Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hintze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
381
Ilintze—Hirvensalmi
382
kaikkien 22 tavaran keskihinnat yhteen ja
saatiin siten vuoden yleisindeksi. Näitä
alkuaan Nevvmarchin laskemia indeksilukuja
julkaisee vieläkin engl. aikakauslehti „Economist".
Saksassa esitti S o e t b e e r indeksilukunsa, jotka
perustuvat 100 eri tavaran hintoihin
Hampurissa 1847-50. Tavarat jaetaan 7 eri ryhmään,
joille vuotuisen aritmeettisen keskihinnan
perusteella lasketaan yleisindeksi ja vielä kaikille
ryhmille yhteinen indeksi. Paljca laajemmalle
pohjalle perustuvat englantilaisen Sauerbeck in
indeksiluvut, jotka hän esitti 1886. Lähtökohtana
ovat vv:n 1867-77 keskihinnat ja indeksilukuja
lasketaan 45 tavaran hinnoista, jotka ovat
kuu-kausi- tai viikkokeskimääriä. Vuotuinen
yleisindeksi saadaan laskemalla aritmeettinen keskiarvo
erikoisindekseistä. Indeksilukujen
luotettavuuden osoittamiseksi esittää Sauerbeck vielä kaksi
laskelmaa, jotka osoittavat, kuinka paljon
tavaroita oli markkinoilla laskettuna vuosien 1867-77
ja aina kuluvan vuoden hintain mukaan ja miten
eri tavaramäärät suhtautuvat toisiinsa kuluvan
vuoden tuotanto- ja tuontimääräin
yhteissummissa. Tällä tavoin laskee hän n. s. t ä r k e y
s-indeksin, jonka avulla tarkastetaan, ettei
vähemmän tärkeä tavara vaikuta liiaksi indeksin
muodostumiseen. Sauerbeckin indeksilukuja
julkaistaan aikakauslehdessä „Journal of royal
statistical society". — Nämä kolme eri h:iä
ovat yleisimmin tunnettuja. Niiden lisäksi on
olemassa paljon muita. Alun indeksilukujen
laskemiselle Yhdysvalloissa antoi prof.
Falkner, joka esitti laskelmia lukuisain
tavarain tukkukauppahinnoista. Nykyään on siellä
useampiakin jatkuvia indeksilukuja m. m.
työ-viraston (Bureau of labor) ja Bradstreetin.
Ranskassa on virallinen indeksi, mutta
vähän huomattu, samoin on Italiassa Bachin
indeksilukujen laita. Englannissa
julkaisevat nykyään h:ejä myöskin kauppavirasto
(Board of trade) ja edellämainitut
aikakauslehdet. Saksassa on hinta-indeksi, mutta
se ei ole saavuttanut huomiota. Paremmin ovat
meillä tunnettuja Skandinaavian maiden
etenkin Ruotsin, indeksiluvut, jotka julkaistaan
sikäläisen sosiaalihallituksen aikakauslehdessä
,,So-ciala meddelanden". Sitäpaitsi on
kauppakol-legilla (Kommerskollegium) indeksiluvut
tuonti-ja vientitavarain tukkukauppahinnoista. Lisäksi
julkaisee kauppalehti „Svensk handelstidning"
kuukausittain erittäin valaisevaa h:iä
tukkuhinnoista. Tanskassa ja Norjassa on
virallinen h. Meillä lasketaan sosiaalihallituksessa
virallinen elintarvike-h. koko maasta.
Kaikki edelläesitetyt h:t eroavat
kokoonpanoltaan ja tuloksiltaan, mutta ne voidaan
kuitenkin jakaa kahteen pääluokkaan:
yleinen h. ja elintarvike-h. Edellinen on
laajempi ja käsittää huomattavimmat
kauppatavarat, jälkimäinen rajoittuu yksinomaan
elintarvikkeisiin (elintarpeet, vaatetus, valo, vuokra
y. m.). Tyypillisiä esimerkkejä edellisestä ovat
,,Economist"in, „Svensk handelstidning"in ja
Kommerskollegiumin indeksit, jälkimäisestä esim.
meidän sosiaalihallituksen. YIeis-h:t perustuvat
yleensä tukkukauppahinnoille, elintarvike-indeksit
taas vähittäishinnoille.
H:iä käytetään osoittamaan myöskin
työpalkkain vaihteluita (työn-h.). Etenkin engl.
