Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Fraternitas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
297
Kratern itas—Friedl
298
asiainministeriöön ja oli 1853-56
konsulaatti-virkamiehenä Espanjassa, minkä jälkeen antautui
yksinomaan kirjalliseen työhön. Kirjoituksissaan
lian Saksan tulevaisuuteen nähden ajoi sitä
mielipidettä, että tämän maan valtiojärjestyksen tuli
olla federalistinen ja että Saksan samalla tuli
olla keskuksena suurelle keski-eurooppalaiselle
liitolle, joka paitsi Saksaa käsittäisi Hollannin,
Belgian, Itävalta-Unkarin ja Romaanien. Tämä
liitto oli oleva vastapainona Pohjois-Ameriikalle
ja Venäjälle ja suojana militarismia vastaan.
Teoksia: „Die Naturlehre des Staats" (1870),
„Untersuchungen über das europäische
Gleichgewicht" (1859), „Der Föderalismus" (1879),
„Die Weltpolitik" (1883), „Kritik aller Parteien"
(1862), „Das neue Deutschland" (1871), „Der
Untergang der alten Parteien und die Partei
der Zukunft" (1878), „Die deutsche Politik der
Zukunft" (HI, 1899, 1900). J. F.
Fraternitas (lat.) = „veljevs", kilta, ks. t.
IV Os.
♦Frazer, James Georg. Uudempia
julkaisuja: „Ädonis, Attis, Osiris, Studies in the
history of oriental religion" (1906), „Questions
on the customs. beliefs and languages of savages"
(1907).
♦Frech, Fritz, kuoli 1917.
♦Fredrik VIII, Tanskan kuningas, kuoli 1912.
♦Frémiet, Emmanuel, kuoli 1910.
♦Freneh, Jo h n Den ton Pinkstone
Sir, tuli suurvaltain sodan sytyttyä elok. 1914
Englannin Ranskaan lähetettyjen armeiain
ylipäälliköksi, josta toimesta erosi jouluk. 1915
siirtyen Englannissa olevien joukkojen
päälliköksi; sai Ypernin taistelujen johdosta
arvonimen Viscount of Ypern; tuli 1918 Irlannin
lordi-luutnantiksi; jouluk. 1919 häntä vastaan tehtiin
murhayritys. J. F.
*Frenssen, Gustav. Uudempia teoksia:
„Der Untergang der Anna Hollmann" (kertomus,
1912; myös suom.), „Bismarck" (kertomaruno,
1914), „Die Brüder" (kertomus, 1917).
Freud f fr ö iti, Sigmund (s. 1856),
itäv.-saks. hermo- ja mielitautilääkäri, Charcot’n
oppilas, Wienin yliopiston dosentti 1886, ylim.
professori 1897. F. on esittänyt teorian, joka selittää
lieikkohermoisuustilat (psykhoneurosis) jonkun
nuoruudenaikuisen, useimmiten sukupuolielämää
koskevan, mieltä järkyttävän tapauksen
ala-tajtiilisiksi seurauksiksi, jotka tarkalla ajatusten,
unien ja muistojen tutkimisella, n. s.
psykoanalyysilla voidaan selvittää. Julkaisuja: „Zur
Auffassung der Aphasien" (1891), lapsihalvauksen
monografia Nothnagelin käsikirjassa (1897),
„Studien über Hysterie" (1895), „Abhand!. über
Sexualtheorie" (1910), „Kleinere Schriften zur
Neurosenlehre" (3 nid., 1911-13),
„Psykopatholo-gie des Alltagslebens (1912), „Witz und seine
Beziehungen zur Unbewussten" (1912), „Wahn und
Träume" (1912), „Totem und Tabu" (1913),
,,Kindheitserinnerunpen des Leonardo da Vinci"
(1910). A. J. P.
^Freudenthal, Axel Olof, kuoli 1911.
Freudin psykoanalyysi ks. Freud, Täyd.
