Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
359
f
Helsinki
360
menosäännöissä on vähemmän merkitsevä kuin
aikaisemmin. Luultavasti on ahtaasti asuminen
työläisten joukossa vähentynyt sen kautta, että
perheiden asukkien (Helsingille ominainen
asumismuoto) luku on vähitellen vähentynyt.
Valitettavasti on talouskuntien kokoonpanoon
(perheen jäsenistä, palvelusväestä,
huonevuokra-laisista ja asukeista) vasta viimeisessä
asunto-laskussa kiinnitetty huomiota, jonkavuoksi ei
voi ryhtyä vertailuihin edellisiin vuosiin nähden.
V:n 1919 numeroista mainittakoon tässä
ainoastaan, että, huomioonottaen eri talouskuntien
kokoonpanon, perheenjäsenet ja sukulaiset
muodostivat 80,9%, palvelusväki 5,9%,
huonevuok-ralaiset 7,5% ja asukit 5,7%. ’ G. M:n.
Liikenne. Satamat. V. 1916 teki laiturien
yhteenlaskettu pituus 6,119,« m; 6-8 m syvässä
kulkevilla laivoille oli tarjona 1,325 m laituria.
Satamien korjauksiin, kunnossapitoon ja
uutis-töihin käytettiin Smk. 139,820:49. –
Läpikulkukatuja. Kaupungin keskukseen on
arkkitehti E. Saarisen suunnitelman mukaan
ryhdytty avaamaan liikennettä helpoittavia
läpikulkukatuja. Näistä avattiin 1920 liikenteelle
Kaisaniemenkatu, joka johtaa Pitkänsillan
liikenteen IJnioninkadulta Nikolainkadulle ja
Rautatientorille. Keskuskatu, joka Hakasalmenkadun
jatkona johtaa P. Esplanadin kadulle, cn
parhaillaan rakenteilla.
Rakennustaide. V. 1911 ja sen
jälkeen valmistuneista Helsingin
huomattavimmista rakennuksista mainittakoon: yleisiä
rakennuksia: Kallion kirkko 1911 (L. Sonck),
Helsingin asematalo torneineen (Eliel
Saarinen), Ratakadun, Topeliuskadun ja
Eläin-tarhankadun kansakoulurakennukset sekä
Kallion kirjasto Flemingink. 11 (H:n kaupungin
rakennuskonttori, Hård af Segerstad), Ruots.
kauppakoulun talo Merimitsk. 11 (V. Jung),
Kulosaaren pensionaatti (L. Sonck) ja kasino
(A. Lindgren) sekä Munkkiniemen pensionaatti
(E. Saarinen); liike- ja toimistotaloja:
Kalevan talo I. Heikink. 11 ja valtion talo E.
Esplanadik. 4 (A. Lindgren), Pörssitalo
Fabia-nink. 14, Rakennusainekaupan talo Bulevardi 2,
Runebergink. 43 ja Kaarlenk. 11 (L. Sonck),
Hankkijan talo Salomonink. 1 (J. Eklund),
Mer-catorin talo Yrjönk. 27 ja Lackmanin talo Mikonk.
11 (Palmqvist, Sjöström), E. Esplanadik. 2
(Lindahl), O.-y. Siltalan talo Siltasaarenk. 8-10
(O. Tarjanne) sekä H:fors Magasin a.-b:n
varasto-huonerakennus Katajanokalla (L. Sonck);
asuintaloja: Saunakatu 6-8 ja Krogiuksen talo
Tähtitornink. 12 (A. Lindgren), Rahapajakatu 3
(L. Sonck), H:gin seurakunnantalo Bulevardink.
16 ja Anniskeluvhtiön talo Vladimirink. 24 (V.
Jung), Ostrobotnia Museokatu 10 ja Vladimirink.
32 (Palmqvist, Sjöström) sekä Ratakatu 1 A
(Sjöström); y h d e n p e r h e e n t a I o j a:
Eh-rensvärdintie 3, Armfeltintie 8 ja I. Puistotie
8 A (J. Eklund), Rehbinderintie 21 (Cajanus),
Keirknerin marmoripalatsi I. Puistotie 1 (E.
Saarinen) sekä monet Kulosaaren huvilat, t y
ö-väenasuntoja: Kone- ja siltarakennus o.-y:n
työväen asuinrakennusryhmä Somerontie 20
(Lindgren, Cajanus) sekä H:n kaupungin
rakennuskonttorin suunnittelemat työväen asuintaloryhmät
Vallilassa Somerontien ja Kangasalantien varrella.