Bowley on tehnyt useita tällaisia
tutkimuksia.
H:n luotettavuus riippuu siitä, miten tarkasti
sen perustana olevat hintatiedot kuvaavat
todellisuutta ja miten ne tilastollisesti käsitellään.
Molemmissa suhteissa voi useissa h:eissä huomata
puutteita. Mutta suhdelukuina jäävät
indeksiluvut osoittamaan vain hintatason vaihtelun ja
hintain nousun ja laskun suhteellista suuruutta.
Niiden tehtävä on, kuten yleensä tilastollisen
tutkimuksen, osoittaa yleistä suuntaa ja
säännönmukaisuutta. [Zuckerkandl, „Die statistische
Bestimmung des Preises" (Handwörterbuch der
Staatswissenschaften, 3:s pain. 1911, sekä
kirjallisuusluettelo samassa); Secrist, „An introduction
to statistical methods" (1917); Sosialinen
aikakauskirja 1919.] M. J. P.
Hintze, Paul (s. 1874), saks. diplomaatti,
toimi v:sta 1903 meriattaseana ja v:sta 1908
sotilasasiamiehenä Pietarissa, oli sittemmin
lähettiläänä Meksikossa, v:n 1914 lopulta v:n 1917
alkuun Kiinassa ja sen jälkeen Kristiaaniassa;
heinäk. - marrask. 1918 ulkoasiainvaltiosihteerinä.
Hiomopuu ks. Puutavaralajit, VII Os.
Hiotusjärjestelmä ks. S w e a t i n g-j ä r j e
s-t e 1 m ä, IX Os.
Hippodamos [-po’-]y kreik. sofisti ja insinööri
(arkhite’ktön), AristotelekSen mukaan ensimäinen
kaupunkien asemakaavani suunnittelija, joka
jakoi kaupungit säännöllisiin kortteleihin.
Ateenan satamineen (Piraios), arsenaaleilleen hän
suunnitteli Agorasta lähtevin levein kaduin,
Rhodoksen kaupungin (408 e. Kr.) teatterin
muotoiseksi. Ateenalaisia siirtolaisia Italiaan
seuranneena hän siellä järjesti Thurii’n
kaupungin entisen Sybariksen paikalle. Filosofina
H. haaveili Platonin tapaista
ihanneyhteiskuntaa, jossa kansalaiset jakautuisivat kolmeen
luokkaan: työmiehiin, ammattilaisiin ja sotilaihin.
U-o N.
*Hirn, Yrjö. Uudempia julkaisuja: „Det
estetiska lifvet" (1913; myös suom.), „Barnlek.
Några kapitel om visor, danser och srna teatrar"
(1916; myös suom.), „Diderot" (1917; suom.),
„Jonathan Swift" (1918; suom.), „Episoder"
(1918, esseitä). H. otti kulttuuriedustajana osaa
valtiolliseen lähetyskuntaan Suonien asioiden
valvomiseksi Versaillesin rauhankongressin
yhteydessä 1919.
Hirsimaja, sot., miehistön asuinsuoja
asemasodassa. Asuinsuojuksia rakennetaan etulinjaan
tai sen läheisyyteen vain vartiomiehistöä varten.
Useimmiten ne rakennetaan toiseen linjaan tai
sen taakse, yleensä paikkoihin, niissä niitä voi
rakentaa rauhassa viholliselta. Jos suinkin
mahdollista rakennetaan asuinsuojaksi maanpäällisiä
h:ja, jotka tarjoavat suurimmat
mukavuusmah-dollisuudet. Vihollisen puoleiset seinät ja katot
rakennetaan kiväärinkuulia ja srapnellinsiruja
kestäviksi ja vedenpitäviksi. Erittäinkin
metsä-asemissa rakennetaan melkein aina h:ja
asuin-suoiiksi. W. E. 7\
*Hirth, Georg, kuoli 1916.
Hirvasjoki ks. Nuorti järvi, VI Os.
* Hirvensalmi. 7,589 as. (1918), kansakouluj a
10, paloapuyhdistys, säästöpankki, osuuskassoja
3, osuuskauppa; Kissakosken paperitehdas, 2
meijeriä, sahaa ja myllyä. — Kirkko paloi 1914,
Uusi, kivestä, valmistui 1916 J. Stenbäckin pii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
