Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Judenitš ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
405
J udenits—Juo järvi
pian parlamentin ja keskitti kaiken vallan omiin
käsiinsä. Hän piti tasavaltaista hallitusmuotoa
Kiinalle sopimattomana ja halusi sen vuoksi
uudistaa monarkian, mutta ei vanhan
hallitsija-suvun valtaa. Jouluk. 1915 hän antoi julistaa
itsensä keisariksi, mutta kun tämän johdosta
maakunta toisensa perästä nousi kapinaan,
peräytyi J. ja ilmoitti tulleensa harhaan johdetuksi.
Ennenkuin asema oli selvinnvt, kuoli ). kesäk.
1916. J. F.
J udenits [-e’-], Nikolaj Nikolajevitj
(s. 1862), ven. sotilas, kenraali v:sta 1905, oli
suurvaltain sodan aikana kaukaasialaisen armeian
ylipäällikkönä ja valloitti 1916 Erserumin. V:n
1918 lopulla J. pakeni Neuvosto-Venäjältä
Suomeen ja asettui pian senjälkeen Virossa
järjestetyn ven. armeian johtoon, hyökäten kaksi
kertaa (kesällä ja syksyllä 1919) ilman
menestystä Pietaria vastaan. A. I-m.
Juel [jal], Jens (1745-1802), tansk.
taidemaalari, opiskeli ensin Hampurissa ja sitten
Kööpenhaminan akatemiassa. Oleskeltuaan useita
vuosia ulkomailla, m. m. Italiassa ja Pariisissa
hänet nimitettiin kotimaahan palattuaan
hovimaalariksi ja akatemian professoriksi sekä
myöhemmin sen johtajaksi. Hän oli pohjoismaissa
aikansa suosituin muotokuvamaalaaja ja hänen
teoksensa esittävät Tanskan ja Norjan
kuuluisimpia henkilöitä 1700-luvun lopulla. Hän
maalasi myöskin verrattoman mestarillisesti maisemia
ja kukka-asetelmia siroon Ludvik XVI:n tyyliin.
F. L.
Jugoslaavia, E t e 1 ä-S 1 a a v i a ks. S e
r-bialais-kroatsialais-s loveen ilain en
valtakunta, Täyd.
Juini, vienanpuolisen kansankäsityksen mukaan
pirun sokea veli, joka asuu metsässä, ampuen
umpimähkään ihmisiä ja elukoita; jos olisi
näkevä, ampuisi kaikki. Suomen puolella mainitaan
„Jumin häistä ja makuusta" aviottomista
suhteista puhuttaessa. [K. Krohn, „Suomalaisten
runojen uskonto", s. 298-99.] K. K.
Jumpru (engl. dead-eye, ruots. jungjrublock),
kovasta puusta tehty litteänpyöreä % ploki, jota
köysi- tai rautavanne ympäröi, varustettu
kolmella tai neljällä pyöreällä reiällä. J:ua
käytetään taljareepi-köyden avulla pingoittamaan
aluksen kiinteän takilan köysiä. F. W. L.
Juneau [dhino’u], Alaskan pääkaupunki vista
1906; 1,644 as. (1916). Suom. kullankaivajia
asuu J:ssa verraten lukuisasti.
Jung. 1. Bertel J. (s. 1872), suom. arkkitehti
polyteknillisestä opistosta 1895, opiskeli kunink.
