Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Joffre ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
463
Jomala—Juansikai
464
1921 tehdyllä luovutuskirjalla annettu
täydellinen omistusoikeus tiloihinsa. Samalla on valtio
kartanonomistajana luopunut myös
veronkanto-oikeudestaan näihin tiloihin, jotka siten ovat
muuttuneet puhtaiksi ja täydellä
omistusoikeudella hallittaviksi rälssitiloiksi. N. kolme
vuosisataa kestäneet riidat ovat siten loppuneet ja
aikoinaan tapahtunut oikeuden loukkaus
sovitettu, mikäli se enää on ollut mahdollista.
Samalla on valtio kartanonomistajana luopunut
etuosto-oikeudestaan sekä
veronkanto-oikeudestaan n. s. verorälssitiloihin, joita on 14.
Valtiolle jää vielä pääkartano siihen kuuluvine
sivu-kartanoineen 1. n. 9,000 ha maata, josta
viljeltyä n. 2,000 ha. Päärakennuksen
käyttämisestä kotitalousopettajataropistona on ollut
puhetta, mutta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty.
Kartanon alueelle on päätetty perustaa
pienviljelijäkoulu, jonka opetusohjelmassa pidetään
lähinnä silmällä itsenäistyviä vuokra-alueiden
torppareita ja heihin verrattavia pienviljelijöitä.
Koulussa tulee annettavaksi talvisin n. 5
kuukautta kestävä kurssi pojille sekä
kotitalouskurssi kesällä tytöille. Näiden ohella pidetään
erikoiskursseja pienviljelijöille sekä
pienviljelys-neuvojille. Ohjelmassa kiinnitetään erikoista
huomiota pienviljelyksen sivuelinkeinoihin. Koulu
sijoitetaan Jokioisten pitäjän Rehtijärven kylään,
n. 2 km:n päähän Jokioisten-Forssan radan
Minkiön pysäkiltä. Rakennukset ovat paraikaa
tekeillä ja koulu avataan syksyllä 1921.
E. Y. P.
♦Jomala. 3,458 as. (1918), puhelinosuuskunta
(7 keskiötä), Överbyn ja Ytternäsin sahat, 3
osuusmeijeriä, Möckelön veneveistämö;
laivastossa (1916): 17 purjelaivaa (3,172 rek.-ton.);
halkojen ja silakan kuljetusta Tukholmaan.
Lemströmin kanava Lemlandin ja „mantereen"
välillä; Möckelön merikylpypaikka, Ramsholmin
luonnonsuojelusalue. — Kirkossa Alexandra
Sål-tinin maalaama alttaritaulu „Jeesus asettaa
myrskyn" (saatu 1899). J. A. W.
Jono, sot. Ruoturintamasta saadaan j. siten,
että ensimäisen ruodun takamies astuu
etumie-hensä oikealle puolen ja muut ruodut asettuvat
samaten näiden taakse. Ruotumiehet seisovat
siis j:ssa ollessaan rinnakkain. W. E. T.
Jonoammunta, hakuammunnan ja
vaikutus-ammunnan välimuoto tykistöammunnassa. J:lla
tarkistetaan lentoradan asema. Lentorata on
sopiva, jos 6:sta laukauksesta 2-4 sattuu
maalin eteen. W. E. T.
Jonorivistö ks. Jon o, Täyd.
♦Joroinen. 1. Kunta. 9,105 as. (1917);
karjan-hoitokoulu, piirilääkärin asuinpaikka,
kunnanlääkäri, eläinlääkäri, naisyhdistyksen sairaala,
palo-vakuutusyhdistys, palokunta, 2 osuuskauppaa,
säästöpankki, Maatalous-osakepankin konttori,
kunnan sähkölaitos (v:sta 1912), saha ja mylly;
Joroisten ja Huutokosken asemat, Kerisalon,
Maaveden, Kolman, Lehtoniemen ja Heimolan
pysäkit, lastauspaikka Joroisvirralla, kirkolta
Joroisten asemalle 1 km; Venäjänkosken
taistelupaikka; Paajalan (Örnevik), Järvikylän,
Fru-gårdin, Kotkan, Puomilan, KaJhunlahden
(Ny-vik), Braseborgin, Stendalin, Torstilan,
Tuomaalan, Koskenhovin (Forsgård), Vättilän, Pasalan
vanhat kartanot. — Kirkossa Pekka Halosen
maalaama alttaritaulu „Kristus Getsemanessa",
Alexandra Grotenfeltin lahja 1901. — 2.
