Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
357
Helsinki
358
Kieliryhmien välinen suhde käy selville
seuraavista prosenttiluvuista: suomenkielisiä 59,2
%, ruotsinkielisiä 35,1%, venäjänkielisiä 4,o %
ja muita 1,7 %.
Pääkaupungin asujamiston 1 u k u- ja k i r j o
i-t u s t a i t o käy ilmi seuraavista numeroista:
Suomenkielisiä 76,t% 8,o % 0,fi % 15 3%
Ruotsinkielisiä 80,6 „ 6,0 „ 0,* „ 13,o „
Venäjänkielisiä 69,6 „ 2,5 „ 10,7 „ 17,2 „
Kokoasujamisto 77,5 „ 7,o „ 0,e ,, 14,6 „
Luku- ja
[-kirjoitustaitoisia-]
{+kirjoitus-
taitoisia+}
Vain [-lukutaito-]
{+luku-
taito+} isia
Luku- ja
kirjoitustaidottomia
yli 10
vuotisia
alle 10
vuotisia
Verrattuina vastaaviin tietoihin aikaisemmilta
vuosilta osoittavat nämä luvut huomattavaa
parannusta, joka osaksi riippuu siitä, että ven.
asujamisto/johon kuuluu suurin prosentti
lukutaidottomia, 011 viime vuosikymmeninä
prosentti-määrälleen vähentynyt.
Asunto-olot. Asuntolaskuja on viimeksi
toimitettu vuosina 1910 ia 1919, viimeinen
raken-nuslasku taas toimitettiin edellämainittuna vuonna.
V:n 1910 asuntolaskun mukaan oli
rakennettujen kiinteistöjen luku 2,065. Näille
rakennettujen rakennuksien luku oli 7,061, joista 4,588
lämmitettävää. Lämmitettävistä rakennuksista
oli 1,743 1. 38,o% kivirakennuksia, 325 I. 7,. %
kivi- ja puurakennuksia sekä 2,520 I. 54,9 %
puurakennuksia. Rakennuksien kokonaismäärästä
oli:
i -kerrok
sisia
2-kerrok- 3-kerrok- 4-kerrok-
5-6-kerrok-sisia sisia sisia sisia
58,5 % 22,i % 8,3 %
7.» %
4,i %
Kaikista asuinhuoneista oli 73,5 % kiviseinäisiä
ja 26,5 % puuseinäisiä.
Vv. 1911-16 on lopputarkastuksessa hyväksytty
kaikkiaan 646 uutisrakennusta, joista 597
lämmitettävää. Viimeksimainituista oli 423 I. 70,* %
kivirakennuksia, 38 I. 6,4 % kivi- ja
puurakennuksia sekä 136 1. 22,7 % puurakennuksia. Kuten
näkyy, on rakennustoiminta tänä aikana
keskittynyt kivitalojen rakentamiseen. — Näissä
uutis-rakennuksissa oli 24,184 asuinhuonetta.
Asuttujen huoneistojen luku (sairaalat, vankilat
y. m. laitokset poisluettuina) oli v. 1910 27,550,
v. 1919 34,710. Näiden huoneistojen huoneiden
kokonaismäärä oli v. 1910 65,296, v. 1919 82,968.
Tämän 9-vuotiskauden lisäys oli siis 17,672
huonetta 1. 27,i o vuoden 1910 huonemäärästä.
Samana ajanjaksona on asuntolaskussa luettu
väkiluku (sairaaloissa, vankiloissa y. m. asuvat
siis poisluettuina) kasvanut: 131,326 v. 1910,
143,513 v. 1919, siis 12,187 hengellä 1. ainoastaan
9,3%. Henkilöluku asuinhuoneistoa kohti on
myös alentunut 4,7?:sta v. 1910 4,in:een v. 1919,
henkilöluku huonetta kohti taas 2,oi:sta
edellämainittuna vuonna l,?^:een v. 1919.
