Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hiivateollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
379
Hildebrand—Hinta-indeksi
380
sorina Königsbergissä 1893-95 ja kutsuttiin
professoriksi Göttingeniin 1895. Hän on tutkinut
invarianttiteoriaa, lineaaristen
integraaliyhtälöi-den teoriaa, korkeampaa aritmetiikkaa ja
variat-sionilaskentoa. Huomiota herättävässä
teoksessaan „Grundlagen der Geometrie" (1899, 4:s
pain. 1913) hän tyystin ja kriitillisesti tarkastaa
alkeisgeometrian aksiomeja. U. S:n.
»Hildebrand, Adolf Ernst Robert von,
kuoli 1921.
»Hildebrand. 1. H a n s O I o f Hildebrand
H., kuoli 1913. — 2. Henrik
RobertTeo-d o r Emil H., erosi valtionarkistonhoitajan
toimesta 1916; kuoli 1919.
Hilden [-dl’n], Henrik (s. 1883), suom.
ruotsinkielinen kirjailija. Julkaisuja:
„Indiansom-mar" (1910, romaani), „Trollfolk" (1911,
novelleja), „Drottning Lif" (1913, romaani), ,,Storön,
en bok om hafvet och kärleken" (1914, romaani),
„Christoffer eller lyckans underbara pärlor" (1916,
romaani), „Den röda frun" (1916, romaani),
„Tre berättelser om barnet" (1918), „Barnet"
(1919, draama). H:n sävyä määräävä on
vastakohtien, „luonnon" ja „kulttuurin", ristiriita ja
kilpailu, joka hallitsee hänen henkilöitään.
Hilprecht, Hermann V o 1 1 r a t (s. 1859),
saks.-amer. orientalisti, v:sta 1887 Philadelphian
yliopiston professori. H. johti ensimäistä
(1888-89) ja neljättä (1898-1900) mainitun yliopiston
muinaisen Nippurin raunioissa Etelä-Babyloniassa
toimeenpanemaa kaivausretkikuntaa ja oli näitä
kaivauksia koskevien julkaisujen päätoimittaja.
H. sekaantui sittemmin niihin tieteellisiin
riitoihin, jotka kaivausten ansiosta ja tuloksista
Ameriikassa ja Euroopassa virisivät, jätti 1913
Ameriikan ja asuu nykyään Saksassa.
Julkaisuja: „Excavations in Assyria and Babylonia"
(1903; saks. 1904), „Explorations in Bible Lands
during the 19:th Century" (1907) y. m. H. H-a.
Hilrula, pysäkki Pieksämäen-Savonlinnan
radalla, 8 km Rantasalmen asemalta itään, 13 km
Kallislahden asemalta länteen, Rantasalmen
pitä-• • • • •
jassa.
Hilus [-1-], kiinnityskohta jossakin elimessä,
esim. munuaisessa se kohta, johon verisuonet
tulevat ja josta virtsatiehyt lähtee. (A.J.P.)
»Himanka. 3,406 as. (1918), säästöpankki,
palo- ja eläinvakuutusyhdistys, 1 puhelinkeskiö,
kunnanlääkäri yhteinen Kannuksen, Lohtajan,
Toholammen ja Lestijärven kanssa, apteekki,
Keski-Pohjanmaan osuuskaupan haaramvymälä,
2 raamisahaa, 3 kotitarvesahaa, sähkölaitos, 3
myllyä, virvoitusjuomatehdas, lohen, siian ja
silakan pyyntiä ja myyntiä Ouluun, Helsinkiin
ja Pietariin, H:n satama (1/a km kirkolta) ja Ohlan
lastauspaikka (n. 14 km kirkolta pohj.), kirkolta
Kannuksen asemalle 25 km. — Kirkossa J. G.
Hedmanin maalaama alttaritaulu „Jeesus
ristinpuulla". J. A. W.
