Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ihoaistimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
411
Iisalmi—Illinois
412
tavien munkkien välittämänä levisi Englantiin ja
mannermaalle, etenkin Sveitsiin ja
Pohjois-Italiaan, jonne yksityiset munkit perustivat
sittemmin kuuluisiksi tulleita luostareita, esim. St.
Galleniin ja Bobbioon. I:iä m:ejä on monissa
suuremmissa Englannin kirjastoissa; komea
„Lin-disfarnen miniatyyri" Lontoossa, ,,Book of
Dur-row" (n. 650) ja „Book of Kells" (n. 700)
Dublinin Trinity College’ssa, S. Gallenissa, Trierissä,
Milanon Ambrosius-kirjastossa y. m. [I. O.
Westwood, „Fac-similes of the miniatures and
Ornaments of anglo-saxon and irish manuscripts"
(1868), F. Keller, „Bilder und Schriftzüge inden
irischen Manuskripten der schweizerischen
Bibliotheken" (1851).] U-o N.
♦Iisalmi. 1. I:n kaupungissa 3,054 as. (1919).
Uusia rakennuksia: kunnalliskoti
Kan-gaslammilla n. 2 km kaupungista 36 hoidokkia
varten (v:sta 1915),kunnallissairaala kaupungin
laidassa maalaiskunnan puolella, 25 sairassijaa (v:sta
1918). Satamaa Poroselän rannalla laajennettu
melkoisesti. Iisalmen-Ylivieskan rata rakenteilla.
Uusia pankinkonttoreita:
Maatalous-pankin haarakonttori. Koulut: yhteiskoulu
muodostettu valtion keskikouluksi 1913,
oppilaita 270 (1920), lisäksi kunnan ylläpitämät
jatko-luokat, oppilaita 43 (1920).
Muistomerkkejä: vapaussankarien muistoksi pystytetty Emil
Halosen suunnittelema hautapatsas kaatuneiden
hautausmaaksi vihityllä „Sankariniemellä", aivan
lähellä rautatieasemaa. — Tänne on myös
raken-teillä komea urheilukenttä, johon piirustukset
on laatinut Bertel Strömmer.
Kaupunginvaltuustossa (1920) 15 porvarillisiin
puolueisiin ja 9 sos.-dem. puolueeseen kuuluvaa
jäsentä. — I:n kaupunki erotettiin 20 p. maalisk. 1912
maaseurakunnasta eri khrakunnaksi. K. J. V.
— 2. I : n maalaiskunnassa 24,061
as. (1918); kansakouluja 35; vaivaistalo;
osuuskauppa, 7 osuusmeijeriä, 10 osuuskassaa. l:n,
Soinlahden, Kauppilanmäen ja Sukevan
rautatieasemat ja Taipaleen, Peltosalmen ja
Kainu-mäen pysäkit. Runnin parantola, Virransillan
ja Koljonvirran 1808-09 aikuiset
taistelupaikat; Koljonvirran itärannalla ruhtinas
Dolgo-ruki’n rautainen kuvapatsas, Pölkynniemen talon
luona Virransillan taistelun muistomerkki;
luonnonnähtävyyksiä: Iimäki (205 m yi. merenp.).
— Kirkossa Alexandra Såltinin 1886 maalaama
alttaritaulu „Kirkastus". J. A. W.
"Iittalan lasitehdas. V. 1917 osakeyhtiön
kaikki osakkeet siirtyivät A. Ahlström o.-y:lle.
* Iitti. 13,504 as. (1918); kansakouluja 20, 2
apteekkia, kunnansairaala ja kulkutautisairaala,
Kuusankosken sairaala, eläinlääkäri, vaivaistalo;
Kausalan asema ja Mankalan ja Vittamäen
pysäkit; 2 osuus- ja 4 muuta meijeriä, 2
osuuskauppaa, 3 osuuskassaa, Savo-Karjalan osakepankin
haarakonttori Kausalassa ja Kansallispankin
Kuusankoskella, palovakuutusyhdistys; 14 myllyä,
11 sahaa, Voikaan tehtaan sähkölaitos; rautakauden
kalmistolöytö lähellä Kananojan ulkotilaa,
Hii-denvuoren muinaislinnan jäännökset; Marlebäckin,
Perheniemen y. m. kartanot. — Kirkossa
vanhempi alttaritaulu („Ylösnouseminen")
tuntemattoman, uudempi („Vapahtaja ristillä") Felix
Frangin maalaama. J. A. W.
