Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hankou ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
343
Haptotropisnii—Harmaja
344
muodostaa rehunormeja, mitkä hyvin kävivät
yksiin niiden kanssa, mitkä vähän myöhemmin
saks. O. Kellner tieteellisten kokeiden avulla
oli asettanut. H. nimitettiin 1907
„Centralanstal-ten för jordbruksförsök" laitoksen kotieläinosaston
johtajaksi ja 1905 Ruotsin maanviljelysakatemian
jäseneksi. Julkaissut: „Handledning för
kontroll-assistenter" (1901), „Kontrollföreningarnes
ar-betsfält" (1905), „En lönande ladugårdsskötsel"
(1904, useita painoksia, myös suom.),
„Nötboska-pens rätta utfodring och vård" (1906).
Haptotropismi ks. K o s k e t u s h e r k k y y s,
IV Os.
Harbor, Ashtabulan (ks. t. I Os.) kaupungin
satamaseutu, jonka asukasten enemmistö on
suomalaisia. Pääasiallisimmin työskentelevät
suomalaiset telakka- ja satamatöissä.
*nar<lie, James Keir, kuoli 1915.
Ilarding [hädiij], Warren G. (s. 1865),
amer. politikko, toimi v:sta 1884 Marionin
kaupungissa Ohiossa sanomalehtiliikkeessä ja
sa-nomalehtikustannusyhtiön johtajana julkaisten
. „Star" nimistä lehteä. Vv. 1900-04 hän oli Ohion
senaatin jäsenenä ja 1904-06 tämän valtion
varakuvernöörinä; v:sta 1915 Yhdysvaltain senaatin
jäsenenä. Marrask. 2 p:nä 1920 H.
tasavaltalaisten ehdokkaana valittiin Yhdysvaltain
presidentiksi. H. herätti ennen presidentinvaalia
huomiota kiivaalla esiintymise lään Versailles’in
rauhansopimukseen perustuvaa kansainliittoa
vastaan, joka hänen mielestään on vain suurvaltain
sodan voittajavaltioiden etuja ajava yhtymä ja
johon Yhdysvallat eivät voi liittyä, niinkauan
kuin liitto pysyy tämänluontoisena.
Hardtmuth [härtmüt], J o s e f (k. 1816),
wie-niläinen lyijykynienvalmistaja, joka 1795 keksi
uuden, vieläkin käytännössä olevan lyijykynien
valmistustavan (ks. Kynäteollisuus, V Os.).
H:n ansiot lyijykynäteollisuuden kehittäjänä ovat
jääneet osittain varjoon siksi, että samoihin
aikoihin kuin hänkin myöskin ransk. Conté keksi
sa-manvalmistusmenetelmän. Kuitenkin on H:n
kotimaassa lyijykynäteollisuus pysynyt korkeammalla
kuin ehkä missään muussa maassa. Niinpä esim.
kuuluisat Koh-i-noor kynät ovat wieniläisen L. & C.
Hartmuth-tehtaan valmisteita. R. V. S:ll.
Harha-aistimus ja harhahavainto
tarkoittavat aistimusta ja havaintoa, joissa ihminen
luulee havaitsevansa jotakin muuta kuin mitä
todellisesti on vaarinotettavana. Sellaisia
aistinhai-rauksia erotetaan kaksi lajia, nim.
„hallusinatsio-nit", joissa asianomainen luulee aistivansa eli,
oikeammin sanoen, säännöttömän
aistimientoi-minnan johdosta todellisesti aistii jotakin aivan
olematonta, ja „illusionit", joissa hän aistii
jotain todellista ulko-olevaista, mutta käsittää eli
tulkitsee aistimuksensa väärin (vrt.
Aistin-hairahdus, I Os., V a 1 h e a i s t i m u s, X
Os.). Suomeksi sopinee paraiten osoittaa
hallu-sinatsioneja nimillä „harha-aistimus",
„valhe-aistimus", illusioneja nimillä „harhahavainto",
„kuvitteluhavainto". „Aistinhairaus" (1.
aistin-hairahdus) sopinee käytettäväksi laajemmassa,
molempia lajeja käsittävässä merkityksessä
(„sin-nesvilla", „Sinnestäuschung"). A. Gr.
