Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jaila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
455
Janakkala —.lapani
456
»Janakkala. 7,949 as. (1918), kansakouluja 12;
pääapteekki, eläinlääkäri yhdessä Rengon
kanssa, kunnansairaala; 4 osuuskauppaa, 2
osuusmeijeriä, säästöpankki, Tampereen osakepankin
konttori; Leppäkosken ja Turengin
rautatieasemat; vanhoja kartanoita: Hakoinen, Monikkala,
Virala, Tervakoski, Iso-Hiisi, Vähä-Hiisi,
Vanan-taka, Leppäkoski, Irjala; muinaislinnan raunioita
Hakoisten Linnavuorella. — Kirkossa B. A.
Godenhjelmin maalaama alttaritaulu „Kristus
ristillä" (v:sta 1851). J. A. W.
Janaon ks. Y a n a o n, X Os.
Janhus ks. Lylymuodostus, V Os. p.
1311.
»Janina. Toisessa Balkaninsodassa
kreikkalaiset valloittivat J:n maalisk. 5 p. 1913.
Jankko, lähinnä ruokamullan (ks. t. VIII Os.)
alla oleva maakerros, jota ainoastaan tavallista
syvemmässä työskentelevät muokkausaseet,
jank-koaura (ks. t. III Os.) y. m. s., ulottuvat
kuohkeuttamaan. Syväjuuristen kasvien juuret j:oon
etupäässä tunkeutuvat. Kun j:oon näin tulee
verrattain vähän kasvinjätteitä, on se
vaaleampaa väriltään sekä tiiviimpää kuin ruokamulta.
J:n laadusta, ravintoaineenpitoisuudesta ja
kosteussuhteista y. m. s. riippuu maan
hedelmällisyys sangen suuressa määrässä. /. F. S.
Jankkuri ks. J a n k k o a u r a, III Os.
Jansen, Jens Jonas Elstrand
(1844-1912), norj. pappi ja kirjailija, oli pappina eri
seurakunnissa, viimeksi Rökenissä, kunnes
sai-raalloisuutensa tähden erosi papinvirasta 1897,
jolloin asettui Kristiaaniaan, jatkaen kirjallista
toimintaansa. Oli saarnaajana Norjan
huoma-tuimpia, käsitellen elämänkysymyksiä perin
havainnollisesti ja omalla persoonallisella tavallaan,
usein melkein keskustelun muodossa. Hänen
lukuisista teoksistaan on suomeksi käännetty
saar-nakokoelma „Tilaa Jeesukselle" (1906). U. P.
*Janson, Paul, kuoli 1913.
»Jansson, Eugen Fredrik, kuoli 1915.
Jansson [jänson], Gustaf (1866-1913), ruots.
kirjailija, herätti ensi kerran suurempaa
huomiota uudenaikaisella robinsonaadilla „Paradiset"
(1900), ollut siitä lähtien keskeytymättömässä
kirjallisessa työssä julkaisten pitkän sarjan
romaaneja, kertomuksia ja kuvauksia mitä
erilaisim-mista aiheista. „Abrahams offer" (1901)
kuvailee buurisotaa, „Nils Dobblare" (1903) on
seikkailuromaani 1500-luvulta, „Det gamla huset"
(1904-05) on avioliittokertomus, ,,Ön" (1908)
sisältää kuvauksia Tukholman saaristosta, „I mörkret"
(1909) edustaa nykyaikaista työläisromaania. —
J:n teoksia on käännetty useille kielille. Hän on
Ruotsin luetuimpia kirjailijoita. R. F.
Jaollisuus ks. Jaollinen, III Os.
Jaos, patterin jako-osa, vastaa jalkaväen
jouk-kuetta.
»Japani. 57,070,936 as. (1918). H i s t o r i a. J:n
valtapiiri Itä-Aasiassa kasvoi japanilais-venäläisen
sodan jälkeen edelleen. Lähestymällä Venäjää J.
sai tämän kanssa aikaan 1910 sopimuksen, jonka
nojalla vielä sam. v. Korea yhdistettiin Japaniin.
Mantsuriaan nähden J. ja Venäjä takasivat
toisilleen omistuksensa „kolmannen sekaantumisilta".
Tämä sopimus, jonka kärki oli suunnattu etupäässä
Yhdysvaltoja vastaan, ei ollut myöskään
mieluinen Englannille, joka v:sta 1902 ja uudelleen
v:sta 1905 lähtien oli läheisessä liitossa J:n kanssa.
