Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Harms ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
345
Harms—Harviala
346
m. m. liikennetarkastajana rautatiehallituksen
tariffitoimistossa 1909-17, sosiaalihallituksen
tilasto-osaston johtajana v:sta 1919 ja
kauppakorkeakoulun opettajana; ollut „Kauppalehden"
päätoimittajana 1908-09; „Valtiotieteiden
käsikirjan" päätoimittaja; julkaisuja: „Gööteporin
järjestelmä Suomessa" (1907), „Suomen
tullipolitiikka Venäjän vallan aikana" I (1920),
„Kansantaloustieteen oppikirja" (1914, yhdessä
Laura H:n kanssa).
Harms, Bernhard (s. 1876), saks.
taloustieteilijä, v:sta 1908 professorina Kielissä, missä
hän 1911’ perusti laitoksen meriliikenteen ja
maailmantalouden tutkimista varten julkaisten
sen yhteydessä tutkimussarjaa „Probleme der
Weltwirtschaft". Teoksia: „Deutsche
Arbeitskammern" (1904), „Arbeitskammern und
Kaufmannskammern" (1906), „Der
Maximalarbeitstag" (1907), „Weltwirtschaftliche Aufgaben der
deutschen Verwaltungspolitik" (1911),
„Volkswirtschaft und Weltwirtschaft, Versuch der
Begründung einer Weltwirtschaftslehre" (1912).
♦Harojuuri, sama kuin lisäjuuri. ks. Juuri,
III Os.
Harpokration [-ti’on], Aleksandriasta kotoisin
oleva kreik. reetori, jonka luullaan eläneen joko
l:sellä tai 2:sella vuosis. j. Kr.; kirjoitti
sanakirjan Kreikan 10 kuuluisimman puhujan
puheisiin. Tässä sanakirjassa, joka perustuu
aikaisempien tutkijain samansuuntaisiin teoksiin ja
jota on säilynyt sekä laajempi että suppeampi
laitos, on runsaasti sekä henkilö- että asiatietoja,
ja varsinkin Ateenan oikeuslaitoksen alalla se on
tärkeimpiä tietolähteitämme. O. E. T.
Harppausmuunnos ks. Muuntel u, VI Os.
*Hart, Sir Robert, kuoli 1911.
Hartmann, Martin (1851-1919), saks.
kielimies, Berliinin orientalistiseminaarin professori.
H., joka puhui miltei kaikkia Euroopan ja useita
Aasian kieliä, myös useita suomensukuisia, oli
varsinkin nykyisen Turkin ja nykyisen islamin
paraimpia’ tuntijoita, jonka teokset Etu-Aasian
viime vuosikymmenien historiasta (kuten „Der
islamische Orient" 1-3, „Der Islam" y. m.) ovat
alallaan arvokkaimpia. H. toimitti m. m.
aikakauskirjaa „Die Welt des Islams" (v.sta 1913).
H. H-a.
Hartmanns weilerkopf, vuorenhuippu Vogeseilla,
Mülhausenista luoteiseen. Suurvaltain sodassa
oli H:n omistamisesta sitkeitä ja verisiä
taisteluita.
♦Hartola. 7,802 as. (1918); kansakouluja 9,
kansanopisto (v:sta 1908), vaivaistalo, haara-apteekki,
1 puhelinkeskiö, säästöpankki, Tolhon,
Pohjolan ja Tollimäen juustomeijerit; vanhoja
kartanoita: Eko, jossa kansanopisto, Koskipää,
Kirk-kola. — Uusi kirkko harmaasta kivestä (rak.
1913 J. Stenbäckin piirustusten mukaan);
alttaritaulu lasille maalattu: „Vapahtaja ristillä", J.
Stenbäckin kartongin mukaan. J. A. W.
♦Hartsi, tavallinen hartsi, Keski- ja
Pohjois-Euroopassa sekä Ameriikassa kasvavista
havupuulajeista (Pinus) saatava hartsilaji.
Valmistetaan siten, että puihin tehdyistä haavoista
vuotanutta pihkaa tislataan vesihöyryllä, jolloin
pihkan tärpätti höyryttyy ja saadaan
hartsimais-ta jätettä. Paljon valmistetaan h:ia myös siten,
että pihkarikkaat kannot hakataan lastuiksi ja
uutetaan niistä pihka sopivilla liuottimilla (bent-
siinillä, bentsolilla, tärpätillä, alkoholilla y. m.),
jonka jälkeen liuotinneste ja siihen liuonnut
tärpätti erotetaan hartsiinaisesta osasta
tavallisimmin vesihöyry tislauksella. Näin valmistettu h.
sitten vielä puhdistetaan ja kuivataan sopivilla
tavoilla.