Harhahavainto ks. H a r h a-a i s t i m n s, Täyd.
Harharikos, teko, joka tosiasiallisesti ei ole
rikos eikä rangaistava, mutta olisi sitä, jos se
vastaisi tekijänsä käsitystä siitä. H:n tekee esim.
se, joka anastamisen aikomuksessa ottaa oman
tavaransa luullen sitä vieraan omaksi, niin myös
se, joka menee aviokumppaninsa kuoltua
naimisiin siinä luulossa että entinen aviokumppani vielä
elää. H:ta nimitetään myös putatiivirikokseksi.
rM. R. P.
Haritusrauta (jakorauta). Jotta sahan
hampaat tekisivät väljemmän uran kuin sahan terä on
Haritusrauta.
paksu, toisin sanoen: terän hankautumisen ja
kuu-mentumisen estämiseksi sahattaessa haritetaan sen
hampaat, s. o. joka toinen taivutetaan toiselle ja
toinen toiselle päin. Yksinkertaisimmin käy tämä
haritusraudalla tai harituspihdeillä; myöskin
hari-tuskoneita käytetään. Tällöin on huomattava, että
kaikkia hampaita taivutetaan yhtä paljon. Tätä
varten on h:ssa aseteltava kynsi, harituspihdeissä
vuorostaan laite, joka määrää taivutuksen
tarkasti. P-o P-o.
»Harjavalta. 1,899 as. (1918); vaivaistalo,
piirimielisairaala, säästöpankki, osuuskauppa
haara-kauppoineen, H:n asema, puimakonetehdas,
Suomenkylän, Havingin ja Näyhälän vesimyllyt,
Vinnarin ja Pirilän sahat. — Kirkossa Alexandra
Såltinin maalaama alttaritaulu „Maria Magdalena
ja ylösnoussut Vapahtaja" (v:stal878). J. A. W.
Harjoituskokous. Armeian reserviin
päästettyjen asevelvollisten sotilasharjoituksia varten
voidaan nämä pitää h:issa väliaikaisen
asevelvollisuuslain mukaan yhteensä enintään 63
päivää. Ensimäisen luokan nostomiehiä voidaan
saman lain mukaan pitää, ennenkuin ovat
täyttäneet 40 v., h:issa kaksi kertaa, ensimäisellä
kerralla 21 päivää ja toisella kerralla 14 päivää.
W. E. T.
Harjoitusmarssi. Suomen armeiassa otettiin
vapaussodan päätyttyä saksalaismallinen h.
käytäntöön, mutta 1919 v:n alkupuolella se
poistettiin. H:n katsottiin edistävän mieskuria
sekä joukon lujaa koossapitoa. Sitä käytettiin
koulumaisia, suljettuja muotoja
suoritettaessa, suljetussa järjestyksessä marssivien
joukko-osastojen tehdessä kunniaa sekä paraateissa.
Harjoitusmarssia käytäessä lyödään jalka
maahan niin että kantapää ja varpaat tapaavat
yhtaikaa maanpinnan eikä polvea enää
koukistettu jalan koskettaessa maata. W. E. T.
Harjoitussääntö. Suomen sotajoukkojen h.
sisältyy yleisesikunnan julkaisemaan „Suomalaiseen
Sotilaskäsikirjaan", joka sisältää
harjoitussään-nön jalkaväelle, konekivääreille, tykistölle ja
pioniereille.
»Harkkouuni 1. -h y 11 i. Suomessa oli 1872
11 h:ia, joissa valmistettiin n. 600 ton. rautaa;
1896 oli vain 1 uuni, joka valmisti sinä vuonna
90 ton. rautaa. P-o P-o.
Harlu, senaatin päätöksestä 4 p:ltä huhtik.
1916 erinäisistä Sortavalan ja Ruskealan kylistä
muodostettava uusi seurakunta, jonka väkiluku
yllämain. v. oli 3,344. H:uun kuuluvat m. m.
Läskelän, Hämekosken ja Leppäkosken
paperitehtaat ja Joensuun saha. J. A. \V.
Harmaja, L e o (s. 1880), taloustieteilijä; yliopp.
1898, fil. kand. 1903, fil. Iis. 1907; toiminut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