Englanti ei halunnut Japanin tähden ruveta
sotaan Yhdysvaltoja vastaan, ja saikin uuteen
1911 tehtyyn liittosopimukseen määräyksen, että
se ei ollut velvollinen auttamaan J:ia
japanilais-ameriikkalaisen sodan sattuessa. Saksalaiselta
taholta on väitetty, että Englanti sai J:n
suostumaan tähän lisämääräykseen lupaamalla sille
„Saksan siirtomaiden pian tapahtuvassa jaossa"
Kiautsoun y. m. etuja. Jo ennen suurvaltain
sotaa laajeni J:n vaikutusvalta varsinaisessa
Kiinassakin, vieläpä itse Englannin
„vaikutuspiirissä", Jangtsen laaksossa, missä japanilaiset
osittain saivat käsiinsä kaupan ja vuorityön.
Paitsi Itä-Aasian mantereella pyrkii J. ilmeisesti
hankkimaan itselleen vallitsevaa asemaa myöskin
Tyynellä merellä tavoitellen tässä tarkoituksessa
niitä tämän meren ja Intian meren saaria, jotka
nyt ovat eurooppalaisten valtain ja Yhdysvaltain
hallussa. Tästä kaikesta johtuvaa J:n ja
Yhdysvaltain välistä jännitystä on vielä lisännyt
japanilaisten Ameriikkaan suuntautuva siirtolaisuus
ja ne toimenpiteet, joihin varsinkin Kaliforniassa
on ryhdytty tämän siirtolaisuuden ehkäisemiseksi
ja joita japanilaiset pitivät loukkaavina.
J:n suurvalta-asema ja sen perustuksena oleva
vahva sotalaitos kysyivät suuria varoja, joita
J:n oma, vielä kehittymätön kansantalous ei
kyennyt hankkimaan. Ulkomainen valtiovelka
kasvoikin arveluttavasti ja verotaakka kävi sen
johdosta sangen rasittavaksi. V. 1908 pantiin
silloisen pääministerin Katsuran johdolla alulle
perinpohjainen finanssi- ja veroreformi; sen
yhteydessä laadittiin myöskin uusi tullitariffi, joka
astui voimaan kesäk. 1911. Liikennelaitoksen
alalla oli tärkeä uutuus 1906 aloitettu kaikkien
tärkeämpien yksityisten rautateiden siirtäminen
valtion haltuun. Maan teollisuus varttui, mutta
sillä oli voitettavana paljon vaikeuksia, sillä
Euroopasta tuotiin edelleen paljon
teollisuustava-roita ja raaka-aineet oli etupäässä hankittava
Aasian mantereelta. Vaikka J:n
teollisuustuotteita myytiinkin Itä-Aasiaan ja teetä, silkkiä
y. m. Ameriikkaan, pysyi maan kauppabilanssi
passiivisena. Hallitus koetti kaikin mahdollisin
keinoin kohottaa maan kansantaloutta, mutta
vasta suurvaltain sodan vaikutuksesta J:sta tuli
rikas ja rahallisesti riippumaton maa. —
Taloudellisen kehityksen mukana pääsi kapitalistinen
henki ja rikastumisen kiihko valtaan maan
johtavissa talouspiireissä. Teollisuustyöväkeä,
myöskin naisia ja lapsia riistettiin häikäilemättömästi.
Normaalityöpäivä oli vielä 1913 14 tuntia ja
enemmänkin. V. 1911 säädetty J:n ensimäinèn
työväensuojeluslaki on eurooppalaiselta kannalta
katsottuna varsin mitätön. Sen mukaan
tehtaissa ei saa ensinkään pitää työssä 12 vuotta
nuorempia lapsia, mutta 12-15 ikävuoden välillä
olevia sen sijaan aina 12 tuntiin asti. Työväen
tyytymättömyys on puhjennut esiin työlakoissa
ja sabotagessä, mutta nämä yritykset on
vallanpitäjäin puolelta säälimättömästi tukahutettu,
ja syntymässä ollut sosiaalidemokraattinen
puolue on hajoitettu. Tämä jyrkkä menettely
on työväestössä suuresti horjuttanut isiltä
perittyä kunnioitusta hallitsijaa ja valtiojärjestystä
kohtaan, niinkuin 1910 ja 1911 mikadoa vastaan
suunnatut murhayritykset osoittavat. Heinäk.
29 p. 1912 kuoli mikado Mutsuhito, jonka
hallitessa J. oli muuttunut mahtavaksi|uudenaikai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
