Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helve ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
365
Helve—Helylä
366
laitteita, työkaluja sekä niiden osia 8,3 milj. mk.,
metalleja ja metalliteoksia 3,i milj. mk. —
Kauppiaita ja kauppayhtiöitä o!i 1915 4,755.
Suurimmat tukkukauppaliikkeet ovat nykyään (19.0):
Suomen osuuskauppojen keskuskunta r. I. (SOK),
Keskusosuusliike Hankkija r. 1., Suomen
valtamerentakainen kauppa o.-y., O.-y. Agros,
Keskusosuusliike Labor r. 1., Suomen
Osuustukku-kauppa r. I., O.-y. Suomen vähittäiskauppiaiden
tukkuliike a.-b., Maakauppiaitten o.-y.,
Maakauppiasten lyhyttavara o.-y., A.-b. Gustav
Paulig o.-y., A. Parviainen <& C:o o.-y.,
Talous-osakekauppa, Helsingin rakennusainekauppa o.-y.,
Julius Tallberg, A.-b. G. F. Stockmann o.-y.,
Konekauppa o.-y. Aatra, Suomen
nahkatehtaiden o.-y., Kangaskeskus-osakeyhtiö v. m.
Suurimpien liikkeiden vuosivaihto kohoö lähes 200
milj. mk:aan.
Teollisuus. V. 1913 oli tehdas- ja
käsityöammateissa 1,502 työpaikkaa, joissa
työntekijöitä 20,175; tuotannon arvo 113 milj. markkaa.
Tehdasteollisuudessa oli 1915 työpaikkoja 273,
joissa varsinaisia työläisiä 15;666 sekä muuta
henkilökuntaa 1,636, tuotannon arvo oli 139,5
milj. mk. Koko maan tehdasteollisuuteen
verraten oli työpaikkoja 5,5%, työntekijäin
lukumäärä 15,5% ja tuotannon arvo 15,8%.
V. 1916 oli työpaikkoja 273, työntekijöitä
19,780, muuta henkilökuntaa 1,926, tuotannon
arvo 265,5 milj. mk. Eri tehdasteollisuushaarojen
kesken luvut sam. v. jakautuvat seuraavasti:
sulatot ja metallien jalostuslaitokset:
työpaikkoja 21, työntekijöitä 861. tuotanto 6,2 milj. mk.,
konepajat: 27 — 8,208 — 108,1, hienompi
koneteollisuus: 3 — 95 — 0,8, kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja
turveteollisuus: 20— 1,367 — 9,3, kemiallisten
laitteiden valmistus: 6 — 87 — 2,i, terva-, öljy-,
kumi-v. m. aineiden teollisuus: 5 — 48 — 2,^, nahka-ja
karvateollisuus: 9 — 325 — 8,s, kehruu- ja
kutoma-teollisuus: 33 — 774 — 10,i, paperiteollisuus: 12
— 718 — 3,7, puuteollisuus: 16 — 1,174 — 15,4,
ravinto- ja nautintoaineteollisuus: 80 — 4,034 —
78,?, valaistus-, voimansiirto- ja
vesijohtoteolli-suus: 4 — 426 — 7,?, graafillinen ja
taideteollisuus: 33 — 1,590 — 11,4, muunlainen teollisuus:
4 — 73 — l,i. Sodan aikana on teollisuus
huomattavasti kasvanut ja käynyt yhä
monipuolisemmaksi. Huomattavimmat teollisuuslaitokset
ovat nykyään (1921): Kone- ja siltarakennus
o.-y:n konepaja ja laivaveistämö. O.-y. G. W.
Sohlbergin metallitehdas, Valtion rautateiden
konepaja, Kallion konepaja o.-y., Hietalahden
laivatelakka ja mekaaninen konepaja, kaupungin
sähkölaitos, O.-y. Gottfr. Strömbergin
sähköteh-das, Sörnäisten höyläämö ja puusepäntehdas,
Sanduddin tapetti- ja mattotehdas o.-y., Arabian
posliinitehdas, Wilh. Andstenin kaàkelitehdas,
Munkkiniemen nahka- ja valjastehdas, K. A.
Wiggin takomo- ja ajokalutehdas y. m.
Pankki- ja vakuutuslaitokset.
Viime vuosina ovat pankit yleensä korottaneet
pääomiansa. Mainitsemista ansaitsee
Pohjoismaiden osakepankin ja Suomen yhdyspankin
yhdistäminen 1919 nimellä Pohjoismaiden yhdyspankki,
samoin Uudenmaan ja Helsingin osakepankkien
yhdistäminen. Kuten pankkien rahastot samoin
vakuutusyhtiöidenkin vakuutuskannat ovat
huomattavasti kasvaneet. Suuren merkityksen maan
liike-elämälle on sodan aikana saanut Helsingin
pörssi (vuosivaihto 1918 lähes 1,000 milj. mk.),
samoin kuin useat viime vuosina syntyneet
pankkiiriliikkeet.
