Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hintze ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Historiallinen koulukunta—Hoffmann
384
rustusten mukaan, alttaritaulu A. Koiviston
maalaama: „Ylösnousemus".
Historiallinen koulukunta ks. T a 1 o u s t i e d e,
IX Os. p. 1156.
*Historiantutkijain kokouksia. Suomen
toinen yleinen historiantutkijani ja
historianopettajat kokous pidettiin Helsingissä 8-10 p. tammik.
1914. Yhteinen Pohjoismaiden
historiantutkijat kokous, jossa myös Suomi oli
edustettuna, pidettiin Kristiaaniassa 7-10 p. heinäk.
1920.
Hittauanin, karjalaisten jumala, joka
Agricolan muKaan toi jänikset pensaasta, mainitaan
välittömästi oravia antavan Nyrckes jumalan
jälkeen. Kun jälkimäinen nimi ei ole muuta
kuin muunnos metsästäjäin palvoman Jyrki
pyhimyksen nimeä (ks. t. Täyd.), saattaa* edellinen
olla vääntynyt toisen metsämiesten suojelijan
Hubertus pyhimyksen nimestä. H. koirineen ja
otuksineen on ollut kuvattuna Hollolan kirkon
ovella. Loitsurunoissamme tästä esiintyy monia
väännöksiä, joista Huitua on lähinnä Agricolan
kuulemaa muotoa (< Huittavainen?). K. K.
*Hittorf, Johann Wilhelm, kuoli 1914.
Hittorff [ito’rf], Jacques Ignace
(1793-1867), ransk., Kölnissä syntynyt, Pariisissa
kasvatuksensa saanut arkkitehti, Percier’n oppilas,
rakensi yhdessä Lepèren kanssa v:n 1825
jälkeen Pariisiin neogrec-tyylisen S. Vincent de
Paul’in basilikakirkon, jossa pitkistä ajoista
syrjäytetty polykrominen ainevalinta ja
koristelu herätti aikalaisten ihailun. Place de la
Concorden viimeistelykilpailussa ensi sijan
voitettuaan H. sommitteli obeliskinjalustan,
molemmat suihkulähteet, kandelaberit y. m.
koristukset ja sovitti paikoilleen Ranskan kaupunkien
patsaat. Hänen viimeinen työnsä Gare du
Nord (1863) voitti suurenmoisuudellaan kaikki
siihenastiset asematalot (suuren junahallin
jänne-mitta 70 m). Julkaisi „Architecture moderne
de la Sicile" (1835, Zanthin kera), „Architecture
antique de la Sicile" (1867), „Restitution du
temple d’Empédocle à Sélinunte" (1851),
„Architecture polychrome chez Ies Grecs" (1830).
Viimemainittu löytöihin perustuva, aikanaan
tavatonta huomiota ja vastustusta herättänyt
tutkielma, ensimäisenä epäämättömän myönteisesti
ratkaisi kreik. temppelin polykromian. U-o N.
Hitzig [hitsih], Friedrich (1811-81), saks.
arkkitehti, kuului siihen arkkitehtiryhmään,
jotka Schinkeliä esikuvanaan pitäen pyrkivät
yhteenliittämään luontoa ja arkkitehtuuria, josta
Berliinin Tiergartenin ja läntisten esikaupunkien
huvila-arkkitehtuuri tarjoaa valaisevia
esimerkkejä. Palazzo Revoltellaa -Triestissä, Berliinin
Pourtalès-palatsia, Varsovan Kronenberg- y. m.
palatseja ja yksityisrakennuksia Berliinissä ja
sen ulkopuolella lukuunottamatta, rakensi
ensimäisenä suurempana monumentaalityönään
Berliinin uuden pörssin (1859-64), ensimäinen
sikäläinen rakennus, jossa luonnollinen hiekkakivi
tuli kauttaaltaan käytäntöön. Tätä seurasivat
valtiopankin rakennus, Charlottenburgin
poly-teknikumi sekä Berliinin Zeughallen
muuttaminen asekokoelmaksi ja mainehalliksi (v:sta 1877).
Antiikkisoivasta suunnasta lähtien ja viimeisiä
helleniläisyyden edustajia Berliinissä ollen H.
elämänsä lopulla yhä enemmän lähenteli it.
renesanssisuuntaa. „Hitzigs ausgeführte Bau-
werke" (1850-67) sisältää suuren osan hänen
töistään. U-o N.
