Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Infraktsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
431
Inkoo Interpellation|
432
kauas Länsi-Inkeriin: ensi kerran samoihin
aikoihin kuin „valkoiset" venäläiset kenr. Rodzjan-1
kon johdolla tekivät epäonnistuneen
hyökkäys-retkensä, toisen kerran n. s. Judenitsin retken
aikana. Edellisellä kerralla tunkeutuivat inkeri-1
Iäiset Kaprion vanhan linnan seuduille ja
Yhin-mäen varustuksille saakka, jotka vähäksi aikaa
joutuivat heidän valtaansa. Rodzjankon
väkivaltainen menettely sekä Inkerin vapaajoukon |
taitamaton johto ehkäisi kuitenkin retken
jatkamisen kokonaan. Toisella retkellä pääsi
vapaajoukko yhdessä virolaisten kanssa myöskin
Yhinmäen seuduille saakka, mutta Judenitsin
joukkojen äkkipäätä peräytyessä täytyi
Yliin-mäkeä ahdistavien joukkojenkin kiireesti
vetäytyä takaisin kärsien tällä peräytymisretkellään
Länsi-Inkerin järviseudussa melkoisen mieshukan.
Viron tehtyä rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa
hajoitettiin Narvan seuduilla majaillut
inkeriläinen joukko.
Pohjoisella rajalla toimi toinen joukko n. s.
Kirjasalon rintamalla. Sekin teki pari
pienempää hyökkäysretkeä Pohjois-Inkeriin, vaikka sen
päätehtävänä onkin ollut suojata Inkerin
viimeistä nurkkaa, Kirjasalon kyliä, bolsevikkien
hävitykseltä sekä hoitaa vartiopalvelusta sillä
kohdalla Suomen rajaa.
Kun Tartossa Neuvosto-Venäjän kanssa
solmittu rauha astui voimaan, oli tämänkin joukon
tehtävä loppunut.
Tarton rauhansopimuksen yhteydessä on
Venäjän neuvostohallitus ilmoittanut myöntävänsä
Inkerin suomalaisille „autonomian" varsinkin
kulttuurialalla sekä vapaan kotiinpaluun, mutta
näiden lupausten täyttämisestä ei tähän saakka
ole kuulunut mitään eikä bolsevikkien
sortovaltaa kokenut pakolaisväestö pelkkiin lupauksiin
osaa ollenkaan luottaa. P. T.
"Inkoo. 4,040 as. (1918); kansakouluja 10,
Vestankvarnin kansanopisto, jonka yhteydessä
karjakko- ja maamieskoulu, vaivaistalo;
säästöpankki; Ingån ja Täkterin rautatieasemat,
Bastu-backan, Elsjön ja Barön satamapaikat; 3
purjelaivaa (142 ton. 1916); muinaisjäännöksiä:
pronssikautisia hautaraunioita (Bredberg, Olsklint y. m.),
vanhoja kartanoita: Fagervik, Marieberg,
Ves-tankvarn. Kirkko rak. ennen 1350, alttaritaulu
(„Ylösnouseminen") Johan Lindin maalaama 1842;
Fagervikin kirkko rak. puusta 1736, alttaritaulu
(„Vapahtaja ristillä") v:lta 1738. J. A. W.
Intendentti, sot., joukko-osaston muona-,
raha-ja tilitysasiain huoltaja.
Intendenttiliallitus. Armeian ja sotilaallista
laatua olevien laitosten muonitus-, vaatetus-,
varustus- ja rahatarpeita sekä niiden
lainvalmistelua koskevien asiain yleinen johto on
useimmissa Euroopan valloissa rauhanaikatia
keskitetty „pääintendentuuri"- tai muunnimiseen
keskushallitukseen, jossa eri osastot hoitavat
vastaaviin aloihin kuuluvat asiat. Mainitun
keskushallituksen alaisina toimivat piiri-,
divisioona-tai muunnimiset intendenttilaitokset, joille
kuuluu keskushallituksen määräysten täytäntöönpano
määrätyllä alueella sijaitsevissa joukko-osastoissa
tai määrätyissä joukkoryhmissä, kuten
divisioonissa j. n. e., sekä niiden talousupseerien ja
-virkailijain toiminnan lähin ohjaus ja valvonta.
