Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ironwood ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
437
Iron u ood—Iso-K iskon järvi
438
valmistamaan ehdotusta homerule-kysymyksen
ratkaisuksi, mutta hajaantui syysk. mitään
aikaansaamatta. Kun alihuone huhtik. 1918 päätti,
että yleinen asevelvollisuus oli ulotettava I: ii n,
herätti tämä suurta suuttumusta koko maassa
ja aiheutti vastalauseita. Hallitus ryhtyi jälleen
jyrkkiin toimenpiteisiin. l:n lordiluutnantiksi
määrätty marsalkka French vangitutti toukok.
sinnfein-puolueen johtajat (de Valera, Griffith,
Dillon, Cosgrave) ja heinäk. hajoitettiin
sinn-fein-järjestö. Sodan päättyminen marrask. teki
kuitenkin asevelvollisuuden toimeenpanon I:ssa
tarpeettomaksi. Joulukuun vaaleissa
sinnfeini-läiset saivat täydellisen voiton, sillä heidän
ehdokkaitaan valittiin 70, natsionalisteja
ainoastaan 7. Tammik. 1919 30-40 sinnfein-puolueeseen
kuuluvaa edustajaa piti kokouksen Dublinissa
julistaen I:n riippumattomaksi tasavallaksi ja
valiten I:Ile omat edustajat rauhankongressiin.
Mitään käytännöllisiä seurauksia tästä ei
kuitenkaan ole ollut. Levottomuudet jatkuivat
edelleen 1919. Jouluk. tehtiin murhayritys kenraali
Frenchia vastaan. Huhtik. 1920 määrättiin I:n
sotilaskuvernööriksi laajoilla valtuuksilla kenraali
Macready. Samaan aikaan tuli tilanne maassa
entistä pahemmaksi. Vankeuteen joutuneet,
mutta tuomitsematta jääneet sinnfeiniläiset
tekivät nälkälakon, ja huhtik. 13 p. alkoi I:ssa
heidän hyväksensä yleislakko, joka käsitti koko
maan Ulsteria lukuunottamatta. Hallitus
vapautti silloin joukon vangituita. Mutta
sinnfei-niläisten väkivallanteot jatkuivat edelleen.
Naamioidut ja aseistetut miehet hyökkäsivät
joukoittain hallitusrakennuksia vastaan, polttivat
poliisiasemia, ryöstivät tuloverotoimistoja ja
murhasivat varsinkin poliisimiehiä. Kun hallitus
tämän johdosta lähetti lisää sotaväkeä ja
sotatar-peita I:iin, kieltäytyivät satamatyöläiset
purkamasta sotatarvelasteja ja rautatieläiset
kuljettamasta niitä määräpaikkoihin. Poliisimiehet
puolestaan kostivat siten; että eräillä
paikkakunnilla polttivat ja ryöstivät taloja. Kesäk.
tapahtui unionistien ja sinnfeiniläisten kesken verisiä
taisteluja Londonderryn kaupungissa. Jouluk.
1920 julistettiin sotatila. Sam. kuussa paloi
murhapolton johdosta suuri osa Corkin kaupunkia. —
Samaan aikaan, keväällä 1920, pohdittiin
Englannin parlamentissa hallituksen uutta
homeruie-ehdotusta. Marrask. 1920 hyväksyi alihuone
kolmannessa lukemisessa uuden homerule-lain. Sen
mukaan lissa toistaiseksi tulisi olemaan kaksi
parlamenttia, toinen saaren eteläistä ja läntistä
osaa varten, joka on katolista ja käsittää
suurimman osan väestöstä, ja toinen Ulsterin kuutta
koillista kreivikuntaa varten, joiden väestö on
suurimmaksi osaksi protestanttista. Molemmissa
parlamenteissa on yksi kamari suhteellisella
edustuksella. Kumpikin parlamentti säätää lakeja
omaa aluettaan varten. Valtakunnanparlamentin
ratkaistavaksi jäävät kuitenkin m. m. sotaa ja
rauhaa, armeiaa ja laivastoa, ulkomaisia suhteita,
ilmaliikennettä, luotsilaitosta, rahalaitosta,
postilaitosta koskevat kysymykset. Toimeenpanovalta
on kuninkaalla, joka voi luovuttaa sen
lordi-luutnantille. Kummallakin saaren osalla on oleva
oma ministeristönsä. Parlamenttien yhdyssiteenä
on oleva neuvosto, johon kumpikin parlamentti
valitsee 20 jäsentä. Neuvoston tehtävänä on m. m.
säätää rautateitä koskevia lakeja. Se voi sitä \
paitsi käsitellä ja tthdä ehdotuksia Etelä- ja
Pohjois-Irlannin parasta koskevista kysymyksistä.
