Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Jääkäriliike ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
477
Jääkäriliike—Jääkärit
478
selvää, että pintaveden joutuminen
jäätymäpis-teeseen ja sen johdosta alkava jäätyminen
poh-jois-eteläsuunnassa pitkässä maassamme
tapahtuu eri seuduilla hyvin eri aikoina. Lapin ja
Pohjois-Suomen järvet jäätyvät yleensä lokakuun
lopulla,, pienet tunturijärvet kuitenkin jo syyskuun
20 p:n tienoilla, Pohjanmaalla marraskuun 15 p:n
tienoilla ja Etelä- ja Keski-Suomen vesistöt
marraskuun lopulla. Kuitenkin on tässä suuria
vaihteluja, johon vaikuttavat suoranaisia
ilmastotekijöitä lukuunottamatta myös järven laa!uus
ja syvyys. Pienet matalat vedet jäähtyvät pian
pohjiaan myöten siinä määrin, että pinnalle voi
muodostua jäätä. Samoin jäätyvät pian
syväh-köt ja ahtaat järvet, joissa tuulen nostama
aallokko ei pääse sekoittamaan syvemmällä olevaa
raskaampaa ja lämpimämpää pohjavettä keveään
ja kylmään pintaveteen. Laajoissa selkävesissä
taas tarvitaan viikkokausia ennenkuin vesi on
jäähtynyt niin syvälle, ettei aallokon aikaansaama
sekoitus enää Kykene pintavettä lämmittämään
ja estämään jään muodostumista. Näin ollen
voivat järvien väliset erot samalla
paikkakunnalla olla suuremmat kuin mitä useampien
satojen kilometrien välimatka pohjoisesta etelään
aikaansaa. Niinpä jäätyy Inarijärvi marraskuun
ja joulukuun vaihteessa, Päijänne ja eteläinen
Saimaa joulukuun puolivälissä ja Laatokan keskiosat
vasta tammikuun alussa tai keskivaiheilla. J:n
vahvuus voi pohjois- ja itäosissa jonakuna talvena
olla 120 cm. mutta keskivahvuus lienee n. 50-70
cm. Pienemmät järvet ovat Lapissa jäässä yli 220
päivää, Pohjois-Suomessa 200-220,
Keski-Suoines-sa 170-200 ja Etelä-Suomessa 160-170 päivää. Isot
järvet ovat j:n peitossa suhteellisesti vähemmän
aikaa (Inarinjärvi 200, Oulujärvi 190, Pielisjärvi
185, Etelä-Saimaa ja Päijänne 160 ja Laatokan
ulappa 140 päivää). — Jokivesissä tapahtuu
jäätyminen epäsäännöllisemmin kuin järvissä, joko
niin, että j. muodostuu ohuina lehtisinä työntyen
rannasta keskivirtaan päin, kunnes liittyy
vastaisen rannan riitteeseen, jolloin syntyy sileä
jääkansi, tai muodostuu jäälauttoja, jotka
ajautuvat kiinni rantoihin ja toisiinsa muodostaen
röykkelöisen iäävaipan. — Meriveden
jäätyminen tapahtuu sitä alhaisemmassa lämpötilassa,
mitä suolanpitoisempaa se on (Itämeren —1°,
Atlannin valtameren —2,s° ja aivan tyynellä
voi lämpötila laskea vielä asteen, ennenkuin jää
muodostuu). J. lohkeilee aaltoilun vaikutuksesta
kappaleiksi. Yhteentyöntymisen vaikutuksesta
jäälautat voivat nousta pystyyn tai työntyä
toistensa päälle, jolloin muodostuu ahtojäätä ja
usein suuria jääröykkiöitä. Suomen- ja
Pohjanlahti jäätyvät rannoilta selälle päin, ja j.
vahvenee harppauksittain pakkassäiden sattuessa.
Meren jäätyminen riippuu sääsuhteista, ved^n
kerrostumisesta, virtailusta y. m. seikoista ja on
sentakia suurten vaihtelujen alaista eri vuosina.
Voipa jäätä syntyä aikaisemmin ja sitten se taas
voi myöhemmin hävitä. Jäätyminen alkaa
Pohjanlahden perukassa, jonka rannikoilla se on
päättynyt marrask. 15 p:ään mennessä.
