Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaalikoisaperhonen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
481
K a a 1 i k o i sa perh o n en—K a are v uu s
482
Kaalikoisaperhoneu (Pionea forficalis),
tuhohyönteinen, jonka keltaisissa etusiivissä on neljä
vinoa, pohjaväritystä tummempaa, ruskeaa
poikki-viirua ja kärjessä melkein musta viirutäplä;
taka-siivet ovat melkein yksivärisen keltaiset.
Siipi-kärkiväli 25-30 mm. Toukka saavuttaa n. 2
cm:n koon, on väriltään kellanvihreä, epäselvästi
kirjailtu. Elää ristikukkaisilla ja vahingoittaa
nimenomaan kaaleja, kupu- ja kukkakaalia,
joiden lehtiä se turmelee syöpyen kupujen sisään.
Esiintyy meillä yleisesti, usein yhdessä
kaali-yökön kanssa. W. M. L.
*Kaalikärpänen (Phorbia brassicæ), on n. 5-6
mm:n pituinen, tuhkanharmaa tuhohyönteinen,
selkä koiraalla mustajuovainen, naaraalla
melkein yksivärinen, siivet edellisellä
savunkarvai-set, jälkimäisellä lasinkirkkaat. Toukka
(„kaalin juurimato") on n. 9 mm:n pituinen, sileä,
kellanvalkea. Kotelo on kellanruskea, vähän
toukkaa lyhyempi. K:n toukka esiintyy kaikissa
viljellyissä ristikukkaisissa, mutta on yleisin ja
tuhoisin kaalikasveissa, joissa se usein aikaansaa
täydellisen kadon. Maan pinnalle taimien
juurelle kasoihin lasketuista pienistä, valkoisista
munista kehittyvät toukat tunkeutuvat juuren
sisään, mikä toukkain vioittamana alkaa mädäntyä
samalla kuin lehdet käyvät aluksi
sinipunerta-viksi ja lopulta kuihtuvat. Koteloituminen
tapahtuu maassa ja talvehtiminen tavallisimmin
kotelo-asteella. Tavallisissa oloissa kehittynee
meillä vain 1 sukupolvi, mutta 2:kin sukupolvea
ei liene mikään harvinaisuus. — K- on meillä
erittäin yleinen yli koko maan ja tekee tuhoa
erittäinkin hiekkaperäisillä mailla. Tuho on
ankarin kuivina, kuumina kesinä. Kuva ks.
liitettä Tuhohyönteisiä II, 22, IX Os.
W. M. L.
Kaalikärsäkäs, n e 1 i h a m p a i n e n k.
(Ceu-thorrhynchus quadridens), 2,5-3,2 mm:n kokoinen
tuhohyönteinen, musta, lyijynhohtoinen,
tumma-karvainen, peitinsiivissä kärjen edessä
poikittainen kyhmyrivi kummallakin puolen. Esiintyy
useissa ristikukkaisissa. 3-4 inm:n pituinen,
rus-keapäinen, valkoinen toukka elää
viljelyskasveista etupäässä kaalin taimien varressa, jonka
se kovertaa ontoksi aiheuttaen täten useimmiten
taimen kuoleman. K. on todettu meillä jo useita
kertoja kaalin taimien tuhoojana. W. M. L.
Kaalilude (Earydema I. Strachia oleracea), on
5-7 mm:n pituinen tuhohyönteinen,
metallinkiil-toinen, vihreä tai sininen; selässä kellanvalkoisia
tai punaisia täpliä. Elää ristikukkaisissa ja tekee
tuhoa varsinkin kaalikasveille, mutta myöskin
eräille koristekasveille: leukoijille, krasseille y. m.
Alkaa tuhonsa usein lehden kärkipuolesta, mikä
käpertyy ja kuihtuu. Lopulta kuihtuu ja kellastuu
koko kasvi. Kuivina, kuumina kesinä tuhoisin.
Levinnyt yli koko maanosamme ja esiintyy
meilläkin yleisenä ja välistä varsin tuhoisana.