taidekoulussa Berliinissä 1895-96; matkusteli 1902
Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä
ammattiopintoja varten; käynyt eri kertoja ulkomailla
perehtymässä kaupunkien
asemakaavatekniik-kaan ja satamarakennuksiin. Rakentanut
yhdessä Hårdh af Segerstadin kanssa talon
Korkea-vuorenk. 19; osakas Jung & Bomanssonin
arkkitehtuuritoimistossa (1898-1913), jonka töitä ovat
Kruunuvuorenk. 11-13, Johanneksentie 4-6,
Yrjönkatu 6, kaikki Helsingissä; Helsingin
asema-kaava-arkkitehtina 1908-16; samaten Brändö
villastad o.-y:n (Palosaaren) ja Hertonäs gods
o.-y:n palveluksessa 1916-19;
asemakaava-arkkitehtina Turun Transito-yhtiön palveluksessa sekä
neuvottelevana asemakaava-arkkitehtina Turun
kaupungin töissä vista 1919; Helsingin asema-
kaavatoimikunnan jäsenenä 1908-10;
arkkitehti-klubin sihteerinä 1900-05 ja puheenjohtajana
1910-11; valtion Ahvenanmaankomitean jäsen ja
sihteeri 1919. — Laatinut ehdotukset m. m
Helsingin, Viipurin, Turun, Oulun, Vaasan, Porvoon,
Joensuun, Tornion, Palosaaren huvilakaupungin
laajentamiseksi; „Arkitekten" aikakauslehden
toimittajana 1903 05, julkaisuja: „Brändö
medde-landen" (1917), „Pro Helsingfors" (1918).
2. Valter Gabriel J. (s. 1879), arkkitehti,
edellisen veli, pääsi polyteknillisestä opistosta 1902;
tehnyt tutkimusmatkoja useihin Euroopan
maihin. toimii arkkitehtina Helsingissä. Pitänyt
yhdessä E. Fabritiuksen kanssa Helsingissä
arkkitehtitoimistoa (1905-15), jonka ensimäisiä töitä
oli Semigradskyn pikkulastenkouiu Helsingissä;
rakensi Turun säästöpankin talon yhdessä B.
Brunilan kanssa, sisusti yhdessä E. Sonckin kanssa
Privatbankenin. Omina töinään J. on
rakentanut Maximin teatterisalin 1911, ruots.
kauppakorkeakoulun fasadit 1915, Anniskelu o.-y:n
talon 1914, Seurakunnantalon 1915, uusinut
Mus-tilan kartanon Elimäellä, suunnitellut Turun
ruots. akatemian uusimisehdotuksen y. m. töitä.
Lisäksi piirtänyt hautamuistokiviä (E.
Schaumanin, Hakaniemen mellakassa kaatuneiden suo
jeluskuntalaisten y. m.) ja työtaide-esineitä
(Privatbankenin kellon leikkaukset, senkki Antellin
kokoelmissa y. m.). U-o N.
* Jungfrau. J:n rataa on jatkettu Eismeerin
asemalta n. 31/2 km eteenpäin, tai oikeammin
ylöspäin. Tunnelirata päättyy Jungfrau-Jochin
asemalle 3,457 in yi. merenp. Asemalta avautuu
suurenmoinen näköala jäätiköiden ja vuoristojen
yli. Rata valmistui 1912.
Junkers-moottori, kaksitahtinen, pystysuora
polttomoottori, jossa on kaksi samassa silinte-
Jinikers-moottori.
rissä vastakkain liikkuvaa mäntää. Tullessaan
ulkoasentoihinsa aukaisevat männät, toinen ensin
menoaukot, toinen sitten ilma- ja senjälkeen
kaasuaukot. Tällöin tulee ilma työntämään
w
palaneet kaasut silinteristä ulos ennenkuin uutta
kaasua tulee sisään. Kun männät sitten
kulkevat sisäänpäin, puristuu kaasuseos,
sähkö-kipinä sen sytyttää j. n. e. Akseli on
kolmipol-vinen: akselin puoleinen mäntä vaikuttaa
kes-kimäiseen, toinen mäntä kahden kiertokangen
välityksellä kumpaankin viereiseen kampeen,
iotka ovat vastaiset keskimäiseen nähden.
Eri-koinen ilma- ja kaasupumppu työntävät ilman
ja kaasun silinteriin. Kuva esittää vaakasuoraa
Oechelhauserin moottoria, josta j.-m. on
muunnos. P-o P-o.
*Juojärvi, suurin järvi Juojärven
laivaväylässä, joka alkaa Kaavin järvestä ja kulkee sieltä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