Rauta-tienasema (V 1.) Haapamäen-Elisenvaaran
radalla, J:n pitäjässä, 17 km Huutokosken asemalta
itään, 30 km Rantasalmen asemalta länteen.
J. A. W.
Josihito (s. 1879), Japanin keisari, nousi
valtaistuimelle heinäk. 1912.
♦Jotuni, Maria. Uudempia julkaisuja: „Kun
on tunteet" (1913, novelleja), „Martinin rikos"
(1914, novelli), „Miehen kylkiluu" (1914,
komedia), „Savu-uhri" (1915, komedia), „Musta härkä"
(1915, lastenkertomus), „Kultainen vasikka"
(1918, komedia). J:n etevyyttä novellin alalla
vastaa sangen huomattava draamallinen kyky
mainituissa komedioissa.
Joukkue, sot., komppanian jako-osa.
Komppania jaetaan tavallisesti kolmeen j:een. J:n
johtajanaan tavallisesti upseeri.
Joukkuerivistö. Joukkueet seisovat
ruoturin-tamassa toistensa takana (9 askejta eturivistä
takana seisovan joukkueen eturiviin),
joukkueenjohtajat joukkueittensa oikealla sivustalla ja
komppanianjohtaja 20 askelta etumaisen
joukkueen keskustan edessä. W. E. T.
Jousen heilahdusaika riippuu jousen
jäykkyydestä ja sen kuormituksesta. Merkitköön k sitä
voimaa, mikä venyttää tai taivuttaa jousta 1 cm,
ja m kuormittavan painon P massaa = P : g,
silloin on j. h. t = n. 1/ k. vrt. Heiluri, III Os.
V tn |
P-o P-o.
Jousikvartetti, jousikvintetti,
jousiorkesteri, jousisoittimet =
jouhi-kvartetti, jouhikvintetti, jouhiorkesteri.
jouhi-soittimet (ks. n. III Os.).
♦Joutsa 1. J o u s a. 6,077 as. (1919),
kansakouluja 7 (1918), köyhäintalo, piirilääkärin
asuinpaikka, oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys,
säästöpankki (perust. 1895), Suomen
maatalous-osakepankin konttori (v:sta 1920), osuusmeijeri,
osuuskauppa, jolla 3 myymälää, olut- ja
kaljatehdas kirkolla, lahnan, muikun ja kuhan
ammattikalastusta Suontien- ja Jääsjärvestä sekä
Puulavedestä; kirkolta 65 km Mäntyharjun asemalle,
26 km Päijänteen Tammilahden laivarantaan ja
27 km Puulaveden Kortesalmeen;
luonnonnähtävyyksiä: Viherinkoski ja Tammimäki (242 m).
J. A W.
Joutsenlahti, lastauspaikka Haukiveden
rannalla. Tänne on rakennettu 2-raiteinen 460 m
pitkä sivurata Pirttiniemeen Varkauden
asemalta. Rata valmistui 1913. Satama on ruopattu
2,6 m syvyiseksi matalanveden pinnasta.
K. J. V.
♦Joutseno. 6,230 as. (1918), kansakouluja 7,
oma palo- ja eläinvakuutusyhdistys; osuuskauppa,
jolla 2 myymälää, 3 osuuskassaa; Honkalahden
lastauspaikka; laivastossa (1916): purjelaivoja
13 (1,259 rek.-ton.), höyryl. 1 (100 rek.-ton.).
— Kirkko uusittu 1899, alttaritaulu „Kristus
ristillä", A. Ritzin maalaama 1878. J. A. W.
♦Juansikai. Kun vallankumousliike alkoi 1911,
kutsuttiin J. maanpaosta takaisin Pekingiin
pelastamaan keisarisukua, mutta hän huomasi, että
vanha hallitsijasuku oli uhrattava ja että
tasavaltalaiselle liikkeelle oli toistaiseksi annettava
perään. Helmik. 1912 hän suostui rupeamaan
väliaikaiseksi presidentiksi, ja lokak. 1913
parlamentti valitsi hänet vakinaiseksi. J. syrjäytti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
