Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Japanilainen keramiikka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
457
Japanilainen keramiikka—Jensen
458
seksi valtioksi. Keisariksi tuli hänen poikansa
J o s i h i t o. Samaan aikaan teki ruhtinas
Katsura Pietarissa Venäjän kanssa sopimuksen, jonka
mukaan J. ja Venäjä sitoutuivat tarpeen tullen
asevoimin auttamaan toisiaan Englantia ja
Yhdysvaltoja vastaan. Tämän johdosta esitetty
vaatimus armeian lisäämisestä synnytti
riitaisuuksia itse ministeristössä, ja jouluk. 1912
Kat-sura muodosti uuden ministeristön. Mutta
hänenkään ei onnistunut tyynnyttää yleistä
mielipidettä, joka oli kuohuksissa yhä kasvavien
sotilasmenojen johdosta. Mielten kiihtymys
purkautui ilmoille murhayrityksessä, joka tehtiin
vanhaa sotamarsalkka Jamagataa vastaan. Hän
oli sotilaspuolueen johtomiehiä ja vaikutti
vanhain valtiomiesten neuvoston puheenjohtajana
asiain menoon enemmän kuin parlamentti ja
ministerit. Parlamentissa Katsura heti joutui
riitaan voimakkaasti edustetun uudistuspuolueen
(seijukain) kanssa, ja kun hän saamastaan
epäluottamuslauseesta huolimatta lykkäsi
parlamentin istunnot toistaiseksi, syntyi Tokiossa
katutaisteluja. Katsura luopui nyt helmik. 1913, ja
amiraali Jamamoto muodosti, osittain
seijukai-puolueen jäsenistä, uuden ministeristön, joka
ryhtyi supistamaan varsinkin sotilasmenoja.
Huhtik. 1914 tuli pääministeriksi Okuma.
Suurvaltain sodan sytyttyä J:kin liittyi Saksan
vihollisiin. Elok. 20 p:nä J. esitti Saksalle
ultimatu-min, jossa se m. m. vaati, että Kiautsoun
vuokra-alue oli heti luovutettava J: 11 e, jotta tämä
mahdollisesti palauttaisi sen Kiinalle. Syyskuussa
japanilaiset alkoivat piirittää Tsingtauta, joka
antautui 7 p. marrask. V:sta 1915.J. toimitti
Venäjälle aseita ja ampumavaroja.
Turvatakseen niiden saannin Venäjän täytyi heinäk. suostua
J:lle edulliseen sopimukseen, jonka mukaan J.
in. m. sai ottaa haltuunsa Kiinan itäiset rautatiet
ja valvontaansa osan Mantsurian rataa. Okiunan
sijaan tuli lokak. 1916 pääministeriksi Terautsi.
Tuon tuostakin esitetty ajatus japanilaisten
joukkojen lähettämisestä Eurooppaan näyttäytyi
mahdottomaksi toteuttaa, mutta sensijaan
japanilaiset auttoivat liittolaisiansa ampumavaroilla
ja lähettämällä sotalaivoja Tyynelle merelle,
Atlantinmerelle, vieläpä Välimerellekin.
Venäjällä puhjenneen sekasorron johdosta japanilaiset
joukot huhtik. 1918 miehittivät Vladivostokin
ja tunkeutuivat sitten jonkun matkaa
länteenpäin. Syyskuussa Terautsi’n sijalle tuli
pääministeriksi Saonji. — Versaillesin rauhansopimuksen
mukaan J:lle joutui Tsingtau ynnä Saksan
oikeudet Santungissa ja päiväntasaajan
pohjoispuolella olevat saaret. Mainittu rauhansopimus sai
parlamentin hyväksymisen 11 p. lokak. 1919.
Saman vuoden lopulla päätettiin tuntuvasti lisätä
J:n laivastoa. Japanilaisten itsetunto kasvoi
maailmansodan johdosta huomattavasti ja
valtiollisissa piireissä saavutti yhä enemmän
kannatusta se ajatus, että vierailla valloilla ei pitäisi
olla jalansijaa Aasiassa. Itä-Siperiassa J. on
edelleen pitänyt sotaväkeä miehittäen
Amurin-maan rannikkoalueen ja Sahalinin ven. osan. —
Maailmansodan aikana J:ssa tapahtui
taloudellinen nousu, joka perustui etenkin siihen, että
ulkomaille, etupäässä Venäjälle, hankittiin
sota-tarpeita ja että ulkomailta saatujen
teollisuustava-rain sijaan alettiin käyttää kotimaisia tuotteita.