Liikenne. Lähteneiden matkustajien luku-
V
määrä rautatieasemilta (pääasema ja
Fredriksberg) oli 1916 2,r, milj., henkilökilometriä
oli sam. v. 135 milj. vastaten 15,2 % valtion
rautateiden koko henkilökilometriluvusta;
saapuneiden matkustajien lukumäärä oli 2,6 milj.,
henkilökilometriä 139 milj., vastaten 15,6%
koko henkilökilometriluvusta. Tavaraliikkeessä
H:n asemilta lähetettiin 1916 345,725 tonnia ja
saapui 1,202,464 tonnia. Tulot asemilla olivat
sam. v.: matkustajaliikenteestä 5,«$ milj.,
tavaraliikenteestä 4,4 milj., muita tuloja 0,3 milj.,
yhteensä 10,3 milj. mk., tehden 9,2% rautateiden
koko tulosta. — Uusi asematalo avattiin
liikenteelle 1919.
Merenkulku. H:n kauppalaivastoon
kuului v:n 1916 lopussa 122 höyrylaivaa, 40
purjelaivaa, yhteensä 46,715 rek.-tonnia. Kaikkiaan
saapuneita laivoja oli 1916 8,578. Ulkomaisessa
kauppamerenkulussa sisäänklareerattuja
19-ton-nisia ja sitä suurempia laivoja oli sam. v.
791, tonnimäärä 214,555, joista suomal. laivoja
683 (162,746 rek.-ton.), ven. 72 (16,029
rek.-ton.), ruots. 7 (2,066 rek.-t.), norjal. 2 (2,132
rek.-f.), tanskal. 3 (254 rek.-t.), hollanti!. 2 (233
rek.-t.), brittil. 22 (31,095 rek.-ton.). Kaupungin
tulot laivaliikkeestä olivat 826,686 mk.
Supistunut ulkomainen laivaliikenne 011 ilmaus sota-ajan
oloista. Uusia suurimpia laivanvarustajaliikkeitä
ovat (1920) Atlantic Rederiaktiebolag, A.-b.
Finland Spedition Central o.-y. ja Rederisktiebolaget
Helsingfors.
Raitioteiden pituus oli 1917 n. 23,i km,
matkustajien lukumäärä n. 32,4 milj., tulot n.
5 milj. mk. Vuokra-ajureita oli 1916 769,
kuorma-ajureita 448, venemiehiä 21, automobiileja 448.
— Liikettä postikonttorissa kuvaavat
seuraavat luvut v:lta 1916. Vapaakirjelähetyksiä
997,511, yksityisiä lähetyksiä 10,256,210,
tilattujen sanomalehtien ja aikakauskirjojen
numerokap-paleita 37,290,385 eli kaikkiaan 48,544,106.
Arvolähetysten arvo oli 455,1 milj. mk. eli 36,2%
lähetettyjen lähetysten arvosta koko maassa, ja
postikonttorien kanto 2,2 milj. mk. eli 24,?%
koko kannosta. S ä h k ö s a n o m a i 11 vaihto
H:n lennätinkonttorissa oli 1916: lähetettyjä
162,390, tulleita 216,054, kauttakulkevia 535,632,
eli kaikkiaan 914,076.
Telefoniyhdistyk-sessä oli jäseniä ja vuokratilaajia yhteensä
11.670, puheluja 38,467,449. Vuosimaksu on
ollut 180-230-280 mk. riippuen siitä, missä
kaupunginosassa tilaaja asuu.
Helve ks. T ä n k y 1 ä, X Os.
* Helylä. 1. Rautatieasema (IV 1.) Karjalan
radalla, 6 km Sortavalasta pohjoiseen, 13 km
Kaalamosta etelään, 497 km Helsingistä. — 2.
H:n aseman luona oleva kylä, jossa O.-y. H e 1
y-I ä n omistamat tehtaat. Yhtiö omistaa
maa-kiinteistöjä 125 ha, 2 koskea (yht. n. 300 hevosv.),
5 eri tehdas- ja varastorakennusta ja 24
työväen-y. m. asuinrakennusta. O.-y. H. muodostettiin
1915 yhdistämällä 1881 perustettu Mäkisen
teh-dasliike o.-y. H:ssä ja 1909 Porvoossa perustettu
O.-y. Suomalainen lelupaja. Osakepääoma
640,000 mk., vararahasto 135,000 mk.
Tuotanto (raha-arvo 1918 n. 1 milj. mk.): koulukalus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