Yllämainituista rakennuksista on suurin osa
rakennettu ennen maailmansodan syttymistä.
Fasadiaineena on useimmissa rappaamaton tiili,
toisissa harmaa kivi, jopa marmorikin
(Keirknerin palatsi). Rakennusten tyyli on entisestään
itsetietoisempaa, vapaasti sovellettua renesanssia.
Maailmansodan aiheuttama suunnaton
hintatason nousu pakottaa äärimäiseen
säästäväisyyteen. Se tietää rakennuksissa tontin alan,
pohjamuodon ja rakennusaineiden entistä
harkitumpaa käyttöä, rakennusosien standardisoimista,
arkkitehtuurin yksinkertaistuttamista sekä
yleensä vapautumista piintyneistä ennakkoluuloista.
Näistä kaikista, ajanmukaisempaa rakennustyyliä
jouduttavista seikoista, on H:ssä jo
merkillepantavia yrityksiä havaittavissa useissa parhaillaan
rakenteilla olevissa rakennuksissa. —
Rakennustoiminnan ollessa viimeisten 10 v:n kuluessa
huomattavasti hiljaisempaa, on sensijaan
kaupungin sekä sitä ympäröivien alueiden
asemakaavakysymyksille omistettu sitä suurempaa huomiota.
Vilkastuneen liike-elämän valloittaessa erä erältä
kaupungin keskuksen sekä pyrkimyksestä
halvempiin ja terveellisempiin asunto-oloihin on
suurkaupunkien malliin H:n lähimpään
ympäristöön muodostunut laajoja asutusalueita, joista
mainittakoon Kulosaari, Munkkiniemi ja
Huopalahti. J. P.
Hallinto. Suomen kaupunkikuntain, ja
siis myös H:n kaupungin hallinto perustuu
nykyään (1920) marraskuun 27 p. 1917 annetun
kaupunkien kunnallislain ja sitä muuttavien,
maalisk. 27 p. ja elok. 15 p. 1919 annettujen
lakien säännöksiin. — Kunnallisen veroäyrin
perusteena on edelleenkin 400 mk:n verotettava
vuositulo; veroäyriltä suoritettiin v:lta 1917 Smk.
19:65, v:lta 1918 Smk. 31:50jav:lta 1919 Smk.
34: 25. — Äänioikeutettuja oli yllämainittujen
lakien säännösten perusteella
kaupunginvaltuutettujen vaalissa joulukuussa 1918 110,587 ja
äänestäjiä 49,260, sekä vastaavissa vaaleissa helmik.
1920 äänioikeutettuja 93,862 ja äänestäjiä 59,318.
Kunnallisten vaalien toimittamista varten
asetetaan 3 v:ksi keskuslautakunta sekä 35
vaalilautakuntaa, yksi kuhunkin äänestysalueeseen. —
Valtuusmiehiä oli 1920 60 ja jakautuivat ne
puolueittain seuraavasti: sosialidemokraatteja 28,
ruots. kansanpuolueeseen kuuluvia 22,
kokoomuspuolueeseen kuuluvia 7 ja edistysmielisiä 3. —
Valtuusto, joka on päätösvaltainen 40
valtuus-miehen läsnäollessa, kokoontuu yleensä joka
toinen viikko, paitsi keskikesällä.
Raastuvankokous pidetään pormestarin, neuvosmiehen
ja maistraatinsihteerin vaaleja varten.
Niin suuria muutoksia kuin yllämainitut lait
ovatkin aikaansaaneet äänioikeusoloissa ja
kun-nallisedustuksen kokoonpanossa, eivät
kunnallishallinnon ulkonaiset puitteet ole mainittavassa
määrässä muuttuneet v:sta 1910. Näin on
maistraatinkin laita, joka
kokoonpanoltaan on ennallaan; siviiliavioliiton tultua
käytäntöön on maistraatin puheenjohtajan avuksi
asetettu notaari, minkä ohessa toinen julkisen
notaarin virka on perustettu.
Rahatoimikamarikin on kokoonpanoltaan ennallaan, jota
vastoin virkamiesten lukua on vahvistettu,
perustamalla kaksi apulaissihteerin virkaa, joista toisen
viranhaltijan tulee olla teknillisesti s;vistynyt.
Kunnallisen tilaston laatiminen on v:sta 1911
uskottuna erityiselle tilastokonttorille.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