Mutta kun sotatarvetilaukset lakkasivat ja mark-
kinain avautuessa ulkomaisia tavaroita jälleen
alettiin tuoda maahan, joutui teollisuus ahdinkoon;
kun lisäksi elintarpeet kallistuivat, kävi työväen
asema vaikeaksi, mistä taas johtui levottomuuksia
ja työlakkoja. J. F.
Japanilainen keramiikka ks. S a v i t e o 11
i-s u u s, Täyd.
Jata on jono yläpaulainsa päistä toisiinsa
kiinnitettyjä verkkopyydyksiä. Käytetään m. m.
silakan ajokalastukseen.
Jatsevskij [~e’-]> Artur Arturovits (s.
1863), etevä ven. sienentutkija ja kasvipatologi,
opiskeli Sveitsissä, siirtyi 1895 Venäjälle, missä
kiinnitettiin Pietarin kasvitieteelliseen
puutarhaan, nimitettiin 1900
maanviljelysdepartemen-tin vanhemmaksi sienitautispesialistiksi, 1901
kasvitiet. puutarhan fytopatologisen keskusaseman
johtajaksi. Julkaissut lukuisia monografisia
esityksiä Sveitsissä esiintyvistä eri sieniryhmistä
sarjoissa „Bulletin de la Société mycologique de
France", „Bulletin de 1’herbier Boissier" ja
„Bulletin de la Société Vaudoise des sc. nat."
Venäjän sienistöä käsittelevät „Mikologitseskaja
flora Evropejskoj i Aziatskoj Rossii" (1901,
l:nen osa), viljelyskasvien, m. m.
viiniköynnöksen, perunan, puuvillapensaan sekä metsäpuiden
sienitauteja ja niiden torjumista useat
monografiat sekä laajasti suunniteltu oppikirja
,,Bo-lezni rastenii" (1910).
*Jaurés, Jean, sai revanche-ajatuksen
vastustajana surmansa erään sotakiihkoilijan kädestä
1914, vähää ennen suurvaltain sodan syttymistä.
J:n ,,L’armée nouvelle" ilmestyi suomeksi nimellä
„Työläiset, isänmaa ja armeija" (1918).
Jaurijoki ks. Tuloni aj oki, IX Os.
Jazylykaja (turk. = „kirjokivi"), Boghas-köin
(ks. t. Täyd.) läheisyydessä oleva kalliokomero,
kuuluisa heettiläisten historiaa ja uskontoa
valaisevista kuvakirjoituksistaan ja korkokuvistaan.
Jebb [ dzeb], Richard Claverhouse
(1841-1905), engl. filologi, kreikan kielen
professori Glasgow’ssa 1875, Cambridgessa 1889.
Julkaisi m. m. arvokkaan, kriitillisillä
huomautuksilla, selityksillä ja käännöksellä valaistun
Sophok-leen tragediain editsionin: „Sophocles. The plays
and fragments" (1883-96; fragmentteja
sisältävät osat ilmestyivät vasta 1917, A. G.
Pearsonin julkaisemina), ja samanlaisen Bakkhylideen
runoelmien laitoksen: „Bacchylides. The poems
and fragments" (1905). O. E. T.
Jensen, Carl O I u f (s. 1864), tansk.
eläinlääkäri, bakteriologi, Kööpenhaminan
eläinlääkäri-ja maanviljelys-korkeakoulun professori 1889,
saman korkeakoulun (hänen aloitteestaan
perustetun) seerumlaboratorin esimies 1909. J. on
suorittanut tärkeitä kokeellisia tutkimuksia m. m.
pääntaudista, punataudista, vasikanripulista,
nautatuberkuloosista sekä syövästä. Julkaisuja:
„Undersogelser over aarsagen til kværke" (1888),
„Bacteriuin coli som sygdomsaarsag hos dyrene"
(1892), ,,Om bradsotbacillen" (1896),
„Anven-delsen af röntgenstraaler i veterinærkirurgien"
(1897), ,,Seruminjektioner mod lungesyge" (s. v.),
„Experimentelle undersogelser over kræft hos
mus" (1903), „Forelæsninger over mælk og
mælke-kontrol" (s. v., myös saks. ja engl.).
„Maaned-skrift for dyrlæger" aikakauslehden
päätoimittaja sen perustamisesta saakka 1889.
Jensen, Gustav (s. 1845), norj. pappi ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