H:n valmistus on suuri etenkin
Pohjois-Ame-riikassa ja Ranskassa ja sen tuotanto on äskeisen
suursodan aikana kehittynyt muissakin maissa.
Suomessa valmistettiin h:ia tervaskantolastuja
uuttamalla jo ennen v:ta 1914 kahdessa
tehtaassa, joista toinen käytti erästä ulkomaalaista
keksintöä, toinen taasen valmisti tuotettansa
prof. G. Kompan ja ins. A. Siparin menetelmän
mukaan, joka lienee edullisempi. V. 1919 oli
maassamme 4 hartsi tehdasta, jotka sijaitsivat
Savonlinnassa, Muurolan pysäkillä, Salossa ja
Jyväskylässä; näistä käyttää Jyväskylässä oleva
tehdas vuodatettua pihkaa raaka-aineenaan. —
Tervaskantolastuista saatua h:ia ei tosin yleensä
saada yhtä vaaleaksi ja kovaksi kuin
vuodatetusta pihkasta valmistettua, mutta se kelpaa
useimpiin tarkoituksiin ja sen valmistus on
halvempaa. Suomalaisessa pihkassa, jota
puistamme saadaan tietysti vähemmän kuin
lämpimämmässä ilmastossa, on pihkan arvokkainta
ainetta, tärpättiä, verrattain vähän, joten on
luultavaa, ettei pihkaa voida meillä jalostaa
yhtä hyvällä menestyksellä kuin
Keski-Euroo-passa ja Yhdysvalloissa.
H:ssa on pääasiassa eräitä happoja, joita
nimitetään abietiinihapoiksi
(hartsiha-p o t). Se liukenee alkoholiin, eetteriin,
metyli-alkoholiin, amylialkoholiin, bentsoliin, asetoniin,
jääetikkaan, kloroformiin, rikkihiileen ja
tärpättiin sekä miltei täydellisesti petroleumieetteriin.
Kuumentaessa se pehmenee noin 80°:ssa ja sulaa
90-100°:ssa. H:ia käytetään hartsiöljyjen,
vaunun-voiteiden, hartsisaippuan valmistukseen (etenkin
paperitehtaissa ja saippuatehtaissa) ja lakkojen
valmistukseen y. m. Ameriikkalaista h:ia
kuljetetaan noin 200 kg:n sisältävissä puuastioissa ja
merkitään sitä sen värin ja puhtauden mukaan
seuraavilla kirjaimilla: WW (water white =
vedenvalkoinen), WG (window glass =
akkuna-lasi), N (extra pale = erityisen vaalea), M (pale
= vaalea), K (löw pale = hiukan vaalea), J
(good n:o 1), H (n:o 1), F (good n:o 2), E (n:o 2),
D (good strain = hyvin siivilöity), C (strain ==
siivilöity), B (common strain = huonosti
siivi-löitv) ja A (black = musta). S. V. H.
Hartsi hapot ks. Hartsi, Täyd.
Hartwig, Nikolaj (1853-1914), ven.
diplomaatti, meni 1874 Venäjän
ulkoasiainministeriön palvelukseen, kohosi tässä virastossa Aasian
departementin johtajaksi, toimi v:sta 1906
lähettiläänä Teheranissa, v:sta 1909 Belgradissa. H.
oli tarmokas slaavilaisuuden aatteen kannattaja,
joka koetti liittää lähemmin toisiinsa Balkanin
slaavilaiset vallat ja heikontaa Itävallan
vaikutusvaltaa.
♦Harviala, kartanon 1861 puusta rakennettu
päärakennus 9 km etelään Hämeenlinnasta, H:n
aseman läheisyydessä, Vanajan reitin itäpuolella.
Yksinäinen rälssisäteri, johon aikojen kuluessa
on liitetty 23 muuta säteri-, rälssi- ja verotilaa.
Manttaaliluku 25, pinta-ala 12,772 ha. Tilalla
harjoitetaan mallimaanviljelystä ja
voimaperäistä metsän- ja puutarhanhoitoa, 20 ha laaja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
