiin-kin puolueesta.
Eriksnäs, 1 manttaalin suuruinen allodisäteri
Sipoon pitäjässä lähellä Sipoonjoen suuta, n. 18 km
Nickbyn asemalta Porvoon radalta. Kuuluttuaan
1500-luvulla eversti Niilo Olavinpojalle se 1605
joutui Wittenberg-suvulle. On myöhemmin ollut
Nordenberg- (aatel. Nordenskiöld-) suvun hallussa.
Nykyinen (1921) omistaja C. Enckell.
Eriksson [c-], Jakob (s. 1848), ruots.
sienien-tutkija ja kasvipatologi, fil. tolit. ja
kasvitieteen dosentti Lundissa 1874,
maanviljelysakate-inian koekentän kasvitieteilijä 1885, 1906-14
Ruotsin maanviljelysakatemian alaisen
maataloudellisen koelaitoksen kasvitieteellisen osaston
johtaja. Tehnyt perustavaa laatua olevia
tutkimuksia viljalajien eri muodoista sekä ennen
kaikkea näillä loisivista ruostesienistä.
Monivuotiset tutkimuksensa E. on koonnut
julkaisuihin ,,Die Getreideroste" (1896), ,,Hvad är
sädesrost och hvad kan göras mot densamma?"
(1896), ,;Sur Porigine et la propagation de la
rouille des céréales par la semence" (1900-01),
,,Über das vegetative Leben der
Getreiderostpilze" (Vet.-akad. handl. 37-39, 1904-05),
,,Über die Spezialisierung des
Getreideschwarzrostes in Schweden und in anderen Ländern"
(1902 ja 1918); eksikkaattiteos „Fungi
para-sitici scandinavici exsiccati" (10 kokoelmavihkoa,
500 numeroa, 1882-95). Suurta huomiota mutta
ei yleistä hyväksymistä mykologipiireissä herätti
Ein mykoplasmahypoteesi, jonka mukaan
ruostesieni ajoittain viettää latenttia elämää
isäntäkasvin soluissa, missä sen alkulima esiintyy
sekoittuneena isäntäkasvin alkulimaan n. s.
my-koplasmana; ruostetäplien esiintyminen
riippuisi siitä, että sieni siirtyy
mvkoplasma-asteel-tansa itsenäisesti eläväksi sieneksi (,,Über die
Mykoplasmatheorie, ihre Geschichte und ihren
Tagesstand", -1910 ja seur.). Oppikirja
„Landt-bruksväxternas svampsjukdomar" (1910).
*Eriophyes ks. myös Luumupunkki,
Päärynäpunkki,Viinimarjapunkki,
Täyd.
Erisnimi ks. Propri, VII Os.
Eriu [t-] I. Erin, Irlannin vanha
kelttiläinen nimi.
*Erkko. 1. Inhana Henrik E. Kootut
teokset I-IV ilmestyivät vv. 1907-12. [K.
Kivialho, ,, f. H. Erkko vhteiskunnallisena
runoilijana" (1916).]
2. Eero E., tuli jouluk. 1918
sosiaaliministeriksi, huhtik. 1919 kulkulaitosten ja yleisten
töiden ministeriksi, elok. sain. v. kauppa- ja
teollisuusministeriksi; luopui maalisk. 1920
siirtyen takaisin „Helsingin Sanomain"
päätoimittajaksi.
Erlangeniu koulukunta on tärkeä ilmenemys
siitä uudestaan heränneestä uskonnollisesta ja
kirkollisesta elämästä, joka Saksan ja varsinkin
Baierin luterilaisessa kirkossa syntyi
ratsionalis-min kukistumisen jälkeen 1820- ja 1830-luvuilla.
Sen keskipisteenä oli Erlangenin yliopisto, jonka
teologisessa tiedekunnassa 19:nnellä vuosis.
vaikuttivat «niehet sellaiset kuin Frank, Hofmann,
Thomasius ja Zezschwitz (ks. n., II, III, IX ja
X Os.). Nämä jumaluusoppineet olivat kaikki
luterilaisen tunnustuksen kannalla, mutta hei
dän periaatteenansa oli „opettaa vanhaa totuutta
uudella tavalla". He eivät tyytyneet
esittämään oppinsa tueksi raamatunlauseita, vaan
vetosivat kristilliseen kokemukseen ja johtivat
oppi-rakennuksensa jostakin kokemuksen takaamasta
perustotuudesta (esim. vanhurskauttamisesta tai
uudestasyntymisestä). Jäykästi puhdasoppiselta
taholta heitä syytettiin vahingollisesta
„subjektivismista", mutta kieltämätöntä on, että he siten
ovat nostaneet kirkollisen jumaluusopin
korkeammalle tieteelliselle tasolle. Uskonopin sisältöön
nähden he yleensä pysyivät vanhoillisella kannalla.
[Hans Pöhimann, „Die Erlanger Theologie. Ihre
Geschichte und ihre Bedeutung" (1907).] F. K-a.
Erler. 1. Fritz E. (s. 1868), saks.
taidemaalari, on saanut taiteellisen kasvatuksensa
pääasiallisesti Pariisissa, jossa varsinkin Besnard on
häneen huomattavasti vaikuttanut. Hän
edustaa nykyajan saks. taiteessa etusijassa koristeellista
ja myöskin monumenttaalista maalausta,
sivel-len mehevät värinsä leveinä pintoina ja
rajoittaen ne tummilla ääriviivoilla. Hän on
koristanut seinämaalauksilla joukon yksityisiä
huviloita, hotelleja, mutta myöskin Hannoverin
raatihuoneen, sekä maalannut eteviä muotokuvia.
Niinikään hän on käyttänyt dekoratiivista
kykyään plakaattien ja taideteollisuusmalUen sekä
näyttämökoristeiden alalla. V. 1915
julkaistiin jäljennöksinä kokoelma hänen
länsirintamalla vesiväreillä maalaamiaan sotakuvia.
— 2. E r i c h E. (s. 1870), taiteilijanimeltänsä
E.-S a m a d e n, taidemaalari, edellisen veli, on
maalannut etupäässä temperaväreillä
vuoristomaisemia Samadenista Engadinista. Niissä
huomaa selvästi Segantini’n vaikutusta. Kuten
veljensä on hänkin kuvannut maailmansotaa
syövytyssarjassaan „Sota". Molemmat
kuuluvat miuieheniläiseen taiteilijaryhmään „Scholle".
F. L.
Ernoliitti on sarveismainen, keinotekoinen tuote,
jota valmistetaan hiivasta ja formaldehydistä.
Sen voi kuumassa puristaa halutun muotoiseksi
esineeksi ja muovailla teräaseilla. Eista
valmistetaan nappeja, kädensijoja, työkalujen varsia,
sähköteknillisiä esineitä, kuvalaattoja y. m. .
H. R-r.
Eros, lähinnä aurinkoa kiertävä pikkuplaneetti,
keksitty 1898. Ein keskietäisyys auringosta on
1,46 maanradan sädettä eli hiukan pienempi kuin
Marsin, mutta kun sen rata on hyvin soikea, voi
se suotuisissa tapauksissa (1894, 1931) tulla n.
22 milj. kmin etäisyyteen maasta ja näkyy silloin
paljain silmin. Tähden ollessa näin lähellä maata
voidaan sen etäisyys ja sen kautta auringon
etäisyys maasta määrätä suurella tarkkuudella. E.
on myös siinä suhteessa merkillinen, että sen
valovoimassa tapahtuu lyhytjaksoisia vaihteluja, joiden
syytä ei vielä varmuudella tunneta. V. V:lä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