Sodan aikana siirtyy armeian intendenttiasiain
johto armeiain tai armeiakuntain päälliköille ja
heidän alaisilleen orgaaneille. Mainittu
rauhan-aikainen keskushallitus tavallisesti kuitenkin
huoltaa joukko-osastojen taloudellisista tarpeista
liikekannallepanon aikana, mutta keskittää sen
jälkeen armeian selkäpuolella, s. o. valtakunnan
sisäosissa, tapahtuvan toimintansa pääasiallisesti
alaansa kuuluvien tavarain hankintaan ja muihin
armeiapäälliköiden ja heidän
intendenttivirasto-jensa toiminnan helpottamista tarkoittaviin
toimenpiteisiin.
Suomen tasavallassa kuuluu armeian
intendenttiasiain ylin johto rauhan aikana, mikäli
se koskee muonitusta, vaatetusta ja varustusta
sekä hevosten rehua, sotaministeriön
intendentti-osastolle vaatetus- ja varustus- sekä
elintarve-toimistoineen. Armeian raha-asioista huoltaa
sotaministeriön keskusosasto, johon
joukko-osastot toimittavat kuukausittaiset tilitykset
taloudestaan. Divisioonissa, jääkäriprikaatissa,
rannikkopuolustuksessa ja n. s. erillisissä joukko-osastoissa
on jokaisessa joukkoryhmän mukaan nimitetty,
kurinpidollisessa suhteessa mainittujen
joukko-ryhmien komentajien ja hallinnollisessa suhteessa
sotaministeriön alaisena toimiva
intendentti-virasto, joka valvoo sotaministeriön eri
osastojen antamien taloudellista laatua olevien
määräysten noudattamista joukko-osastoissa sekä
yleensä toimii sotaministeriön ja
joukko-osastojen välisenä yhdyssiteenä talousasioissa.
Sodan aikana siirtyy toimivan armeian
intendenttiasiain johto armeian ylipäällikön alaiselle
kenttäintendenttivirastolle ja sotaministeriön
in-tendenttiosaston toiminta järjestyy silloin
ylempänä mainittuun tapaan. Hj. S-n.
Intensiteetti-aksentti ks. Korko, IV Os.
"Internationale Musik-Gesellsehaft, viimeinen
kongressi Pariisissa 1914. Sodan puhjettua seura
lakkasi toimimasta. Suomessa perustettiin sen
haaraosaston tilalle Suomen musiikkitieteellinen
seura (1916), Saksassa Deutsche
Musikgesellschaft (1918), Ranskassa Société fran^aise de
musicologie (1917), Ruotsissa Svenska samfundet
för musikforskning (1919). I. K.
"Internatsionale. Tätä nykyä (1920) puhutaan
kolmesta i:sta. Ensimäinen i. oli Marxin
johtama, 1860-luvulla syntynyt kansainvälinen
työ-väenliitto. Toinen i. on se eri maiden
sosialististen puolueiden kansainvälinen yhteistoiminta,
jonka ilmauksena ovat olleet v:sta 1889 lähtien
pidetyt kansainväliset sosialistikongressit, ja
nykyajan kansainväliset työväenjärjestöt.
Kolmannen i:n eli Moskovan i:n perustivat Venäjän
bolsevikit 1919. Se sai alkunsa jo siinä
äärimäis-kantaisten sosialistien konferenssissa, joka 1915
pidettiin Zimmerwaldissa (zimmerwaldilaisuus)
Sveitsissä ja johon ottivat osaa myöskin
venäläiset Lenin, Trotski ja Radek. Tämä bolsevistinen
i. on jonkunverran levinnyt Venäjänkin
ulkopuolelle slaavilaisiin pikkuvaltioihin, Norjaan,
Italiaan, Saksaan, Suomeen y. m. J. F.
"Interpellatsioni. Valtiopäiväjärjestyksen 32
§:ään on jouluk. 31 p. 1919 annetulla lailla tehty
m. m. se muutos, että i.-säännöstö nyt käsittää
kaksi eri muotoa, nim. yksinkertaiset
kysymykset ja „välikysymykset" (varsinaiset i:t).
Samalla on menettelyä kehitetty ja tarkemmin
määritelty säännöksillä, jotka * aikaisemmin osaksi
sisältyivät eduskunnan työjärjestykseen. Nämä
muutokset ovat yhteydessä sen kanssa, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