Hindenburg, Paul Ludwig Hans
Anton von Beneckendorff und (s. 1847),
saks. sotapäällikkö. H. tuli upseeriksi 1866 ja
otti osaa vv:n 1866 ja 1870-71 sotiin, toimi
1877-84 yleisesikunnassa, tuli 1900 kenraaliluutnantiksi,
1904 neljännen armeiakunnan päälliköksi, 1905
jalkaväenkenraaliksi ja erosi täysinpalvelleena
1911. Kun venäläiset suurvaltain sodan sytyttyä
elok. 1914 hyökkäsivät Itä-Preussiin, sai H.
tehtäväkseen karkoittaa heidät sieltä. Tämän teh-
I tävän hän suorittikin loistavasti voittamalla ensin
elokuun lopulla venäläiset Tannenbcrgin lähellä
ja syysk. Lyckin
taistelussa. V. 1914 hän
taisteli Puolassa ja 1915 hän
tunkeutui Riikaa ia
Väi-nänlinnaa kohti. V. 1916
H. kutsuttiin yle
sesikun-nan päälliköksi.
Nimitettiin keisari Wilhelmin
luovuttua
valtaistuimesta Saksan sotavoimien
ylipäälliköksi, mistä
toimesta, ennakkorauhan
solmiamisen
jälkeen,’erosi kesäk. 1919.
Julkaissut: „Aus meinem
Leben" (1920, myös suom.).
Jr J•
F-Hindije/"-«/e/, kylä
Irakissa Eufratin varrella
Hiilestä etelään. H:n läheisyyteen ovat
englantilaiset rakentaneet suuren padon, jolla joen vesi
voidaan nostaa 7 m korkealle, joten padon
yläpuolella oleva maa Hiilen tienoille saakka
saadaan kastelluksi ia viljelykseen kelpaavaksi. H:n
pato valmistui 1913 Irakiin suunnitellun
uudenaikaisen kastelu- ja kanavoimislaitoksen
ensi-mäisenä osana. K. T-t.
"Hinnerjoki. 1,989 as. (1918); säästöpankki,
osuuskauppa haarakauppoineen, 1
puhelinkes-kusasema, kirkolta Kauttuan asemalle 21 km,
Raumalle 40 km.
Hinta-indeksi on eräänlainen suhdeluku, jota
tilastotieteessä käytetään osoittamaan yleisessä
hintatasossa tai sen osassa tapahtuneita
ajoittaisia muutoksia. Inhimillisten tarpeiden
taloudellinen tyydyttäminen ja elintason
muodostuminen riippuu ratkaisevasti hyödykkeiden
hinnoista. Sentähden on hintain ja yleisen hintatason
tunteminen ja niiden kehityksen seuraaminen
tärkeätä. Erityisesti taloudellisesti ahtaina
ai-koina on hintailmiöiden ja hintatason vaihteluiden
tarkkaaminen saanut painavan merkityksen; sen
on maailmansodan aikana tapahtunut tavaton
tavaranhintain kohoaminen osoittanut. Alutta
hintailmiöt ovat eri paikoilla ja eri aikoina niin
erilaiset ja vaihtelevat, että suhteellisen varman
yleiskäsityksen saaminen niistä ja yleisen
hintatason muodostumisesta on perin vaikea. Jotta
tämä kuitenkin kävisi mahdolliseksi, on
tilastotiede, joka näitä ilmiöitä tutkii, ruvennut
laskemaan n. s. indeksilukuja tavaranhinnoista ja
yleisestä hintatasosta.
Ensimäisenä käytti indeksilukuja engl. George
Shuckburgh 1798. Useat muutkin tutkijat
esittivät niitä hänen jälkeensä, m. m. saks.
Soetbeer 1856, mutta vasta engl. N e
w-m a r c h in laskemat indeksiluvut, joita hän
ensi kerran esitti 1859 Lontoon tilastollisen
seuran aikakauskirjassa, saivat suurempaa huomiota.
Hän esitti hintatutkimuksessaan 19 eri tavaran
hinnanvaihtelut laskien joka tavaralle
vuosikeski-hinnan ja keskimäärähinnan ajanjaksolta
1845-50. Tämän viimemainitun merkitsi hän 100:11a
ja saattoi siten, vertaamalla keskihintoja muilta
ajankohdilta tähän, ilmaista hinnat suhdelukuina
hintain vaihtelun prosenteissa. V. 1860 lisäsi
hän tavarain lukua kolmella. V. 1868 laskettiin
Hitidenburg.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
