Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huoneenvuokrasäännöstely ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
393
11 uonee n vu ok ra sään nöstely—Hy dreera u s
394
Huoneeu vuokrasäännöstely* Maailmansodan
aikana syntyneen yleisen asuntopulan johdosta
on eri maissa ryhdytty estämään talonomistajia
vaatimasta liiallisia vuokramaksuja sekä ilman
perusteellista syytä pakottamasta vuokralaisiaan
muuttamaan asunnoistaan. Suomessa määrättiin
sen. päät. 5 p:ltä kesäk. 1917, että kaupunkeihin
sekä niihin asutuskeskuksiin, joihin senaatti
harkitsisi syytä olevan tai kunnat itse katsoisivat
olosuhteitten vaativan, oli asetettava
kunnallisia huoneenvuokralautakuntia, joiden tehtävänä
tuli olla vahvistaa asuinhuoneistoista
suoritettavat vuokrat sekä päättää, oliko olemassa
pätevää syytä asuinhuoneistoa koskevan
vuokrasopimuksen irtisanomiseen tai pidentämättä
jättämiseen. Jo sitä ennen oli pääkaupunkiin
kunnallisten viranomaisten toimesta asetettu
väliaikainen vuokrasovittelulautakunta, jonka tehtävänä
oli sovitella huoneenvuokrariitaisuuksia,
omaamatta kuitenkaan oikeutta ratkaista asiaa, jos
sovintoa ei syntynyt. Edellämainitun päätöksen
korvasi sen. päät. 26 prltä marrask. 1918
huo-neenvuokra-asiain järjestelystä sodan
aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa. Tämäkin koski
vain asuinhuoneistoja, mutta 7 p. maalisk.
1919 annetussa valtioneuvoston päätöksessä
ulotettiin huoneenvuokra-asiain pakollinen
järjestely muihinkin kuin asuinhuoneistoihin.
Viimeksimainitut päätökset olivat voimassa 1 p:ään
marrask. 1919. H:stä 12 p. elok. 1919 annetussa laissa
sai valtioneuvosto oikeuden aina 31 p:ään toukok.
1921 saakka antaa määräyksiä
huoneenvuokraolo-jen järjestämisestä sekä säätää rangaistuksia
sellaisten määräysten rikkomisesta, kuitenkin siten,
ettei lakia sovellutettaisi sen voimaan astuttua
rakennettuihin uutisrakennuksiin. Tämän lain
nojalla antoi valtioneuvosto 27 p. lokak. 1919
päätöksen h:stä ajaksi 1 p. marrask. 1919- 1 p. kesäk.
1921, joka päätös koskee sekä asuin- että
liikehuoneistoja. Päätöksen mukaan tulee kaupungeissa
sekä niissä väestökeskuksissa, joissa valtioneuvosto
tai kunnat itse harkitsevat olosuhteitten sitä
vaativan, huoneenvuokra-asiain järjestelyä varten olla
kunnallisia huoneenvuokralautakuntia.
Huoneen-vuokralautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja
neljä varsinaista jäsentä sekä heidän
varamiehi-nään varapuheenjohtaja ja 4 varajäsentä, jotka
kaikki kunnanvaltuusto valitsee.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee, mikäli
mahdollista, olla lakimiehiä. —
Huoneenvuokralauta-kunnan asiana on: vahvistaa järjestelyn alaisesta
huoneistosta suoritettava vuokra; asianosaisen
ilmoituksen johdosta päättää, onko olemassa
pätevää syytä vuokrasopimuksen irtisanomiseen
tai pidentämättä jättämiseen; huolehtia
asunnonvälityksestä, sekä huolehtia asuntojen
mahdollisista pakollisista vuokrauksista. — Päätös sisältää
myös säännösteleviä määräyksiä m. m. vuokrien
määrästä ja korotuksesta, vuokrasopimuksen
irtisanomisesta sekä asunnonvälityksestä. Vielä
säädetään päätöksessä, että paikkakunnalla, jossa on
huoneenvuokralautakunta, voi kunnanvaltuusto
päättää suurimmasta määrästä huoneita, joita
huoneistonhaltija saa käyttää asuntonaan.
