Tietosanakirja / 11. Täydennysosa / 295-296 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Formoli ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

295

Foulilée—Frantz

296

laisesta kuvastimesta kohtaa ilmattomassa
lasisäiliössä olevan, kaksi telefonia ja galvaanisen
pariston sisältävään johtoon kytketyn
seleenisolun (kuva, 2). Tämän johtokyvyn melkoinen
lisääntyminen vahvemmassa valossa ja
heikentyminen himmeämmässä valossa herättää sen
johdossa kulkevan virran voimakkuuden
vaihteluja, jotka vuorostaan herättävät telefonissa
morsemerkkejä vastaavia ääniä. Jos
lähettäjässä käytetään virrankatkaisijan sijasta
mikrofonia, niin voidaan tällaisella laitteella välittää
puheluja kymmenkunnan kilometrin päähän. U. S:n.

* Fouillée, Alfred Jules Emile; julkaisi
vielä: „Les éléments sociologiques de la morale”
(1905), „La morale des idées-forces” (1908),
„Le socialisme et la sociologie réformistev (1909),
„La démocratie politique et sociale en France”
(1910), „La pensée et les nouvelles ecoles
anti-intellectualistes” (1911). Kuoli 1912. A. Gr.

* Fournier, August. Uudempia julkaisuja:
„Napoleon I” (3:s pain. 1913), „Heute und vor
hundert Jahren” (1914), „Oesterreich-Ungarns
Neubau unter Franz Joseph” (1917), „Londoner
Praeludien zum Wiener Kongress” (1918) ja
„Die Pariser Friedenskonferenz von 1814” (1919).

Fox-tulitorvi [foks-], aaltolevyinen
höyrykattilan tulitorvi, jossa aallot ovat yhtä pyöreät
harjalta ja pohjasta (vrt. Morrisonin
tulitorvi, Täyd.).

* Fraktsioni ks. Tislaus, IX Os.

Franche-Comté-taonta [fräs-kott’-]
ahjomelloitustapa (ks. Rauta, VII Os. p. 1577), jonka
mukaan valurautaa melloitetaan takoraudaksi
sellaisessa ahjossa, johon ilma puhalletaan
yhdestä tai kahdesta vastakkaisissa seinissä olevasta
hormista; kun ahjo on pienempi kuin n. s.
saksalaistaonnassa ja sekä ilma että takkirauta
edeltäpäin kuumennetaan menokaasujen lämmöllä, on
F.-C.-t. polttoaineen menekkiin ja raudan
laatuunkin nähden edullisempi kuin saks.
ahjomelloitustapa. Nykyään lancashire-taonta (ks. t.
Täyd.) on yleisempi F.-C.-t:aa. P-o P-o.

François-vaasi, löytäjänsä, kaivertaja A.
François’n (k. 1881) mukaan nimitetty, taidehistoriallisesti arvokas, kuviorikas kreik.
vaasi, jota nyt
säilytetään Firenzen
etruskilaisessa museossa. Se
kaivettiin esille 1845
eräästä haudasta
Chiusi’n luota jaon
n. 80 cm:n
korkuinen mahtava
amfora, kuten
muutkin Etruriasta
löydetyt vaasit
valmistettu Kreikassa, kirjoitusten
mukaan Ergotimoksen työpajassa Ateenassa ja Klitiaksen
maalaama, n. 500-luvun alkupuoliskolla e. Kr.
Vaakasuoriin kuviovyöhykkeisiin jaettuna (alimmassa
vielä sfinksejä ja itämaalaisina eläinaiheina
jalopeuroja, hirviä, sonneja) se mustin kuvioin
vaalealla pohjalla esittää kuvaelmia sellaisia kuin
Kalydonin villikarjun metsästystä, Patrokloksen
peiaisten kilpa-ajoja, jumalien kulkuetta Peleyksen
ja Thetiksen häihin, kentaurien ja lapithien
taistelua, Akhilleusta ja Troilosta, kääpiöiden ja kurkien
taistelua (jalassa) y. m. varhaisemman kreik.
vaasimaalauksen mytologian, Troian sodan ja
sankaritaruston mieliaiheita. Että kreikkalaisilla
rakennuksilla vielä näinkin myöhään oli tasaisia
savikattoja, selviää keskimäisten vyöhykkeiden
megaronista ja Iähdehuoneesta. V. 1900 vimmastuneen
mielipuolen särkemänä f. kaksivuotisen
vaivalloisen korjaustyön jälkeen esiintyy melkeinpä
ennallaan. U-o N.