Asuttujen huoneistojen kokonaisluvusta oli:
i
huoneen
2 huo- 3
huoneen n et-n
4-5 huo-
6jauseam-neen man huoneen
V.1910 43,5 % 27,6% 9,7% 11,2% 8,0%
„1919 41,2 „ 28,4 „ ll,o „ 11,7 „ 7,7 „
Tässä on huomattava, että keittiötä on pidetty
asuinhuoneena. Eteisiä ja kylpyhuoneita ei ole
otettu laskuihin. — Useimmat 1 huoneen
huoneistot ovat varustetut hellakaakeliuunilla.
Yleisimmin esiintyvä 2 huoneen huoneistomuoto 011
1 huoneen ja keittiön.
Asuinhuoneet jakautuivat eri huoneistojen
osalle seuraavasti:
i huo- 2 huo- 3 huo- 4-5 huo- 6 ja
useam-neen neen nten neen man huoneen
12,4%
12,7 „
V.1910 34,4 % 29,4% 10,8 % 13,o%
,, 1919 32,4 ,, 29,i ,, 11,9 „ 13,9 ,,
Kaupungin asukkaista asui:
4-5 6 ja useam
ih huo- 2 h. huo- 3 h huo- h. huo- man h
huoneistoissa neistoissa neistoissa neist. neistoissa
V.1910 34,4% 29,4% 10,8% 13,o% 12,4%
„ 1919 32,4,, 29,i„ 11,9 „ 14,o „ 12,6 „
1-2 huoneen huoneistoissa, joissa oli vain 41 %
(1919) kaikista asuir huoneisia, asui siis 61,5 %
1. lähes 2/n kaupungin asukkaista.
Asuntolaskuissa on myös kiinnitetty erikoista
huomiota ahtaasti asuvien kansankerrosten
asunto-oloihin. Jos tähän ryhmään luetaan kaikki
1-4 huoneen huoneistoissa asuvat henkilöt, joissa
huoneistoissa 3 tai useampia henkilöitä tulee
huonetta kohti, saamme asunto-oloista
kaupungissa tässä suhteessa seuraavan kuvan.
Ahtaasti asuva väestö teki yllämainitun
määritelmän mukaan 66,232 henkeä 1910. Vastaava
määrä v. 1919 oli 55,936. Näistä asui
huoneistoissa, joissa henkilöluku huonetta kohti oli vii
4, mutta alle 6, v. 1910 28,449 ja v. 1919 23,132
henkeä. 6 henkeä t. useampia huonetta kohti
asui v. 1910 15,604, v. 1919 taas 10,448 henkeä.
Prosenteissa koko väkiluvusta tekivät
henkilöt, jotka asuivat 1-4 huoneen huoneistoissa,
asujamiston huonetta kohti ollessa:
3,o—3,9 4,o—5,9
fi,o ja
enemmän
3,o ja
enemmän
V.1910 16,9% 21.6 % 11,9% 50.4%
„ 1919 15,6 „ 16,i „ 7,3 „ 39,o „
Eri kaupunginosista oli ahtaasti asuminen
suurin X, XI ja XII kaupunginosassa sekä
Vallilassa ja Hermannissa — vakinaisissa
työväen-kaupunginosissa — joissa ahtaasti asuva väestö
muodosti (1919) enemmän kuin puolet (XII
kaupunginosassa 73,o ja Vallilassa 73,i %) koko
väkiluvusta.
Joka tapauksessa on ahtaasti asuminen
kaupungissa viime aikoina huomattavasti
vähentynyt. V. 1910 täytyi yli puolet kaupungin
asukkaista lukea ahtaasti asuviin, kun taas tämä
ryhmä v. 1919 teki vain 39,o % väkiluvusta. —
Tämä kehitys on ollut mahdollinen sen kautta,
että asukasmäärä kahtena viimeisenä vuotena
on suorastaan vähentynyt, samalla kuin
asuinhuoneiden luku tänä aikana on pysynyt melkein
muuttumatta.
Tärkeätä osaa tässä ovat myös näytelleet
vuokrasäännöstelyasetukset, joiden ansiosta
asuntovuokrat ovat pysytetyt huomattavasti
alemmalla tasolla kuin elinkustannukset yleensä. Kun
tämän lisäksi vielä erikoisesti työläisluokan
taloudelliset suhteet viimeisinä vuosina ovat
suhteellisesti suuressa määrässä parantuneet, niin on
luonnollista, että asunnonvuokra työläisperheiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