Hjalmarson [jal-], Harald Ossi an
(1868-1919), ruots. sotilas; tuli upseeriksi 1889,
kapteeniksi 1905. H. oli yksi niitä ruots. upseereja,
jotka 1911 lähtivät Persiaan järjestämään tämän
maan poliisi- ja santarmikuntaa; toimi siellä
everstinä, kunnostautui huomattavasti ja
ylennettiin 1913 kenraaliksi. Sam. v. hän palasi
Ruotsiin, missä 1916 tuli everstiluutnantiksi
Up-lannin rykmenttiin. Kun Suomessa 1918 puhkesi
punakapina, liittyi H. Suomen valkoiseen
armei-aan. Helmikuussa hän johti sotatoimia Heinolan
tienoilla, tehden saman kuun lopulla rynnäkön
Heinolaa vastaan, joka ei kuitenkaan onnistunut.
Sittemmin hän toimi päärintaman oikealla
sivustalla johtaen m. m. ruots. brigadia ja otti
huomattavaa osaa Tampereen valloittamiseen.
y. f.
♦Hjelt, August Johannes, kuoli 1919.
* Hjelt, Edvard Immanuel, oli 1909-17
Suomen kaupunki- ja maalaiskuntien
keskuslaina-kassan toimeenpaneva johtaja; tuli 1910
Helsingin yliopiston sijaiskansleriksi sekä 1917 v. t.
kansleriksi; oli 1918-19 Suomen lähettiläänä
Berliinissä. Julkaisuja: „Geschichte der organischen
Chemie von der ältesten Zeit bis zur
Gegenwart" (1916), „O. E. A. Hjelt, hans liv- och
gär-ning" (1916), „Från händelserika år" I (1920),
II (myös suom. 1919), „Finsk-svensk och
finsk-tysk politik under krigsåren" (1920), „Gustaf
Mattsson" (1920). Ottanut erittäin vaikuttavalla
tavalla osaa Suomen itsenäisyystaisteluun.
*Hjelt, Otto Edvard August, kuoli
1913.
Hjort [jart], Johan (s. 1869), norj.
eläintieteilijä ja kalabiologi, Norjan
kalastushallituksen jäsen ja v:sta 1906 kalastustirehtööri. Hänen
ansiotaan on merikalastustutkimuksien
johtaminen hydrografis-biologisille urille, joilla hän on
osoittanut niille useita uusia
käytännöllis-tieteel-lisiä ja taloudellisia tehtäviä. Edustaen Norjaa
kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa esitti
hän tämän kokouksessa elok. 1909 uuden
suunnitelman sillin luonnonhistorian ja kalastusten
tutkimiseksi. Tärkeimmät teokset: „Hydrographie
biological studies of the Norwegian fisheries"
(1896), „Report on Norwegian fishery- and
marine investigations" (1900-09), „Norsk
hav-fiske: Norges fiskerier", I (1905), „Rapport et
procès-vervaux du conseil permanent
international pour l’exploration de la mer", X (1909),
„Oversigt over norsk fiskeri- og havforskning i
aarene ^1900-08" (1909). ^ K. y. V.
Hodeida 1. H o d ë d a, linnoitettu kaupunki
Arabiassa Jemenin maakunnassa Punaisen-meren
rannalla. N. 20,000 as., joista joukko juutalaisia
ja eurooppalaisia. H:sta viedään (mokka-)kahvia,
puuvillaa, helmiä, sennaa, myrhaa y. m. K. T-t.
*Hoernes, Moritz, kuoli 1917.
Hoffmann, Ludwig (s. 1852), saks.
arkkitehti, sai 1885 P. Dybwadin kanssa ensi
palkinnon Leipzigin valtio-oikeusrakennuskilpailussa
it.-renesanssityylisestä ehdotuksestaan; rakennus.
Saksan suurimpia, valmistui 1895 uuden, hänen
yksinään laatimansa pohjasuunnitelman
mukaisesti. V:sta 1895 H. Berliinin
kaupunginarkkitehtina on rakentanut kouluja,
sairaaloita, kansankylpylöitä, uuden suuren kunnalli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