Kuva ks. liitettä Tuhohyönteisiä I, 14 a,
IX Os. W. M. L.
Kaappaus, sotilasmerisana, joka tarkoittaa
vihollisen laivan valtaamista. Kaappaussodalla
Täyd. 16. Painettu 3l/a 21.
oli varsinkin suurvaltain sodassa suuri merkitys,
sillä vihollisen vastustusvoiman heikontamiseksi
oli tärkeää, että niin paljon kuin mahdollista
sen sota- ja kauppalaivastosta joko hävitettiin
tai, mieluummin, vallattiin 1. kaapattiin.
W. E. r.
Kaappaussota ks. Kaappaus, Täyd.
Kaarevuus. Erikseen on huomioonotettava
tasokäyrien, avaruuskäyrien ja käyrien pintojen k.
— K» on yksinkertaisinta laatua
ympyrävii-v a s s a, koska k. on sen joka pisteessä sama.
Jos ympyräviivan kahteen läheiseen pisteeseen
piirrettyjen tangenttien muodostaman kulman
suuruus merkitään «:ksi (absoluuttista
kulmayk-sikköä käyttäen), pisteiden välisen kaaren
pituus s:ksi ja ympyrän säde r:ksi, on siis myöskin
kyseessä oleviin pisteisiin piirrettyjen säteiden
(normaalien) muodostama kulma « ja niin muo-
5 a 1
doin - = «; - = -. — Olkoon nyt yleensä « se
kulma, jonka mielivaltaisen tasokäyrän jonkun
pienen kaaren päätepisteisiin piirretyt tangentit
muodostavat keskenään ja s kaaren pituus, niin
cc
on luonnollista olettaa, että merkitsee kaaren
’ s
k:n suuruutta, koska tämä lauseke ilmoittaa,
suurenko kulman yksikkökaaren päätepisteisiin
piirretyt normaalit muodostavat keskenään.
Lauseketta sanotaan kaaren k e s k i-k:ksi. Ympyrän-
kaaren keski-k. on joka kohdassa sama = —
Mielivaltaisen tasokäyrän k:ta määrätyssä
pisteessä P tutkittaessa ajatellaan pisteen olevan
kaarella, jonka pituus rajattomasti pienenee;
ottamalla raja-arvo saadaan silloin k:n etsitty
suuruus. Jos nyt ajattelemme, että on ympyrä n. s.
k.-y m p y r ä, jonka kehä osaltaan yhtyy tuon
äärettömän pienen kaaren kanssa, niin on siis
tasokäyrän k. pisteessä P = mainitun ympyrän
. .. 1 0.. * .. n da 1
k. eli = -. Sus on limes ==, = . a:n raja-
r s ds r
arvoa da sanotaan kontingenssikulmak-
si, kaarevuusympyrän sädettä ja keskipistettä
k.-s ä t e e k s i ja k.-k eskipisteeksi. K–ym-
pyrän säde on yhtäsuuri kuin oskuloivan ympyrän
säde (vrt. Oskulatsioni, VI Os.) jäsen inverssiar-
... . , .. 0 dx d2y — dv. d2x .
vo eli k. pisteessä P= ^ + dy2pu , jos x ja y
ovat pisteen P ko’ordinaatit. K–keskipisteen uraa
sanotaan evolu utiksi 1.
developpeek-s i, itse käyrää taas evolventiksi l.
de-veloppantiksi. Käyrän evoluutilla on se
ominaisuus, että käyrän mihinkä pisteeseen
tahansa piirretty normaali on evoluutin tangentti (ks.
E voi uutti, II Os. p. 950).
Avaruuskäyrien k. on kaksinainen.
Ensimäinen k. mitataan kaarevuussäteen
inverssiarvon avulla kuten tasokäyrässä.
Toinen k. eli t o r s i o n i taas sen kulman —
torsion i k u 1 m a n — avulla, minkä kaksi toi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
