Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Juuririkkaruohot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
471
Jyväskylän-Pieksämäen rata—Jälkikuijetus
472
mattavasti edistynyt. V. 1910 asetettiin johtaja
Arvi Kuhan aloitteesta „yliopistovaliokunta",
joka kesinä 1912-17 järjesti yliopistollisia
kesäkursseja, ja 1918 perustettiin „yliopistoyhdistys",
jonka toimesta v:een 1920 mennessä
yliopisto-rahasto on saatu kartutetuksi lähes 2 milj. mkraan.
— Kirjastoja. J:n tieteellisen
kirjaston hyväksi ryhdyttiin toimiin v. 1911.
Sen huoneistoksi saatiin lahjaksi valtion
viljamakasiini, joka arkkit. Vivi Lönnin piirustusten
mukaan sisustettiin tarkoitukseensa. V. 1920 oli
lippuluetteloon merkittyjä fennica-osaston
kirjoja 22,248, sanomalehtivuosikertoja
lukuunottamatta. Sitäpaitsi kirjasto sisältää melkoisen
määrän arvokkainta ulkomaista kirjallisuutta.
Tärkeimmät lisät saatu Paavo Cajanderin
kirjastosta ja lunastamalla Minerva o.-y:n
antikvaarinen kirjavarasto. — Sanomalehtiä ilmestyy
1920: „Keski-Suomalainen", „Saarijärven Paavo",
„Työn voima" (6-päiväisiä), aikakauskirja
„Kasvatus ja koulu". Aikaisemmista lehdistä ovat
lakanneet: „Suomalainen", „Keski-Suomi",
,.Keski-Suo-men sanomat", „Sorretun voima". Muualle on
siirretty „Kyläkirjaston kuvalehti", „Lasten
kuvalehti", „Kotiseutu", „Nuorten nuija". — Uusista y
h-distyksistä ovat tärkeimmät: Keski-Suomen
kotiteollisuusyhdistys, Matkailijayhdistys,
Kunnal-lisseura, Yliopistoyhdistys, Keski-Suomen
taideseura, Vanhainkoti-yhdistys, Haapakosken
kalas-tusyhdistys. Laulukuoroja ja torvisoittokuntia
on 16, valtiollisia puolueyhdistyksiä 15, yhteensä
yhdistyksiä 1920 97. — Kaupungin
suojeluskunta, joka perustettiin 1917, käsittää nykyään
jalkaväki-, kuularuisku-, ratsu-, tykki- ja
sani-tääriosaston ja siihen kuuluu n. 500 jäsentä. —
Pankkeja entisten lisäksi: Tampereen
osakepankin haarakonttori, Vakuuspankin asioimisto.
— Satamatulot (1920 arviolta) Smk.
10,000:—, tuulaakitulot (1919) Smk. 8,171:59,
tullikamarin kanto (s. v.) Smk. 413,759: 17.
Purjehduskautena 1919 satamassa kävi 28
höyrylaivaa, satamassa säännöllisesti käyviä
matkustaja-höyrylaivoja 6. — Rautatieaseman tuonti
(1919) 48,056 ton., vienti 13,946 ton.,
matkus-tajapilettejä myytiin 75,781 kpl. —
Teollisuuslaitoksia: J:n faneeritehdas (perust.
1911), alallaan maamme suurimpia, J:n
kenkätehdas, Halosen & Kump:n harmonitehdas,
har-jatehdas, Toimi konepaja o.-y., Pihka o.-y:n
hartsitehdas, Väinölän konepaja, Tähtiniemen
nahkatehdas, tulitikkutehdas, suksitehdas,
Jyväskylän kirjansitomo o.-y., Gummeruksen
kirjansitomo o.-y., 5 kirjapainoa. J. J. & J. A. W.
Jyväskylän-Pieksämäen rata ks. Savonli
n-n a n-J yväskylän rata, Täyd.
Jyväskylän yliopistokysymys.
Yliopistoaja-tuksen varsinainen herättäjä on Wolmar
Styrbjörn Schildt (ks. t. VIII Os.), joka 7 p:nä
maalisk. 1860 laski pohjan yliopistorahastolle
Jyväskylän säästöpankin päiväkirjaan
tekemällään merkinnällä: „Perustetån myøs Yli-opiston
rahasto tulevina kaukaisina aikoina ehkæ
satavalle Suomen kieliselle Yli-opistolle Jyvæskylæn
kaupuntin. - - Yli-opiston rahaston antå W.