* Ikaalinen. 12,402 as. (1918); kansakouluja 14,
5-Iuokkainen yhteiskoulu (perust. 1902), Osaran
Painolla käyviä ikiliikkujasuun-
nitelmia.
maamieskoulu, kunnanlääkäri, piirilääkärin
asuinpaikka, kunnansairaala, vaivaistalo, mielisairaala,
kulkutautisairaala, piirieläinlääkärin asuinpaikka;
paloapuyhdistys, vapaaeht. palokunta; osuuskassa,
Tampereen osakepankin haarakonttori;
Ikaalisten satama; teollisuuslaitoksia: Salmen
juomateh-das, 5 sahaa, 6 myllyä, 3 sähkölaitosta, 2
meijeriä. — Kirkossa B. A. Godenhjelmin 1874
maalaama alttaritaulu. J. A. W.
* Ikiliikkuja (ks. t. III Os.). Useimmat
i.-keksin-nöt ovat mekaanisia, s. o. niissä käytetään painoja
ja jousia liik- t
keen
aikaansaamiseen. Tavallisimmat painoilla
käyvät laitteet
ovat viereisissä
kuvissa esitetyt.
Niiden
mahdottomuuden huomaa, kun
muistaa, että
painojen ylös
nostamiseen tarvitaan
sama työ kuin
minkä ne alas
painuessaan
suorittavat. — Vesivoimalla käyvistä
i.-suunnitelmis-ta mainittakoon vesipyörä tai turbiini, joka
pump-puaa tarvitsemansa veden jälleen yläruuheen. —
Pitkään savupiippuun sovitettu siipilaite, jonka
savupiipussa vallitseva veto panee pyörimään, ei
ole i., sillä tämänhän tulee itse kehittää
käyttövoimansa. P-o P-o.
Ikitiera 1. I k i t i i 11 y, Lieran (s. o.
käärmeen) 1. Äijön (s. o. paholaisen) poika, joskus
vielä Ruotuksen sikiöksi sanottu, ilmaantuu
loitsuissa pahan olennon nimityksenä ja on
luultavasti väännös Juudaksen lisänimeä I s k a r i o t.
[K- Krohn, „Suomalaisten runojen uskonto",
s. 255-56.] K. K.
Ikitiitty ks. Ikitiera, Täyd.
"Ikäluokka, metsänh. Helpomman
yleiskatsauksen saamiseksi metsän ikäsuhteista yhdistetään
metsiköt metsätalouden järjestelyssä ikänsä
perusteella tav. 20 vuotta käsittäviin i:iin.
Ensimäi-seen i:aan kuuluvat tällöin metsiköt 1-20 v:een,
toiseen i:aan 21-40 v. j. n. e. L. I-o.
"Illinois. 6,317,734 as. (1918). Siirtolaisia
oli 1910 1,202,560, joista saksalaisia 319,182,
itävaltalaisia 163,020, venäläisiä 149,016,
ruotsalaisia 115,422, irlantilaisia 93,451, italialaisia
72,160, englantilaisia 60,333, unkarilaisia 39,975,
norjalaisia 32,913. Suomalaisiakin on I:ssa
suhteellisen lukuisasti. He ovat sijoittuneet
etupäässä Chicagon, Waukeganin ja De Kalbin
kaupunkeihin. — V. 1912 oli sato: maissia
142,000,000 hl, kauraa 60,500,000 hl, vehnää
3,250,000 hl, ohraa 590,000 hl, ruista 260,000 hl,
perunoita 4,600,000 hl ja tupakkaa 310,000 kg.
(V. 1918 oli maissin sato 117,000,000 hl ja
kauran 66,000,000 hl.) V. 1917 oli hevosia 1,452,000,
muuleja 150,000, sarvi karjaa 2,308,000,lampaita
898,000 ja sikoja 4,444,000. Teollisuuden
tuotannonarvo oli 1910 n. 10,248 milj. mk.
Pääteolli-suushaarat ovat teurastamo- ja
lihanvalmistus-teollisuus (Chicago), kone-, vaatetus-, kirjapaino-,
maanviljelyskone-, rauta- ja terästeollisuus.
Vuori-työn tuotannonarvo oli 1914 625 milj. mk. Pää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