Valtuuston päätös tästä kuin myös niistä
perusteista, joiden mukaan huoneistonhaltijan on
pakollisesti luovutettava asuinhuoneita
vuokrattavaksi, on kuitenkin alistettava valtioneuvoston
harkittavaksi ja ratkaistavaksi. — Huoneen-
vuokralautakunnan päätöksiin saa yleensä
hakea oikaisua ainoastaan, jos asianosainen
arvelee, että lautakunta on asiaa käsitellyt
virheellisesti, kaupungissa maistraatilta ja maaseudulla
maaherralta. — Huoneenvuokralautakunnan
sihteerin tehtävänä on, paitsi muuta, pyynnöstä
antaa vuokranantajille ja vuokralaisille tietoja
huoneenvuokra-asiain järjestelyä koskevista
määräyksistä ja käytännöstä. — Rikkomuksista
valtioneuvoston h:stä antaman päätöksen säännöksiä
sekä eräitä huoneenvuokralautakunnan
määräyksiä vastaan voidaan rangaista aina 10,000 mk:n
sakolla tai 2 v:n vankeudella. — H:n alaisia eivät
ole ne uudet huoneistot, jotka ovat valmistuneet
1 p:n kesäk. 1917 jälkeen, eivätkä sellaiset
yksityiset huoneet hotelleissa ja matkustajakodeissa,
joista vuokramaksua luetaan päivältä tai viikolta
kerrallaan, eivät myöskään ravinnon kera
vuokratut huoneistot. — Eduskunta hylkäsi
hallituksen syksyllä 1920 antaman esityksen h:n
jatkamisesta kolmen vuoden ajaksi 31 p:n
toukokuuta 1920 jälkeen, mutta anoi samalla uutta
esitystä. U. J. C.
Huonekärpänen ks. Kärpäset, V Os.
♦Huopalahti. 1. Kunta, Uudenmaan 1.,
Helsingin kihlak., Huopalahden nimismiesp.
Pinta-ala 14,92 km2, manttaalimäärä 2,4913, 3,514 as.
(1920). Käsittää Pikku-Huopaiahden ja
Drums-ön kylät sekä Munkkiniemen säterin. Sen alueella
ovat Hagan ja Munkkiniemen
huvilayhdyskunnat. Kunta muodostui kansanäänestyksen
perustuksella 13 p. tamrnik. 1919 ja alkoi toimia 1920.
— 2. Seurakunta, Porvoon hiippak.,
Helsingin rovastik., perustettiin sen. päät. 16 p. elok.
1917, kirkkoraati asetettiin 1918,
kirkkovaltuute-tut 1920. Omaa kirkonkirjaa pidetään v:sta 1921.
S-d St-s. (K. J. V.)
Huo vasto 1. rihmasto ks. S i e n e t, VIII Os.
Hurstinen, Sulo (s. 1881), suom.
viulutaiteilija, opiskellut m. m. Praagissa Sevcikin ja
Berliinissä Halirin johdolla. Antanut konsertteja,
paitsi Suomessa, Skandinaavian kaupungeissa ja
Berliinissä; ollut viulunsoiton opettajana
Helsingin ja Tallinnan musiikkiopistoissa; julkaissut
sovitelmia viululle sekä viulunsoiton oppaan
(„Mitä viulunsoittajan tulee tietää"). A. O. V.
♦Husaari ks. myös Ratsuväki, VII Os.
Husein ibn Ali, Mekan suurseriffi, ryhtyi
liitto-valtojen kannattamana kesällä 1916 kapinaan
turkkilaisia vastaan ja julisti Hidzasin Turkista
riippumattomaksi ja täysin itsenäiseksi. H.i.A:n
ja hänen poikansa Feisalin yritys perustaa
Arabian kuningaskunta on kohdannut vastustusta
varsinkin vahhabiittien taholta. K. T-t.
Hutchinson [hatsinsdn 7, J o n a t h a n (1 828-1913),
engl. lääkäri, tunnettu eräiden sellaisten
taudinoi-reiden kuvaajana, jotka usein esiintyvät
synnynnäisesi kuppatautisilla. Nämä oireet ovat
huonokuuloisuus (sisäkorvan tulehdus), eräänlaatuinen
silmän sarveiskalvon tulehdus (keratitis
parenchy-matosa) sekä epämuotoiset etuhampaat (useimmin
siten, että ylemmät etuhampaat ovat erillään
toisistaan, vinot, rosopintaiset ja lovipäiset). A. J. P.
Huutokoski, rautatienasema (IV 1.)
Haapa-mäen-Elisenvaaran radalla, 22 km Pieksämäestä
itään, 17 km Joroisista länteen.
Huygensin periaate ks. Aaltoliike, Täyd.
Hydreeraus (kreik. hydor — vesi) I.
rasvojen kovettaminen, menettelytapa muut-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