Molemmat parlamentit voivat luovuttaa
neuvostolle niin suuren osan vallastaan kuin näkevät
hyväksi, ja voivat tekemällä samanmukaisen
päätöksen muodostaa yhteisen Irlannin parlamentin
neuvoston sijalle. Tulli ja aksiisi jäävät
valtakunnan parlamentin haltuun, kunnes tämä
parlamenttien yhteen sulautuminen on tapahtunut.
Valtakunnan parlamenttiin I. lähettää 42
edustajaa. J. F.
*Ironwood. Suomen ruotsinkieliset siirtolaiset
ovat rakennuttaneet I.iin itselleen oman kirkon.
Irtaimiston siirtoverot ovat veroja, joita
otetaan irtaimistoa toiselle siirrettäessä; tällaisia
ovat verot laskuista ja kuittauksista, verot
rahtikirjoista, konnossementeista y. m. s., vekseliverot,
pörssivero j. n. e. J. F.
Irtain mitta. Halkojen, paperipuiden,
propsien y. m. pienen puutavaran paljous ilmaistaan
irtaimella 1. pinomitalla, jolloin (kuutio-)mittaan
puutavaran ohessa sisältyvät myöskin pinossa
olevat ilman täyttämät lomat. I:n m:n vastakohta
on kiinteä mitta, s. o. puun kauttaaltaan
täyttämä kuutiomitta. Kiinteässä mitassa
ilmaistaan kokonaisten puiden ja metsiköiden sekä
tav. myös sahatavaran ynnä isomman
jalostamattoman t. puoleksi jalostetun puutavaran
kuutiomäärä. Irtaimesta 1. pinokuutiometristä
käytetään lyhennystä /;. m3 (harvemmin i. m3)
ja kiinteästä kuutiometristä k. m3. L. I-o.
Isehias ks. Issias, III Os.
Iskusytytin, tykin ammuksen sytytin, joka
räjäyttää kranaatin sen iskiessä maaliin.
Sytyttimen herkkyydestä riippuu, räjähtääkö kranaatti
heti iskiessään vai vasta tunkeuduttuaan
maahan. Kuta herkempi sytytin on ja kuta
kovempaa on maa, sitä aikaisemmin räjähdys
tapahtuu.
♦Islanti. Historia. Suurvaltain sodan
aikana kasvoi I:ssa itsenäisyyspyrkimys entistä
voimakkaammaksi. Syksyllä 1918 saatiinkin
Tanskan ja I:n kesken aikaan sopimus, jonka
mukaan I. oli oleva riippumaton valtio ja
ainoastaan personaaliunionissa Tanskan kanssa.
Viimemainitun tuli hoitaa I:n ulkopolitiikka,
kuitenkin käyttämällä apunaan islantilaisia virkamiehiä.
Sopimus astui voimaan 1 p. jouluk. 1918. I:n
itsenäisyyspyrkimyksiä on suosinut Englanti,
joka suurvaltain sodan aikana koetti saada I:n
kokonaan vaikutusvaltansa alaiseksi. Niinpä se
v. 1916 kielsi puolueettomia harjoittamasta
kalastusta I:n vesillä ja asetti islantilaisten omankin
kalastuksen valvontansa alaiseksi. V. 1918
Englanti pakotti I:n luovuttamaan koko
villavaras-tonsa ympärysvalloille. J. F.
Ismid ks. N i k o m e d e i a, VI Os.
^Isojoki. 6,227 as. (1918); haara-apteekki,
paloja eläinvakuutusyhtiö, säästöpankki.
Iso-Kiskonjärvi, Kiskon pitäjässä. Pohjan
pitäjän rajalla, Suomen kalastusyhdistyksen koejärvi
v:sta 1916. Pinta-ala 6,803 km2, suurin pituus
6 km, suurin leveys n. 3 km, suurin syvyys 28 m.
Rannat suuressa eteläisessä laajennuksessa
enimmäkseen karuja kivikko- ja kalliorantoja,
pohjoisissa kapeiden salmien kautta järven pääosaan
yhdistyvissä Pyölin-selässä ja varsinkin Liipolan
l. Vähä-Kiskonjärvessä ruohikkoisia niittyrantoja.
I.-K- laskee pienen joen kautta Kiskon Kirkkojär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
