Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Helsinki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
363
Helsinki
364
maistraatintilaa, jonka vuokraoikeus sam. v.
lunastettiin kaupungille ja joka sittemmin on yhdistetty
kaupunkiin, on seuraavat tilat ostettu: osa
Outa-inon tilaa Lohjalla 1917 kasvatuslaitosta varten;
tilasta lohotun palstan oli kaupunki muutama
vuosi aikaisemmin ostanut; Ryttylän kantatila
Hausjärvellä 1914 työsiirtolaa varten; erinäiset
Boxbaeka aktiebolag-o.-y:lle kuuluvat tilukset
ynnä Pehrsin, Strömsin, Hagan, Karisin ja
Tuo-marinkylän tilat sekä puolet Brusaksen tilaa ja
erinäiset tästä tilasta erotetut palstat Helsingin
pitäjässä 1917; erinäiset tilat saman pitäjän
Kårbölen kylässä 1918 ia Herttonaisten
(Herto-näs) tila samassa pitäjässä 1919. Sen lisäksi
on kaupunki 1917 lunastanut Helsingin pitäjän
Viikin kapteeninvirkatalon vuokraoikeuden, minkä
ohessa sille on varattu käyttöoikeus Tuusulan
pitäjän Klemetskogin kylässä sijaitsevaan n. 50
ha:n suuruiseen maapalstaan suunniteltua
keuhko-tautisairaalaa varten. Lopuksi ansaitsee
mainitsemista, että kaupunki ostamalla Mankala fors
aktiebolag nimisen yhtiön osakkeet on saanut
haltuunsa mainitun yhtiön osuuden Mankalan
koskien vesivoimaan sekä yhtiön omistamat
tilukset Iitin pitäjässä. K. R.
Terveyden-jasaira a nhoit o.
Kunnalliset sairaalat. Etusijassa äkillisiä
sairaustapauksia (paitsi tarttuvia tauteja) varten
on varattu Marian sairaala (Lapinlahdenk. 16),
johon on sijoitettu sisätautien ja kirurginen
osasto sekä nyttemmin myös lastentautiosasto.
Sairaalan esimies on myös sisätautiosaston
ylilääkäri, kummallakin muulla osastolla on oma
yli-lääkärinsä ja kaikilla osastoilla tarpeellinen määrä
ali- ja apulaislääkäreitä. Sairaalan yhteydessä
toimii kirurginen, sisätautien ja
tuberkuloosipoli-klinikka. Keuhkotautisille tarkoitettu
erikoissairaala on Humaliston sairaala (Töölössä).
Pitempiaikaiset tautitapaukset, varsinkin sisätautiset ja
osittain myös parantumattomat sairaat saavat
hoitoa Kivelän sairaalassa (Töölön
kaupunginosassa), jota johtaa ylilääkäri useiden
alilääkärien avustamana. Täällä on myös osasto
äkillisiä mielisairauksia varten, jotavastoin
pitkälliset mielisairaudet saavat hoitoa Sipoossa Nikkilän
mielisairaalassa. Tarttuvat kuumetaudit saavat
tarpeen vaatiman hoidon ja eristyksen H:n
uudessa kulkutautisairaalassa Fredriksbergissä. Tämä
täysin uudenaikainen sairaala käsittää 13 eri
rakennusta ja on varustettu tehoisilla
eristyslait-teilla. — Yksityissairaalat. Suurin
yksityisillä varoilla perustettu sairaala on
Diakonissalaitoksen sairaala Eläintarhassa. Siinä
on sisätautien, kirurgisten tautien, naisten
tautien ja lasten kirurgisten tautien osasto sekä
v:sta 1919 alkaen uusi Röntgenlaitos, jossa
voidaan antaa nykyaikaista sädehoitoa.
Lääkäreiden omistamista yksityissairaaloista mainittakoon:
Eira, Ensi, Mehiläinen ja Sanitas sekä Boijen
synnytyslaitos ja sairaala. — Valtion
sairaalat. Viimeaikuisista muutoksista on
huomattavin se, että Uudenmaan lääninsairaalan
(yliopiston sairaalan) käytettäväksi on saatu
entinen ven. sotilassairaala (Unionink. varrella);
tarpeellisten korjausten jälkeen siihen on
sijoitettu alkeis-sisätautiosasto, naistautiosasto ja
korvatautien osasto vastaavine poliklinikkoineen.
V. 1916 avattiin Pasteurlaitos valtion
seerum-laboratorin yhteydessä.