K(ilpinen) — 1 [ruplan]". Rahasto? Schildt
v. 1880 70-vuotispäivänään kartutti 40,000
marjalla. V:n 1882 lopulla hän kääntyi kirjelmällä
kaupunginvaltuuston puoleen uskoen
yliopisto-rahaston sen huostaan.
Tämän jälkeen Jyväskylän yliopistoasia ei
muutamaan aikaan osoita huomattavia
elonmerkkejä. Mutta v:sta 1910, jolloin kauppakoulun
johtaja Arvi Kuha, sen johdosta että
julkisuudessa oli tullut keskustelun alaiseksi toisen
yliopiston tarve, syystalvella eräässä Jyväskylän
kasvatusopillisen yhdistyksen kokouksessa
uudelleen viritti kysymyksen, alkaa yliopistoajatuksen
renesanssikausi. Kaupunginvaltuusto asetti
yli-opistovaliokunnan, johon useat paikkakunnalliset
yhdistykset saivat valita edustajia. — Schildtin
satavuotismuiston kunniaksi piti Suomalainen
tiedeakatemia Jyväskylässä toukok. 1911
juhlakokouksen, jossa yliopistoasiakin oli käsiteltävänä
saaden akatemian jäsenten lämmintä myötätuntoa
osakseen. Tärkeintä on, että tällöin kiteytyi
selviin muotoihinsa Jyväskylän
kesäyliopisto, jonka ajatuksen esittäjä oli prot.
Kaarle Krohn. Ensi kerran kesäyliopisto toimi
2 kuukauden ajan kesällä 1912 opiskelijain
lukumäärän noustessa yli 500. Kesäyliopistoa jatkui
seur. vuosina aina v:een 1916, mutta 1917 ja
senjälkeen elintarve- y. m. vaikeudet sen
keskeyttivät. Työohjelma on ollut jäljestettynä
osittain nuorten ylioppilaiden, osittain
opettajain (varsinkin kansakoulunopettajat)
opinto-tarpeita silmällä pitäen. — Tilapäisen
valiokunnan asemasta ryhtyi 1918 toimimaan
vahvistettujen sääntöjen varassa „Jyväskylän
yliopistoyhdistys", joka rahallista kannatusta sekä
kirja-varoja „Jyväskylän tieteelliseen kirjastoon"
keräämällä pyrkii yliopistoajatusta toteuttamaan.
V:n 1920 kesään mennessä oli varoja koossa
n. 2,000,000 mk.
Jyväskylässä 1910 uudelleen virinnyt
yliopisto-harrastus synnytti vilkasta mielenkiintoa
maassamme ja saattoi yliopistoasian pohdinnan
alaiseksi julkisuudessa. Useat kaupungit halusivat
yliopistoa helmaansa, mutta Jyväskylällä oli
edelleen sekä Helsingin yliopistomiesten piirissä
että maassa yleensäkin voimakas myötätunto
puolellaan, kunnes Turku, järjestämällä mitä
voimaperäisimmän propagandan, pääsi
ratkaisevasti etusijalle. Tästä huolimatta Jyväskylä
edelleen toimii päämääränsä saavuttamiseksi.
Lähin päämäärä, jota leht. K. Oksala 1917
„Kasvatus ja koulu" aikakauslehdessä on kehitellyt,
on kasvatusopillisen tiedekunnan
aikaansaanti — tässä olisivat, paitsi
kasvatusopillisia tieteitä, myöskin „koulutieteet"
edustettuina. Näin Jyväskylä liittäisi kauniisiin
suomalaisiin koulutraditsioneihinsa kruununa tämän
tiedekunnan. Toisena tiedekuntana on
alunpitäen ohjelmassa ollut maanviljelys- ja
metsän-hoitotiedekunta, joka on saanut Keski-Suomen
maataviljelevässä väestössä voimakasta
vastakaikua. — Yliopistoharrastusten
paikkakunnalli-sista toimihenkilöistä on mainittava toht. K- J.
Jalkanen, joka kuolemaansa saakka toimi
valiokunnan puheenjohtajana, tilanomistaja Aatos
Schildt, lehtorit Yrjö Blomstedt ja K- Oksala,
joka viimemainittu on ollut kesäyliopiston
ensi-mäisenä toimihenkilönä. Jyväskylän yliopiston
vuosipäiväksi on omaksuttu alussa mainittu
rahaston perustamispäivä maalisk. 7 p. Af. A.
*Jäger, Gustav, kuoli 1917.
Jälkikuijetus, taistelevien joukkojen tarpeiden
tyydyttäminen kotimaasta käsin. J:een kuuluu:
1) täydennysmiehistön ja lisäjoukkojen kuljetus,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
