Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hankou ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
341
H ankou—Hansson
342
11,5 km2 maata. — Kaupungin tulot 1916 Smk.
519,799:55, menot Smk. 546,767:89, omaisuus
Smk. 3,698,684: 40, velka Smk. 2,328,844: 97. —
Koulut: 9-Iuokk. ruots. yhteiskoulu (v:sta 1891),
5-luokk. suom.yhteiskoulu (1906), ruots.
alkeiskoulu (1893), kansakouluissa (1916) 656 oppilasta (480
ruotsink., 176 suomenk.). V. 1914 rakennettiin
Ljungbon keuhkotautiparantola, jossa 17
sairassijaa. Ulkomaisessa merenkulussa selvitettiin
1913 1,843 alusta, joiden yhteinen tonnimäärä
oli 883,582 (1908 675,629), sotavuosina
kauppamerenkulku pysähdyksissä. Kaupungista
kotoisin olevia aluksia 1916: purjelaivoja 12,
tonni-määrä 2,685, höyrylaivoja 2, tonnimäärä 52.
Venäjälle suuntautuvaa kauttakulkuliikennettä
palvelemaan on aloitettu vapaasataman
rakentaminen Suomen valtion omistamalle
Tulliniemelle. Yritystä toteuttamaan on perustettu
,,0.-v. Hangon vapaasatama-Hangö frihamn
A.-b."-niminen osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestys
vahvistettiin 5 p. marrask. 1919 ja joka 19 p.
helmik. 1920 päivätyn välikirjan perustuksella
sai vuokraoikeuden Tulliniemeen 30 v:ksi sekä
etuoikeuden saman alueen vuokraamiseen 20
v:ksi eteenpäin tämän jälkeen. V:n 1921 alussa
oli yhtiö johtanut Tulliniemelle 3 km
vaihto-raidetta sekä rakentanut 4 puista ja yhden
betonimakasiinin. — Uusia
teollisuuslaitoksia: O.-y. Elon kasvivoitehdas (1912),
Suom.-engl. biskviitehdas (1911), Hangon
höyrysaha- ja puuseppätehdas o.-y. (1880), Suomen
forsiitti- ja dynamiittitehdas (1892). —
Rautatieasemalla oli 1916 kaikkiaan tuloja
Smk. 304,835: 39. — Kirkko rak. tiilestä Jae.
Ahrenbergin piirustusten mukaan 1890-92.
Alttaritaulun asemesta sinkkiin valettu jäljennös
Thorvaldsenin Kristus-kuvasta. — Historia:
Elokuussa 1914 räjäyttivät ja polttivat
venäläiset saks. sota-alusten pelosta osia satamalaitteista
ja valtion makasiinista sekä rautatien konepajan.
Sodan aikana ryhdyttiin laajoihin linnoitustöihin
Båklandetin saarella. 3 p. huhtikuuta 1918 saks.
apujoukko siellä nousi maihin ja lähti Helsinkiä
kohti. J. A. W.
*Hankou. 1,321,280 as. (1916). — V. 1913
alkoi H:ssa toimia aineriikkalais-norjalaisen,
Norjan ja Suomen lähetysseurojen yhteisesti
kannattama luterilainen pappisseminaari.
Hannikainen, Ilmari (s. 1892), suom.
pianisti ja säveltäjä, Pekka Juhani Hannikaisen
(ks. t. III Os.) poika. Tultuaan ylioppilaaksi
(1910) harjoitti H. opintoja pari vuotta
Helsingin musiikkiopistossa ja sen jälkeen Wienin
kon-servatorissa (1913-14); on saanut nauttia
Siloti’n-kin erinomaista ohjausta (Pietarissa vv. 1915-16),
kohoten nuorten pianistiemme eturiviin. H.
toimii pianonsoiton opettajana Helsingin
musiikkiopistossa v:sta 1917. H:n sävellyksiä on painosta
ilmestynyt joukko soololauluja, joille on
tunnusmerkillistä herkkä lyyrillinen sävy; hänen
pääteoksensa, pianokvartetti, pianosonaatti ja
pianokonsertto (b-moll), olivat vielä (1920)
käsikirjoituksina. A. O. V.
Hannula, Frans Willehad (1855-1914),
suom. lähetyssaarnaaja. Opiskeltuaan ensin
muutamia vuosia Hämeenlinnan normaalilyseossa ja
sitten lähetyskoulussa vihittiin H.
lähetyssaarnaajaksi ja matkusti Ambomaalle Afrikkaan
1886; palasi sieltä terveydellisistä syistä 1894.