Frey, Alexander (s. 1877), suom. laki-,
liike- ja yhteiskunnallinen toimimies, yliopp. 1895,
fil. kand. 1898, lakitiet. kand. 1903, lakitiet.
toht. 1911. Toimittuaan aluksi m. m.
asianajajana (v.sta 1904) ja Suomen paperi- ja puumassa-
teollisuuden työnantajaliiton asiamiehenä
(1906-11) antautui pankkialalle, ollen 1911-13
Landt-mannabankenin apulaisjohtajana ja v:sta 1914
Pohjoismaiden osakepankin johtokunnan
jäsenenä. Valtiopäivillä 1917 F. oli sillä kannalla,
että Venäjän väliaikainen hallitus ei voinut olla
korkeimman vallan haltija Suomea koskevissa
asioissa; luopui edusmiehyydestään eduskunnan
hyväksyttyä n. s. valtalain. Oli marrask. 27 p:stä
1917 Svinhufvudin hallituksen jäsen
siviilitoimi-tuskunnan apulaispäällikkönä ja n. s.
Vaasan-hallituksessa oikeus- ja sisäasiaintoimituskuntain
päällikkönä (jälkimäisen toimituskunnan
toimialaan kuuluivat vapaussodan aikana myös
sotilaallista luontoa olevat asiat); erosi hallituksesta
kesäk. 1918. F. on oMut Helsingin
kaupunginvaltuuston jäsen 1913-17 ja v:sta 1919
(puheenjohtajana). — Julkaissut väitöskirjan
„Skilje-mannainstitutet enligt finsk civilprocessrätt"
(1911).
Frey, Friedrich Hermann ks. Greif,
Martin, II Os. ja Täyd.
♦Frey, Johan H j a I m a r, kuoli 1913.
♦Freyeinet., Charles Louis de Saulses
de, oli lokak. 1915 - maalisk. 1917 jäsenenä
Briandin ministeristössä.
♦Fribourg. Kanttonin asukasluku 143,025
(1918).
♦Fridericia, Julius Albert, kuoli 1912.
Fried [fr’id], Alfred (s. 1864), saks.
rauhanasian ajaja, toimittanut aikakauslehtiä
„Monatliche Friedenscorrespondenz" ja „Die
Friedenswarte" ja vuosikirjaa „Der Weg zum
Weltfrieden". Teoksia: „Handbuch zur
Friedensbewegung". Sai 1911 puolet Nobelin
rauhanpalkintoa. r ~ ^s ^
♦Friedberg, Emil Albert, kuoli 1910.
Friedl
idlj, Johann (s. 1863), saks.-suom.
puunleikkaaja ja kuvanveistäjä, opiskeli [-puun-leikkausta Grulichin ammattikoulussa Böömissä
(1879-83) ia Wienin taideteollisuuskoulussa
Klotzin johdolla (1884-89) sillä välin
työskennellen huonekalupiirtäjänä Ludwigin luona
samassa kaupungissa sekä suorittaen yksityistöitä
ja harjoittaen opinnoita kuvanveistossa Wienin
taideakatemiassa prof. E. Hellmerin johdolla.
V:sta 1890 alkaen F. toimii ensimäisenä
puunleik-kauksen, sittemmin myös muovailun ja
kiviveis-ton opettajana Helsingin „Ateneumissa". Suomesta
käsin tehnyt lukuisia opintomatkoja työalojaan
vastaaville teollisuuden merkkipaikoille Norjaan,
Tanskaan, Saksaan, Itävaltaan sekä
näyttelyihin. F:n opetustoimintansa varrella
suorittamista yksityistöistä mainittakoon
huonekaluveis-toja, puustatyetteja, 4 suurta vaakunaa (2
Tigerstedtin, Gyllenstolpen ja Hornin) Turun
tuomiokirkkoon; Pernajan kirkon siipialttarin,
Helsingin Seurasaareen muutetun Karunan kirkon
alt-tariryhmän uusintelut ja Helsingin Johanneksen
kirkon puunleikkaukset. Hänen suurin työnsä
on Lammin kirkon alttarilaitteet: ristiinnaulittu
sekä Maria ja Magdalena ristinjuurella.
alttari-kaappi ja seitsenvartiset kynttilänjalat sekä
saarnatuolin apostolinkuviot. Lisäksi suorittanut
lukuisia malleja rakennuksia varten, muutamia
pienempiä marmoriveistoksia ja
muotokuvame-daljonkeja hautapatsaita varten. Ensimäisenä
maassamme yrittänyt norsunluuleikkausta.
Käyttää töissään pinnoittelevaa tekniikkaa. U-o N.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
