Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hortus delicarum ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
391
IIu her—Huoneen vuokralautakunta
392
heimin luostarissa Braunschweigissa. Kirjoitti
latinan kielellä kuusi legendoihin perustuvaa
näytelmää, erään keisari Otto I:n tekoja ylistävän
kertovan runoelman „Gesta Odonis" ynnä vielä
muutamia muitakin runoja. /<. G.
Huber [-a-], Victor A i m é (1800-69), saks.
kirjailija, osuustoiminta-aatteen levittäjä. H.
tuli kirjallisuushistorian ja uudemman historian
professoriksi Rostockiin 1833 ja Marburgiin 1835;
oli professorina Berliinissä 1843-50. Hän oli
etevä Espanjan kielen, kirjallisuuden ja olojen
tuntija; julkaissut tältä alalta „Geschichte des
Cid" (1829), „Cronica de Cid" (1844), „Skizzen
aus Spanien" (1828-35). Harrastaen lämpimästi
alempien kansankerrosten kohottamista H.
laajoilla matkoillaan Euroopan eri maissa tuli
kiinnittäneeksi erityistä huomiota silloin ensi
askeleita ottavaan osuustoimintaliikkeeseen, josta
hänellä on paljon kerrottavaa varsinkin
teoksessaan „Reisebriefe aus Belgien, Frankreich und
England iin Sommer 1854" (2 nid., 1855).
Hänestä tulikin yksi osuustoiminta-aatteen
huomattavampia tienraivaajia Saksassa, mutta hänen
yrityksensä saada Saksassa syntymään
englanti-laismallinen kristillis-sosiaalinen liike ei
onnistunut. Hänen yhteiskunnallisista
kirjoitelmistaan mainittakoon: „Die Selbsthilfe der
arbeitenden Klassen durch Wirtschaftsvereine und innere
Ansiedelung" (1848), „Über Assoziation und
deren Verhältniss zur inneren Mission" (1855),
„Konkordia, Beiträge zur Lösung der sozialen
Fragen" (1861), „Soziale Fragen" (1863-69), „Die
genossenschaftliche Selbsthilfe der arbeitenden
Klassen" (1865). J. F.
Huerta [ue’rta] (1854-1916), meksikkol.
presidentti; kohosi sotilasalalla kenraaliksi 1901 ja
tuli 1912 pääkaupungin Meksikon komendantiksi.
Helmik. 1913 hän vangitutti presidentti Maderan
ja hallituksen jäsenet. Kun Madera ja
varapresidentti Suarez sittemmin murhattiin, syytti
Yhdysvaltain hallitus H:aa tämän murhan
aikaansaamisesta ja kieltäytyi tunnustamasta häntä
presidentiksi. Euroopan suurvallat suostuivat
kuitenkin tunnustamaan hänet väliaikaiseksi
presidentiksi. Maassa syntyi useita kapinoita ja
sekasorto lisääntyi, kunnes H. luopui vallasta heinäk.
1914. J. F.
♦Huippuvuoret. H:n kivihiili-, mineraali- ja
malmirikKaudet ovat aiheuttaneet viime
vuosikymmenenä jatkuvasti vilkastuvan vakinaisen
kaivostyöskentelyn saarilla. V:sta 1903 on amer.
yhtiö The Arctic Coal Company harjoittanut
kaivostyötä Advent-bayn länsipuolella. Viime
vuosina ennen suurvaltain sotaa nousi yhtiön
vuotuinen tuotanto n. 50,000 tonniin. Se vie
hiilen pääasiallisesti Pohjois-Norjaan ja
Arkangeliin. Paljon vähäisempi on ollut englantilaisten,
norjalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja
venäläisten yhtiöiden tuotanto. Englantilaiset ovat
vallanneet m. m. koko Prince Charles-maan.
Ruotsalaisten valtausalueet ovat Jäävuonon
pohjukassa olevat Pyramidivuori ja Bünsowin maa
sekä Bellsundin perukan Braganza-lahden
ympäristö, ynnä alue Advent-bayn itäpuolella.
Ruotsalaiset ovat harjoittaneet kaivausta v:sta 1910.
V. 1919 oli tuotanto 25,000 ton. Norjalaisten
valtausalueet ovat Kings-bayn, Green Harbourin
ja Hornsundin luona. V:sta 1911 on Green
Har-bourissa ollut norj. langaton sähkölennätin. —
Muiden mineraalien ja malmien louhiminen on
vielä ollut hyvin vähäistä. Englantilaiset ovat
louhineet jonkun verran marmoria ja ruotsalaiset
kipsiä. Viime aikoina on löydetty myöskin paloöljyä.