François-vaasi.

Frank, Adolf (1834-1916), saks. kemisti
ja teollisuusmies, Saksan kaliteollisuuden
perustajia. Kun Stassfurtin abraumsuolakerrokset
(ks. Abraumsuolat, I Os.) oli löydetty,
rvhtvi F. niistä valmistamaan n. s. kalilannoitusaineita, joiden käyttämisen tarpeellisuutta
fosforihapon ja typen rinnalla hän teroitti
maanviljelijöille teettäen kenttäkokeita koti- ja
ulkomailla. V:n 1865 jälkeen F. alkoi
Stassfurtin-suolojen emäliuoksesta valmistaa bromia,
magnesium- ja glaubersuolaa. Keksi myöhemmin
yhdessä Caron kanssa kalkkitypen valmistuksen,
jota ainetta käytetään typpilannoituksena ja
ammoniumsuolojen valmistamiseen. J. A. W.

Frank, Reinhard (s. 1860), saks.
kriminalisti, v:sta 1902 professorina Tübingenissä.
Teoksia: „Natürrecht, geschichtliches Recht
und sociales Recht” (1891), „Freiheitsstrafe,
Deportation und Unschädlichmachung” (1895),
„Die Lehre Lombrosos” (1908). Toimittanut
v:sta 1903 yhdessä G. Roscherin ja H. Schmidtin
kanssa julkaisua „Der Pitaval der Gegenwart”.

Frank-Caro-menettely tarkoittaa voimakaasun
(ks. t. Täyd. ja Polttoaineet, VII Os.
p. 785) valmistamista turpeesta, jolloin
sivutuotteena saadaan ammoniakkia. Raaka-aineena
käytetään turvetta, joka sisältää 45-60 % vettä,
mikä riittää voimakaasun valmistukseen.
Menettely perustuu siihen, että tulistettu, n. 450° C
ilmansekainen vesikaasu aikaansaa turpeessa
olevien typpiyhdistysten hajaantumisen ja
muuttumisen ammoniakiksi, mikä erikoisten laitosten
avulla erotetaan kuumennetusta turpeesta
saadusta kaasuseoksesta. [Bartel, „Torfkraft”;
Hoering, „Moornutzung und Torfverwertung”. P-o P-o.

Frankfurter Zeitung [- -tsäit-], Saksan huomattavimpia sanomalehtiä, per. 1856,
suunnaltaan vapaamielinen; ilmestyy Mainin
Frankfurtissa kolme kertaa päivässä. Sen johtajaksi tuli
1902 Th. Curti, joka 1906 toimitti julkaisun
„Geschichte der F. Z. 1856 bis 1906”.

* Frans Ferdinand (1853-1914), itäv.
arkkiherttua, keisari Frans Josef I:n veljen Karl
Ludwigin poika; tuli isänsä kuoltua 1896
Itävalta-Unkarin kruununperilliseksi. F. F. saavutti
suuren vaikutusvallan ja harrasti varsinkin
sotalaitoksen vahvistamista. Kesäk. 1914 hän ja
hänen puolisonsa saivat Sarajevossa surmansa
salamurhaajan luodeista. Tämä tapaus aiheutti
Itävalta-Unkarin ja Serbian välillä heinäk. sam.
v. sodan, joka tuli olemaan alkuna suurvaltain
sodan syttymiselle. J. F.

* Frans Josef I, Itävallan keisari, Unkarin
kuningas, kuoli 21 p. marrask. 1916.

Frantz, Konstantin (1817-91), saks.
valtiollinen kirjailija. V. 1852 F. tuli Preussin ulkoasiainministeriöön

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>