Oppilaitokset. Perustettuja uusia
korkeakouluja: Kauppakorkeakoulu (1911) ja
„Högre svenska handelsläroverkets
högskoleav-delning" (Ylemmän ruots. kauppaoppilaitoksen
korkeakouluosasto, 1909); alkeisonpilaitoksia:
Töölön vhteiskoulu (1912), Saksalainen yhteiskoulu
(.920); ammattikouluja: kadettikoulu (1919),
„Tekniska läroverket" (ruots. teknillinen
opisto, 1916); kansansivistyslaitoksia: työväenopisto
(1913), Sörnäisten kristillinen kansanopisto (1907),
„Helsingfors svenska folkhögskola" (1905). —
Kansakouluissa oli lukuv. 1916-17
opettajia: suom. kouluissa 76 mies- ja 228 naisop.
(yht. 304), ruots. 42 mies- ja 108 naisop.
(yht. 150). Luokkien lukumäärä oli suom.
kouluissa: alemmissa 95, valmistavissa 2,
apukouluissa 6, iltakouluissa 1, ylemmissä 140,
jatko-kouluissa 7, yhteensä 251, joissa oli poikia 4,615
ja tyttöjä 4,784, yhteensä 9,399 oppilasta; ruots.
kouluissa oli luokkia: alemmissa 35, valmistavissa
1, apukouluissa 3, ylemmissä 64, jatkokouluissa
2, yhteensä 105, joissr poikia 1,849, tyttöjä 1,975,
yhteensä 3.824 oppilasta. Kansakoulujen
tuloja menosääntö päättyi 1916 1,686,622 mk:aan
(valtioapua ei ollut/ kunnalta 1,675,918 mk.;
palkkoihin 1,267,335 mk., opetusvälineihin 24,546
mk.). Keskimääräinen kustannus oppilasta kohti
oli 128:95. Kansakoulujen lahjoitusrahastot
tekivät (1918) 1,291,749 mk.
Kirjastot. Yliopiston kirjastossa oli (1916)
sidottuja niteitä n. 500,000 (ven. osastossa n.
145,000), ylioppilaskunnan kirjastossa n. 43,000
nid., H:n kaupungin kirjastossa haaraosastoineen
oli niteitä (1916) 79,359, teknillisen korkeakoulun
kirjastossa n. 13,000, tieteellisten seurojen
kirjastossa 70,000, Topelius-kirjastossa 3,700 nidettä.
Sanomalehdistö. „Uuden Suomettaren"
lakattua alkoi 1919 kokoomuspuolueen
äänenkannattajana ilmestyä „Uusi Suomi" ja „Uuden
Suomen Iltalehti", „Nya Pressen"in asemesta
„Dagens Press" (1915), „Työmiehen" asemesta
„Suomen Sosiaalidemokraatti" (1918); muita uusia
sanomalehtiä: „Svenska tidningen" (1917),
„Kauppalehti" (1898), „Suomen Työmies" (1920,
kommunistinen). Yhteensä ilmestyi 1920 12
jokapäiväistä sanomalehteä ja n. 180 erikoislehteä
ja aikakauskirjaa.
Kauppa ja merenkulku. Helsingin
tuonti oli 1916 226,is milj. mk. eli, kun maan
koko tuonti oli 964,30 mi’j. mk., 23,5% tästä.
Tullitulot nousivat 1916 13,->9 milj. mk:aan eli
29,o%:iin koko maan tullituloista. V. 1916
tuotiin milj. markoissa: vehnäjauhoja 18,<>.
ruisjauhoja 4,i, munia 5,i, voita 0,iooa, kahvia 2,s,
raakasokeria 15,04, raakatupakkia 9,i, juomatavaroita
1,9, vuotia 2,9, jalkineita 0,«*, lannoitusaineita
0, 1, kudelmia 16,», kumijalkineita ja muita
kumi-tavaroita 7,9, polttoöljyä 4,6, kaunottavia aineita
1.1, sementtiä 0,*, kivihiiliä ja koksia 2,o,
rautatiekiskoja 0,o=!, pieniä valinteoksia 2,9,
sähköteknillisiä koneita 5,?, koneita raudasta ja teräksestä
6.2, kirjoja 0,s; muita kirjallisuus- ja taidetuotteita
1,8. Luvut kuvastavat sota-ai an säännöttömiä
oloj’. — Vienti oli fob-hintojen mukaan 57,%
milj. mk., tehden 11,«% koko maan viennistä
(510,o milj. mk.); yli miljoonan markan arvosta
vietiin: voita 9,i milj., puumassiaa, pahvia ja
paperia sekä paperiteoksia 24,3 milj., metalleja
ja metalliteoksia 3,i milj., koneita, moottoreita,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