Helmik. 2 p. 1920 allekirjoitettiin sopimus,
jossa tunnustettiin Norjan valtiolliset oikeudet
H:iin, kuitenkin niin, että muillakin
kansakunnilla on oikeus harjoittaa siellä liikettä ja että
H:n käyttäminen sotilaallisiin tarkoituksiin on
kielletty. M. E. H.
♦Huittinen. 8,591 as. (1918); pitäjän keskus
on kauppalan tapainen Lauttakylä;
kansakouluja 14, isäntä- ja emäntä- sekä
puutarhakoulu kansanopiston yhteydessä, oma sanomalehti
„Lauttakylä", vaivaistalo, kunnansairaala,
eläinlääkäri, kaksi palokuntaa, Iaivaliike Lauttakylän
ja Kyttälän aseman välillä pitkin Loimi- ja
Kokemäenjokea (18,5 km), säästöpankki,
Länsi-Suomen osakepankin haarakonttori, Huhtamon ja
Räikänmaan osuuskassat, useita myllyjä.
Juutin-aron vanha taistelupaikka, Ripovuoren
hiidenkiukaat, Haukl^avainion hautakalmisto, Palojoen
muinainen asuinpaikka. — Kirkossa S. G.
Falk-manin maalaama alttaritaulu „Kirkastus".
Hukkaamiskielto ks. M y y m i s- j a h u k k a
a-m i s k i e 11 o, Täyd.
Human ks. Umanj, X Os.
Humann [hii-], Karl (1839-96), saks.
insinööri ja muinaistutkija, löysi ja paljasti
(1878-86) Pergamonin suurenmoiset muinaisjäännökset
(ks. Pergamon, VII Os.) ja otti osaa useihin
saks. arkeologisiin retkikuntiin Vähässä-Aasiassa
ja Pohjois-Syyriassa (muinaisten heettiläisten
asu-musaloilla); johti (1891-94) Magnesiassa
(Maiand-roksen partaalla) toimeenpantuja kaivauksia.
Teoksia: „Die Ergebnisse der Ausgrabungen zu
Pergamon" (1880-88, yhdessä Conzen y. m. kanssa),
„Reisen in Kleinasien und Nordsyrien" (1890,
yhdessä Puchsteinin kanssa). O. E. T.
♦Humppila. 2,933 as. (1918), kansakouluja 4,
haara-apteekki, palokunta, säästöpankki,
osuusmeijeri ja sterilisoimismeijeri. Kirkko paloi
1917, siinä oli Alexandra Såltinin maalaama
alttaritaulu „Kristus Getsemanessa". J. A. IV.
Hunt [harit], Arthur Surridge (s. 1871),
papyrologian (papyrus-käsikirjoitusten
tutkimuksen) professori Oxfordissa. On yhdessä B. P.
Grenfellin kanssa julkaissut lukuisia Egyptistä
löydettyjä kreik. papvruskirjoituksia. ks. G r e
n-fell, Bernard Pyne, Täyd. O. E. T.
Hunt [hant], Richard Morris (1828-95),
amer. arkkitehti, suoritti opintonsa Euroopassa
(1843-54) etenkin Pariisin
École-des-beaux-arts’issa Lefuelin atelieerissa. palasi 1855
Ameriik-kaan ja toimi U. Waltherin kanssa Washingtonin
Capitoliumin laajentamistöissä. Perustamalla
oman arkkitehtikoulunsa, jossa monet nuoren
Ameriikan etevimmistä arkkitehdeistä saivat
ammattiopetuksensa, H. tehokkaasti vaikutti
maansa rakennustaiteellisen tason korottamiseksi.
Päätöitä: Tribunen rakennus ja Lenox-kirjasto,
W. K. ja F. W. Vanderbiltin, J. J. Astorin y. m.
huomattavien raharuhtinaiden palatseja New
Yorkissa, „Biltmore House" y. m. maalaishoveja.
U-o N.
♦Huokonen, cläint., ks. Stigma, IX Os. ja
H v ö n t e i s e t, III Os.
Huoneenvuokralantaknnta ks.
Huoneen-vuokrasäännöstely, Täyd.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