Joulukuun puolivälissä ovat Pohjanlahti Raahen
tienoille, rantavedet Kaskisiin, Raippaluodon ja
Koiviston saaristot sekä Suomenlahden perukka
jäässä. Tammik. 15 p:n tienoilla on
Raumanmeren rannikko Uudenkaupungin seuduille jäässä,
samoin Varsinais-Suomen saaristomeri Kihtiin
asti, niin myös Suomenlahden rannikot ja
Suomenlahden itäosa Lavansaareen saakka. Tammikuun
lopulla jäätyy Teili Ahvenan saaristossa ja
Ahvenanmeri helmikuun alussa tai muutamina vuosina
vasta maaliskuun alussa, samo hin aikoihin myös
osia pohjoisesta Itämerestä Bogskärin ja Utön
tienoilla. Maaliskuussa on j.-peite sitten
laajimmillaan. Lyhyimmän ajan on
rannikkomeris-tämme jäässä Itämeren pohjoisosa, n. 10 päivää,
kauimman Suomen- ja varsinkin Pohjanlahden
perukka, edellinen yli 150 ja jälkimäinen
195-200 päivää.
On yleisenä sääntönä, että vedet, jotka
aikai-simmin jäätyvät, myös myöhäisimmin luovat
j.-kannen päältään. J ä ä n 1 ä h t ö tapahtuu
pienissä, matalissa järvissä aikaisemmin kuin
viereisissä suuremmissa ja syvemmissä; erotus
on 2-4 päivää. Poikkeuksena ovat kuitenkin
meren, Laatokan ja isoimpien sisäjärviemme
selkävedet. J:n sulaminen ei voi tapahtua heti
ilman lämmettyä yli 0°, sillä kuluu aikaa
sulamiseen. Mitä suuremmat jääjoukot ovat, sitä
pitempi aika kuluu ilman lämpötilan
kohoamisesta yli 0°:n j:n sulamiseen. Niinpä
Pohjois-Ruotsissa kuluu yli kuukausi, ja lämpötila on
kohonnut +7-8°:seen, ennenkuin j. on lähtenyt,
Etelä-Ruotsissa vaaditaan tähän vain 12 päivää
lämpötilan kohottua +2°. Keväällä syntyy
huokoinen kevätjää siten, että jännitys j:ssä
panee sen rakoilemaan ja sulavesi pinnalta
tunkeutuu rakoihin. — Etelä- ja Länsi-Suomen
järvet luovat jääpeitteensä toukokuun alussa,
Keski-Suomen toukokuun puolivälissä,
Pohjois-Suomen saman kuun lopulla ja Lapin järvet
kesäkuun alussa. Laatokan ulapalla ovat j:t, kuten
rannikkomeriemmekin selillä, jo huhtikuun
lopulla liikkeellä. Rannikkojää häviää etelässä
huhti-toukokuun vaihteessa, perämerestä vasta
touko-kesäkuun vaihteessa, mutta j.-lauttoja
ajelehtii siellä vielä heinäkuussakin. — Joissamme
tapahtuu j:n-lähtö usein yhtäkkiä ja vaikuttaa
luonnonmullistuksen tavoin. J.-lautat voivat
sulloutua esim. Pohjanmaan joissa jokisuulle,
salvaten muutamaksi ajaksi joen juoksun ja
saaden aikaan tulvia jokivarrella. Jokien jäänlähtö
on tällöin usein valtava luonnornäytelmä, esim.
Oulujoen Merikoskessa. K. J. V.
Jääkäriliike ks. Jääkärit, Täyd.
Jääkärimerkki, Suomen naisten lahjoittama
merkki ent. Kunink. Preuss. Jääkäripataljoonaan
n:o 27 kuuluneille
jääkäreille. Merkki on
ristin muotoinen, vihreällä
emaljiseppeleellä
ympäröity, oksideeratusta
hopeasta valmistettu,
keskellä kultainen numero
27. Merkin virallisen
käyttämisen määräsi
sotaministeri 24. p.
helmik. 1919; sen
määrä-ystenmukaisesta jakelemisesta huolehti
jää-käritoimisto. W. E. T.
"Jääkärit nimellä nimitetään myös erikoisesti
niitä suurvaltain sodan aikana Saksan armeiassa
olleita ja Saksassa sotilaskasvatuksensa saaneita
suomalaisia, jotka vapaussodan alussa 25 p. helmik.
1918 saapuivat Suomeen takaisin.
Jääkärimerkki.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