H. toimi sen jälkeen Suomen lähetysseuran
mat-kapuhujana. Perusti yhdessä eräiden muiden
kanssa Turkuun Bethel-kirkon Lounais-Suomen
lähetysharrastuksen keskustaksi, sekä
nuoriso-lehden „Elämän kevät". Muista julkaisuista
mainittakoon hartauskirjat: „Jumalan
rakkauden ylistys" ja „Uskollinen kuolemaan asti".
U. P.
Hansen, Emil Christian (s. 1842), tansk.
kasvitieteilijä, käymisorganismien ensimäinen
tuntija, alkuaan maalarinsälli, sitten kansakoulun
opettaja, yliopp. 1871. Tutki aluksi J.
Steenstru-pin ohjeitten mukaan turveinuodostumia ja sai
1876 yliopiston kultamitalin tutkimuksesta „De
danske Gjodningssvampe"; tuli 1879 Carlsbergin
laboratorin fysiologisen osaston johtajaksi ja
julkaisi sam. v. hiivatutkimuksissa uranuurtavan
tohtorin-väitöskirjansa „Organismer i 01 og
Ølurt", myöhemmin lukuisia enimmäkseen juuri
käymiseliöitä koskevia kirjoituksia sarjassa
,,Med-delelser fra Carlsberg-Laboratoriet". Erikoisen
huomattava on „Undersogelser om
Alkoholgær-svampenes Fysiologi og Morfologi". H:n
tutkimuksilla oli mullistava merkitys myös
käytännölliselle mallasjuomateollisuudelle, hän kun
hiivan puhdasviljelyksessä ei tyytynyt ainoastaan
vahingollisten bakteerien poistamiseen, vaan
huomasi, että tavallinen puhdas hiiva sisälsi
eriro-tuisia soluja, joista toiset aikaansaivat
„olut-tauteja" ja jotka hän osasi välttää aloittaen
puh-dasviljelyksensä yhdestä ainoasta eristetystä
hiivasolusta, joten saadut hiivalajit olivat täysin
vapaat kaikista villeistä hiivasoluista. J. A. \V.
Hansen, Gerhard A r m a u e r (1841-1912),
norj. lääkäri ja bakteriologi. Suoritettuaan
lääketiet. opinnot tuli H. 1868 Bergenissä
spitaalitau-tisairaalan lääkäriksi ja 1875 spitaalitaudin
pää-tarkastajaksi Norjassa. Hänen tutkimustensa
tuloksena oli spitaalitaudin basillin keksiminen
1873, aikana jolloin värjäysmenettelyt ja
mikro-skooppitekniikka olivat varsin kehittymättömällä
kannalla. H:n johdolla järjestettiin tämän
taudin vastustaminen Norjassa sellaisella
menestyksellä, että monet entiset spitaalisairaalat on jo
voitu sulkea, joskaan tautia sinänsä ei ole opittu
parantamaan. Muualla todettiin H:n kokemukset
oikeiksi ja hänen täyttäessään 60 v. pystytettiin
Bergeniin hänen kuvapatsaansa, johon varat
koottiin Euroopan eri maista. A. /. P.
Hansen, Hans. Christian (1803-83),
tansk. arkkitehti, Theofilus H:n veli (ks. t.
III Os.), matkusti Kreikkaan (1831), jossa
yhdessä Rossin ja Schaubertin kanssa kaivoi turk.
valleista Ateenan Akropoliilla Nike Apteroksen
temppelin hajalliset jätteet ja pystytti näistä
temppelin entiselle paikalleen. Kreikan valtion
palvelukseen tultuaan hän rakensi Ateenassa
yliopiston valkeasta marmorista, kutsuttiin
Triestiin rakentamaan laivastoarsenaalia
(1854-57) ja 1857 Kööpenhaminaan, jossa tuli
taideakatemian professoriksi, uusinteli aluksi
Roskil-den tuomiokirkon, Soron ja Maribon
luostarikirkot, rakensi observatorin (1859-61), kunnan
sairaalan (1859-63), Iuonnont. museon, eläint.
museon (1863-69) y. m. töitä. U-o N.
Hansson, N i 1 s " (s. 1867), ruots. agronomi,
maitotalousrnies, maansa
tarkastusyhdistysliik-keen aloittaja ja johtava sielu. H:n onnistui
tarkastustoiminnasta saatujen kokemusten mukaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
